IRC-Galleria

On ollut taas aika hulivili vuorokausi.
Todellä väsynyt olo.
Mutta taa son juteltu ja sovittu paljon, ja katson että niistä kanssa pidetään kiinni.

Kiitos että olet olemassa <3
Ja kiitos eilisistä ruusuista ja sammakosta <3

Kiitos te ihanat ystävät näistä ajoista jotka olemme yhdessä olleet.
Kiitos entisille ja nykyisille ystäville, ja tuleville myös <3

Hyvät ystävänpäivät teille kaikille <3
Tämä kömpii Evelle teelle ja sitten töihin :)

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Riitele taas mutsis kaa, samaa marinaa
Sen mielest kapinaa, mut sä tiedät puhuvas asiaa

Tulee tehtyy tyhmyyksii, luotettuu rystysii
Sit reksi erottaa sut koulust koko syksyksi
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Sä oot viel nuori ja tuut menettää mont rakast

Ehkä paras frendis kuolee auto-onnettomuudes
Tai tyttö, jota rakastat jättää ja ottaa uuden
Ja tuntuu mahottomalt ees ajatel uut suhdet
Ku haistat sen tuoksun ja maistat sen huulet

Tai frendis käyttää huumeit ja pyytää sua mukaan
Se nähään sun kaa, eikä suhun luota kukaan
Tai perhees on köyhä, faija juo ja sä raadat
Malta mieles vaan, aika parantaa haavat

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Malta mieles vaan, aika parantaa haavas

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Malta mieles vaan, aika parantaa haavas

Mieti muit asioit, ihmisii, joit rakastat
Kaikel on kaks puolta, löydä hyvä pahasta
Ku mutsis ottaa päähän, haluu aina komentaa
Se välittää sust, kelaa, jos sitä ei ois ollenkaan

Ja tyypilt, jota löit päähän välkäl, vaan päähän
Voit aina pyytää anteeks, ei ne luokalle sua jätä
Ei hätää, se on vaan elämää
Eikä tääl kukaan oo täydellinen, et säkään

Mieti frendis omaisii, sen lähtö oli aikane
Viemäs kynttilöitä nyt onnettomuuspaikalle
Sä et tuu olee se, joka itteensä syyttää
Oma perhe rakastaa ja frenditkin tykkää

Tyttöi tulee ja menee, turha perään itkee
Tuut saamaan parempaa, kuha oot vaan sitkee
Ja auta frendis eroon huumeist, jos vaan saatat
Ja malta mieles vaan, aika parantaa haavat

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Malta mieles vaan, aika parantaa haavas

Odota parast, varaudu pahimpaan
Ain ei käy, ku haluut, se on luonnon yks laki vaan
Kyynelist hymyks, sit taas hymyst takas
Malta mieles vaan, aika parantaa haavas

Jos mietit, et ois parempi, ku ois jääny syntymät
Venaa viel huomisee, pidä pääs pystyssä
Älä jää tyhmyyttäs murehtiin turhaan
Ku tarviit aikaa surra, ota joku sureen sun kaa

Joskus voittaa, joskus saa turpaan
Kesäl on lämmin, talvel sataa lunta
Niin kuin vuodenajat, huolenaiheetkin vaihtuu
Vaipuu unohdukseen, lumet sulaa ja haihtuu

Sullon vaan tää elämä, turha pelkää
Et se ois niin pitkä, ettei kannattas elää
Pitää ottaa kaikki irti, vaik kuin sattuu
Vaik kuin tuntuu siltä, ettei pysty rakastuu

Sä tiedät, et jokapaikas venaa vaarat
Niinku jäisel tiel kohtaavat kaarat
Jotai et voi välttää, jotkut saatat
Nyt malta mieles vaan, aika parantaa haavat

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.
Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.
Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.
Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.
Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.
Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.
Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.
Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.
Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.
Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.
Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiäni, hoitamiani ja kasvattamiani lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.
Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.
Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.
Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.
Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.
Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.
Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.

Ole kiltti ja postita tämä edelleen, jos uskot homofobian olevan väärin

Työkkäris tu,li käytyy ja eropaperit vireillä.
Ah tätä ihanuutta.
Promille mittari näytti tänään 5,6 :D

Puhalsin 4.2 promillea :D

Tänään puhuimme Inkan kanssa tänään paljon.
Olen ylpeä meidän aikaan saannoksista :)
Tämä tule etoimimaan, tiedän sen <3

Rakastan sinua pieni <3

Olen ihan sekaisin.
Paljon olisi vaihtoehtoja joista valita, mutten osaa päättää.
Enkä tiedä tahdonko. Tämä tilanne mikä nyt on on tuttu ja turvallinen,
mutta erittäin ahdistavaa.
Tiedän, että tarkoitat vain hyvää ja haluat auttaa,
mutta en tiedä.
Äh, ahdistaa ja olen sekaisin.
Tahdon vain olla, mutta silti mennä ja tehdä.
Ei puhuta tästä? Tai puhutaan, mutta ilman huutamista ja anna minun sanoa loppuun ja selittää,
kaikkineen taukoineen ja hiljaisuuksineen.

Anna anteeksi minun saamattomuuteni.
Sairaslomalla en saanut vain olla, joten yritän sitä nyt,
ennen kuin joudun palaamaan töihin ja kouluun.
Haluaisin ottaa vapaa päivän itsestäni ja ajatuksistani.
Vapaa päivän sinusta ja perheestä.
Olla ihan yksin vieraana jossain kaukana.
Pitäisikö jäädä Tallinnaan joksikin aikaa kun sinne menee hiihtolomalla?
Tosin se ei ole järkevä vaihtoehto, sen voimme unohtaa.
Ehkä muutan luoksesi? Mutta sitten taas vanhemmat,
he ovat yllättyneitä ja hämillään, ehkä vihaisiakin siitä kun eivät tiedä missä mennään ja eivät anna minun tulla. MInun syyni, tiedän. En vain osaa puhua heille.
Pitäisi yrittää.
MUtta miten kertoa se kaikki mitä on tapahtunut. Ilman että ryhtyisin hysteerisenä itkemään ja saisin paniikkikohtauksen. Tarvitsen nyt aikaa miettiä tilanteen uusiksi.
Päättää mitä tehdä. Ja toivon että ymmärrät päätökseni ja hyväksyisit sen. Ilman että siitä koituu riitaa tai nahistelua.
Taidan jo arvata päätökseni, mutta ei ole varmaan. Ensi yö tulee olemaan yhtä vähä uninen kuin kaikki edeltäjänsäkin.

Kiitos ja Anteeksi.
Tai ei, ei minun pidä olla aina anteeksi pyytämässä.
Miksi pyydän anteeksi että en tiedä? voin kyllä pahoitella,
mutta ei se ole anteeksi pyytämisen tarvi.
Olen kiltti, tiedän sen, haluan kaikille lähimmäisilleni hyvää, mutta jos jollekin olen kiltti,
toisen mielestä olen itsekäs.
Se sekoittaa minun pientä päätäni joka on aivan sekaisin jo ilmankin.

Viime yö oli kamala.
Itkin ilta kymmenestä aamu kuuteen.
Sain nukuttua aamu seitsemästä aamu yhdeksään.
Ja nyt odotan pelolla tulevaa.