IRC-Galleria

MOSsi

MOSsi

Käytöshyve - Onko kärsimys järkevyyden hinta?

Blogi

« Uudemmat -

Armoton maa ja luvattu taivas?Keskiviikko 22.05.2019 20:26

Äärimmäisen tiheä piste puristaa, kuin
kuristajakäärme ihmishengen
tapahtumasarjoista; se kiertää väkipyörää
hiljaa murskaten muinaista selkärankaa
ajanjaksojen takaa, kun lainoppineet ja
kirjanoppineet seisoivat katsomassa
oikeaoppista murhaa.

Mikä on tiedon päämäärä, kun aika
ja matka menettää merkityksensä?

Miksi muinainen laki oli kirjattuna kivisellä
taululla?

Sillä luvatut olivat uppiniskaisia ja sydämeltään
kovat, kuin ne kymmenen käskyä – siksi
heidän lakinsa oli julmat ja täynnä
vihan astioita, valmiina murskattaviksi
vihan päivänä.

UhrimenotLauantai 18.05.2019 21:46

Hän pukeutui pelokseen, jotta paholainen ei pystyisi tarttumaan häneen. Rosoisuutta ja arpia; ihmisen totuus tatuoituna kehossa, vaikka huulet vaikenevat. Peto haistaa pelon ja siksi on verenhaju peitettävä toisella iholla – Siksi liivit ovat verhoiltuna kuolleiden huudoilla, jotka tyynnyttäisivät perässä kulkevia riivaajia. Eikä kukaan uskoisi paholaisen voivan itkeä.
Viranomaiset ovat ainoat omaiset, jotka on jäljellä.

-Tapa käytös-Perjantai 17.05.2019 15:58

Epäjohdonmukaisuuden juuri on ihminen
luontaisena olentona, joka muuntautuu ajan
mukana ja vääristyy tiheässä tietotiiviissä
tapahtumasarjassa, jossa lait olemassaolosto
muuttuvat.
Järjettömyys odottaa heitä, jotka löytävät
järjen ja tunteiden ristiriidat, onko kärsimys
järkevyyden hinta?
Varjele henkesi ja suojaa sydämesi kappaleilta,
jotka iskeytyvät kalvoillesi aiheuttaen kipua,
sillä kipu johdattaa järkevän kohti syynsä
alkua.
Aistimuksellinen olento kaappaa tiedon
valonnopeudella ja säilyttää sen ihollaan,
kunnes tunsi tarpeen olemassaoloonsa
kyynelten virratessa pinnalta.
Ajankulku laukkaa pitkin kaikkeutta, kun
olento laskee maallisia elinvuosiaan, mutta
maattomat maat kutsuvat taivaallista matkaajaa.


Kuinka muuten tehdä järkeä järjettömien maailmassa?
Onko kärsimys järkevyyden hinta?

Kesän riennoista...Torstai 16.05.2019 20:30

Termehdys!

Nyt, kun kesä tulee rytinällä ja terassit kutsuvat janoisia vaeltajia, katson tarpeelliseksi esittää huomioita huurteisten lasien hyväilijöille.

Kun ilta on jo pitkällä ja tunnelma hilpeänä, on syytä huomauttaa bissestä nauttijoita ammattisanaston vaaroista, että kun tilaat tiskiltä pitkää huurteista - todennäköisesti jo muutaman nauttineen, niin älä tilaa pitkää "bisseä" tiskillä, mikäli et halua tutustua uusiin ja jännittäviin puoliin itsessäsi jonkun kainalossa.

Aamulla saattaa nimittäin olla muutakin tiedossa, kuin laskuhumala. Mutta ei hätää, sillä kyllä keskustelemalla selviää aina, jos sattui olemaan liian" villiä ja vapaata illalla" ja "tekevälle tapahtuu kaikenlaista."



Nautinnollisia hetkiä itse jokaiselle!

Luomakuntani - Mikä on elämää?Tiistai 14.05.2019 17:07

Minuuteni pyhättö,
hallintoni rakenne,
henkeni lähde,
olemassaolon perusta.
Mikä on luonnotonta,
jos ei se, mistä ei ole
todistusta?
Kuinka voisin tuntea
sitä, mitä ei ole olemassa?
Mikä saa kukan
kasvamaan, mikä
kauneuden kukoistamaan,
jos ei silmä, joka virtaa
mielihyvää?
Siksi kaikki kulkee
minun kautta, joka
koskettaa minua ja
se luonnon herättää.

ValonkulkuTorstai 09.05.2019 00:30

Ihmisen tahto säilyä elossa
näyttää valovuosia elävien välillä
eikä ihminen suostu uskomaan
henkensä siirtoa kohti ikuisuuden
valoa, joka piirtää sinertävän
taivaan heijasteellaan merten
pinnasta, vaikka kaikki olemassa
oleva koko voimassa osoittaa
sinunkin olevan vain heijaste
hengestä.
Kuinka monta aikamatkaa on
vielä jäljellä?
Valo vääristyy väreilynä vesien
siirtyessä syrjään elon tieltä, kun
isku murtaa jännitteen kaikesta,
joka aaltoilevina liikkeinä purkaa
paineensa löytääkseen jälleen
tasapainonsa.
Koska olemme perillä?
Elonliike jatkuvina väreilyinä
on tunne tiivistyneinä pisaroina,
jotka sanoittavat sydämesi tietoa,
mutta milloin pysähtyvät
varjot kysymään kulkunsa
järjettömyyttä?
Aistit hereillä, varjona reunoilla
kuljet kohti järjettömiä unia,
kuin usva vaeltajana jatkat
soisilla mailla harhojen rannoilla,
etkä herää enää koskaan kuulemaan
synnyinkipua, sillä henkesi on levossa.

Aavistus edelle... laittomien laitamilla?Sunnuntai 05.05.2019 08:23

Aavistus vaeltaa edellä ja tunne
seuraa perässä, kun utuinen uni
vie minua eteenpäin.
Näin jäniksen ruhjoutuneena
päällystettyyn tiehen suden
aikaan ja vieressä vartovan
toisen ikäänkuin surevan
henkeä, joka karkasi nopeammin,
kuin uneni valveutuu kuulemaan
lakia.
Sakaalin poikasetkin pelkäävät
ääniä, joita eivät tunnista, mutta
varttuneimmat opettavat järjestystä,
jota sakaalit toteuttavat.
- ”Sinä olet vahingoksi itsellesi” - he
sanovat lukiessaan lakia ja käskevät
minua kumartamaan kullattuja
eläimiä, jotka johtavat virtaa, mutta
eivät tunne lähteitä eivätkä kuule
hätähuutoja.
Velvollisuutesi on...
Laittomien laitamilla aaveiden
sumuinen sana pitää minua otteessa,
kun haukon henkeä, kuin meren
elävä keskiyön tunteina ja aamulla
suuni täyttyy hiekasta, kun herään
jälleen kuolleista.
Ylijännite piiskaa katkennutta
kaapelia, kuin kuoleva sätkii
ennen virran raukeamista ja
niin myös ylijännite virtaa
läpi hengettömän aineen herättäen
elottoman elämään.
Kuka opetti jännitteiden
purkautumisen?
Jännitteiden laki on alkuni
alkuperäinen voimavara ja
jännitteiden voimasta myös
purkaudun, kuin henki
luovuttaessaan valtansa
ruumiille.
Joku kutsuu haaskalintuja
kokoontumaan koolle, kun
lainkuulijat turruttavat ruumiini
jäseniä – en kuule aavistukseni
askelia enkä tunteeni syvimpiä
- ja siksi vaellan vailla merkitystä,
koska laki sammutti tuntoni ja
opetti pelkäämään minut itse luontoa.

Rakkaudesta sanoihinKeskiviikko 01.05.2019 12:45

Vihollinen väijyy ovenkäynnillä;
se vartoo odottaen varomatonta,
jotta hän kompastuisi pitkään
kieleensä ja nielisi vielä itsensä.
Joka rakastaa sanojansa, se varjelee
sydämensä puhuen vain sitä, mikä
tulee sydämestä, sillä miksi tuhlaisit
aikaasi typerysten kiistoissa?

Kolmasti kiällettyLauantai 20.04.2019 19:58

Äänestä nyt omatuntosi mukaan uutta ulkoistettua omatuntoasi eduskuntaan, jotta voisit jatkaa vailla omatunnontuskaa.

Se oli, kuin hän olisi nähnyt Kristuksen valon sisäministerivuosinaan puhuessaan omatunnonlaista, mutta valitettavasti menneisyydellä on tapana toistaa itseään:”Ja ennen kuin kukko piarasee, olet kolmasti minut kieltävä.” Ja niin Räsänen pani Ristuksen uudestaan ristille kieltämällä omatuntonsa kolmasti!

« Uudemmat -