IRC-Galleria

Pelkäätkö, pelkäätkö,
nyt näin lähellä.
Nyt on mahdollisuus juosta,
ja yksin levätä.

Valmisko, valmisko,
kupliin kylvyssä.
Nyt on mahdollisuus katsoa,
ja haistaa saippua.

Uskotko, uskotko,
lakanat ryppyyntyvät.
Nyt on mahdollisuus kirota,
ja repiä tyynyistä höyhenet.


* Missu *

Sokea, sairas ihmislapsi.
Vaapu reitilläs.
Kuuro, huijattu ihmissikiö.
Etene matkallas.

Katso reunoille pikku piru,
näe tyhjää kohdussas.
Anna valon häikäistä silmämunaas,
ammu aurinko taivaaltas.

Sokea, sokea, mitä näetkään.
Kääntämättä päätäs et mitään.

Sokea, sokea, mitä luulitkaan.
Ei kuu tule itsestään kumminkaan.


* Missu *

Sanko on 27 senttiä korkea, sillä on reunat.
Sanko on niin kova äijä, että sillä on munat.

Kiiltävässä metallissaan se valuttaa.
Pudottaa pelistä ylimääräiset.

Hah, tipuitko jo heti.
Jätettiinkö suru kyydistä.
Jatkoiko rakkaus kierrosta.
Hah, voititko jo, voititko!

Liikaa tunnetta materiaalissa.
Kovassa kiiltävässä harmaassa.

Liikaa tunnetta yhdelle sangolle.
Otetaan kahvatkin irti.


* Missu *

Loukattu, viilletty pieni lintu.
Lensi tästä ohi mun.

Loukattu, petetty pieni lintu,
sai katseet nöyrät sun.

Merkitsikö mitään hätä sen.
Tunsitko äänen katkenneen siipisen.


* Missu *

Jugurtit poskella. Valuu, valuu.
Kuolassa, vaahdossa hetki illasta.

Leivänmurut käsillä. Tippuu, tippuu.
Murskassa, osissa hetki kiertokulusta.

Mä sekoitan, sekoitan aineet.
Saan minuutit kuluneet,
katsomaan sitä sinussa.


*Missu*

Armoton esileikki, himo ja kieli. Hetken häpeä.
Tauko.
Unohdus kiihkossa, kädet väärässä paikassa.
Tauko.
Kynnen viillot selässä. Hikiset vartalot yhdessä.
Menetetyt tauot.

Hävitty peli. Riutunut voittaja.

Puraisenko irti? Sylkäisenkö vasten kasvoja?
Hah! Sinä ymmärsit. Otit kiinni ja puristit.




* Missu *

Huumassa, haavassa. Antakaa repiä auki ja olla.
Huumassa omassa ihossa. Kuoren alla piilossa.

Punaista kiiltävää tervettä elämää virtaa.
Minusta maahan. Listalta lattiankoloon.

Kohmeessa, kylmänä sormet iholla.
Kohmeessa, huulet hiljaa vierellä.

Laastarit vaaleanpunaiset kiinnitetään.
Ollaan hiljaa ja hyssytetään.

Antakaa repiä ja olla auki.
Huumassa.
Tervettä elämää virtaa.
Kuoren alla piilossa.


* Missu *

Päiviin mahtuu meren virran muuttumista ja rannalle paskaa.
Päiviin mahtuu häikäisyä ja katuhiekan väistelyä.

Ei yhtään räjähdystä.
Ei suurta käännettä.

Päiviin mahtuu karkuun juoksevia hiiriä ja tapettuja lokkeja.
Päiviin mahtuu liikkuva tuuli ja apilanlehti kengönpohjassa.

Ei yhtään puukoniskua.
Ei teho-osastoa.

Yöt on täynnä paksua ilmaa, joka on tauolla.
Yöt, ne on täynnä ilmaa pelikiellossa.



* Missu *

Osa masentuu keväällä, osa syksyllä. Eikö se väkisin mene niin? No tietty osa ei masennu miltei koskaan ja osalla se on verissä. No mä olen kevät ihmisiä. Eli mä alan elää sitä myötä kun lumet sulaa.

On aivan ihanaa kun aamulla paistaa aurinko. Tulee väkisin hyvä mieli. Kengät ei kastu loskassa ja päivät on pidempiä. Mä haluan kiikkumaan. Mä haluan laittaa silmät kiinni ja antaa mennä!

Ja silloin...silloin keväisin tuntuu että kaikki asiat on paremmin vaikka mikään ei olisi muuttunut. Ja jos jotain hyvää tapahtuu, niin sekin kasvaa.

On keväässä huonot puoletkin. Koko ajan on pakko tehdä jotain. Kun on ollut pimeessä pitkään ei halua menettää valosta yhtään. Kotona on vaikea olla kun katsoo ikkunasta ulos. No, ei kai se huonoakaan tee.

Mä olen päättänyt nauttia tästä kesästä, ainakin hiukan paljon=) Kohta loppuu tikkurilan teatterin esitykset ja 24.5 tulee ensi-ilta kellariteatteriin. Kun näistä päästään kesäkuussa niin mähän pysyn perkele erossa teatterista ennen syksyä. On maailmassa pakko olla muutakin mistä saa sielulleen tyydytystä. Mä en halua kiirehtiä. Mä haluun pysähtyä hetkeksi. Sitä mä tarviin.

Miks mä sitten olen niin kamalan huolissani siitä että 1-2 kuukauden tauko pysäyttää mun kehityksen? Eihän se voi olla niin. Järki huutaa, mutta sydän vetää. Mutta tällä kertaa mä aijon pystyä siihen. Mä aijon antaa mun ystäville aikaa teatterinkin ulkopuolella. Mä aijon olla huoleton. Niin mä aijon. Lupaan melkein itselleni.

Tää kevät on muutenkin ollut tosi kumma. Ilmassa on jotain kummaa.
mä en tiedä olenko mä vai maailma muuttunut viimeisen vuoden aikana, mutta tuntuu että kumpikaan ei ole entisensä.

Tässä ja nyt niin. Onko pakko edes löytää vastauksia?

on kivaa.
alkaa olla kesä......unohtakaa...