IRC-Galleria

Mietin.. onko tosi ettei koskaan ole liian myöhäistä korjata omia tekoja, sanoja tai mitään tapahtunutta jota katuu?
Itse kadunki monia tekojani, sanoja joilla olen muita satuttanut..
Kaikki ihmiset tarvitsevat rakkautta, läheisyyttä, huolenpitoa, hyväksyntää ja paljon paljon muuta.. jokainen omalla tavallaan..
Jopa minä ihan tavallinen nuori tyttö.. mulla onkin yksinjäämisen pelko..
Olen muuttanut elämässäni aika paljon, ja uudella paikkakunnalla, koululla olen pelännyt että jäänkö yksin?
Mietin miten ihmiset tekevät tekoja tai asiota joita katuvat jälkeenpäin? "Hetken mielijohteesta? Siksi että toivoisi olon helpottavan? Haluamalla satuttaa muita? Vai miksi?!"
Minä olen satuttanut ihmisiä, tahtonattakin.. "Joka miekkaan tarttuu se itse siihen hukkuu"
Nyt olen muuttanut Rovaniemelle jossa toivon jatkavani opintoja. Asiat ovat ihan hyvin, mutta haluan korjata joitain.. Katumustani..
Ajattelin että millasta on tosi rakkaus? Rakkaus monesti satuttaa, mustasukkaisuus, pelot ja kaikki maholliset tuntemukset kuuluvat siihen!
Mutta se että vain leikkii ihmisellä, sen tunteilla ja kustannuksell.. on &#%"/#)= !!!!
Ja että pitää olla monta ihmista lähellä eikä osaa päättää, jotakuta aina sattuu..
Mut rakkaus on ihana asia joka yhdistää parit, perheet, ystävät...kaikki!
All what we need is love!!
Minä rakastan, vihaan, haluan, tarvitsen...rakkautta ja erästä ihmistä jonka luulin menettäneeni lopullisesti.. Mutta ei sitä tiedä.. Saako vastarakkautta? anteeksi..
Unohtaisitko minut? Vain olisitko kanssani aina? Tarvitsen ja rakastan sua.. Voin nähdä ja tuntea .....sinut... Kumpa voisinkin...unelmissani..
Olen iloinen ja haluaisin niin palata menneisyyteen..
Ja toivon parempaa tulevaa <3 ikävöiden.. <3

-Mipi-