IRC-Galleria

Marsalkka

Marsalkka

ajatus virtaa lima kalvoilla

Selaa blogimerkintöjä

suomalaista musiikkia parhaimmillaanLauantai 20.04.2013 15:26




Juuh elikkäs basic unet.Maanantai 15.04.2013 18:50

Havahduin unessa naisen ääneen..
"Congratulations for completing the third stage commander, do you wish to continue you the fourth stage or proceed to wake-up sequence?"
Instana valitsen jatkaa.
"Stage four loading sequence intiated. Powers for your disposal are: Imagination. Good luck commander."

Samassa ympärilläni oleva tila vaihtuu pikseli kerallaan sijaintiin jota en tunnista, tiedän vain olevani metsässä. Viimeinen paikalleen loksahtava pikseli lähettää väreilyn, joka muuttaa maailma eläväksi. Pahaenteisesti koko maailman täyttää Gamma Goblinsien alkusynat. Yht'äkkiä huomaan metsästä kävelevän ystäviäni, heitä on sadoittain. Jokin on vialla, kukaan ystävistäni ei vastaa kun kutsun heitä. Tunnistan joukosta Riku Rikk Rakkin johon yritän saada yhteyttä. Riku ei vastaa mitään. Samassa hän putoaa polvilleen ja oksentaa sisältään menninkäisen, se päästää korvia vihlovan huudon, joka saa näkökenttäni epäorientoituneeksi, tunneilta tuntuvan minuutin ajan en kykene erottamaan mitä edessäni on, kun viimein saan kiinni aisteistani, kaikki ystäväni ovat maassa tuupertuneina, heidän edessään toinen toistaan kammottavamman näköisiä olentoja.

Olennot alkavat pyörimään ympärilläni erimuotoisilla radoilla. Ne kykenevät kulkemaan esteiden läpi. Olioiden radat lähenevät minua. Pakokauhu valtaa mieleni, kun ensimmäinen kynnen isku uppoaa lihaani. Samassa musiikki muuttuu lähes mielipuoliseksi ja tunnen yhä enemmän kipua olioiden terävien kynsien upotessa lihaani. Reaktioni on vetäytyä mahdollisimman tiiviiseen tilaan ja suojella sisäelimiäni. Suljen silmäni kivun vihloessa joka puolilla kehoani.

Uppoan syvälle ajatuksiini. Näen välähdyksiä, kuin salamaniskuja, jotka kulkeutuvat ukkosenjohdinta pitkin syvälle pääni sisään. Jokaikinen kerta, kun tunnen kipua, näen välähdyksen, ymmärrän salamoiden olevani hermostoratani kipusignaaleja, jotka saapuvat iskuja saaneista kehonosistani aivoihini. Osaan tulkita viestejä, tiedän mistä ne tulevat. Huomaan impulsseissa jaksonmukaisuutta. Muutaman millisekunnin välein saapuu uusi impulssi tietystä osasta kehoa. Tajuan ymmärtäväni olentojen lentoradan.

Alan liikkua. Ensimmäiset yritykseni väistellä ovat toivottomia, väistäessäni yhden iskun, kymmenen seuraavaa osuvat moninkerroin syvemmälle. En lannistu, sillä huomaan analysoimani radan siirtyvän autonomiseen hermostooni. Tiedän vaistovaraisesti seuraavan olion lähestymisen. Itseasiassa tiedän vaistonvaraisesti niiden kaikki liikkeet.

Luon uuden yhteyden autonomisen hermoston ja lihashermoston välille. Nyt vaistonvaraisuuteni ohjaa lihaksistoani. Kahden syklin jälkeen en enää ota iskuja vastaani. Liikeratani ovat täydellisessä vastakkaissymmetriassa maahiaisten lentoratojen suhteen. Kulutan kuitenkin energiaa aivan valtavasti väistellessä. Tiedän, etten pysty ylläpitämään aivoyhteyttä lihaksistoon kovin kauaa.

Avaani silmäni. Näen olentojen liikkuvan ympärilläni hidastettuina. Suljen silmäni, ohjaan aivojeni tiedonprosessointitehon näköhermojeni päätteisiin kaksisuuntaiseksi informaatiovirraksi. Avaan silmäni uudestaan, näkökenttääni syöttyy autonomisen hermostoni datasta joka kuvaa täysin olentojen liikerataa. Saan myös analyysin lihaksistoni hermostosyötteistä. Nyt on minun vuoroni.

Oikealta yläviistosta lähestyvä hoblingoblin on ensimmäinen kohteeni. Hampaat edellä lähestyvä gobblin on kuin jänis ajovaloissa, kun nappaan yllättäen kädelläni sen kurkusta kiinni ja painan sen maahan. Samalla kehostani vapautuu käteni johdolla jokasuuntaan liekkien lailla loimuavaa energiaa. Gobblin tuhoutuu atomeiksi. Niin tuhoutuu myös jokainen muu enegioideni vaikutuspiirissä olevan olento.

Olennot hajaantuvat kahteen ryhmään, pienempään ja suurempaan. Suurempi ryhmä alkaa fuusioitumaan yhteen absorboiden ystävieni ruumiit, samalla kun pienempi ryhmä lähtee lähestymään samanaikaisesti kaikista ajan- ja tilanulottuvuuksista. Ne tarrauttuvat kimppuuni kynsin ja hampain. Painaudun hetkiksi kerälle, ja vapautan energia-aallon joka pyyhkii niiden olemassaolon viimeistä informaation ripettä myöten.

Otan ensimmäisen juoksuaskeleeni, maa allani murenee kun ponnistan kohti suuremman mennikäisryppään muodostamaa jättiläis-maahiaista kohti. Näen miten se alkaa lataamaan tummanviolettia energiaa suunsa eteen palloksi, se kasvaa nopeasti valtavan kokoiseksi, mutta sitten se luhistuu kasaan muodostaen pimeän energian singulariteetin joka imee kaiken ympäriltään itseensä venyttäen atomit pirstaleiksi, saaden lisää massaa.

Energiani joutuu singulariteetin imemäksi. Pysähdyn paikalleni. Suljen silmäni. tuon käteni yhteen ja kosketan sormenpäillä otsaani. Aika ympärilläni pysähtyy. Pysäytän sydämeni. Ohjaan kaiken kehossa olevani energian sydämeni kammioihin. Viimeisten punasolujeni mukaan vapautan kaiken kehossani olevan adrenaliinin..

Kuulen kaiken äänen ympärilläni hiljenevän muutamaksi millisekunniksi.

Sitten tapahtuu. Sydämeni jyrähtää käyntiin pumpaten kaiken energian takaisin kehooni, räjähdän takaisin tajunnantilaani. Ponnistan uudestaan kohti hirviötä, nyt puolet koko metsästä tuhoutuu kun syöksyn kohti singulariteettia. Uppoan singulariteettiin. Millisekunti myöhemmin räjähdän sen toiselta puolen esiin ja jatkan matkaani kohti jättiläis-maahiaisen päätä, käteni ulottuvissa, pysähdyn, ja lataan pysähdykseni tuoman kineettisen voiman oikaan nyrkkiini ja lyön kaikella voimallani maahiaista keskelle otsaa.

Paineaalto murentaa maahaisen kallon pikseleiksi, jotka pikkuhiljaa katoavat olemattomuuteen. Samalla ympäristö alkaa palata ennalleen, katkenneet puut kasvavat takaisin alkuperäisikseen, maa siirtyy paikoilleen, ystäväni sielut palaavat yhdistymään vapautuneisiin kehoihinsa.

Nuutuneena lyyhistyn maahan ja ystäväni kantavat minut lähteelle parantumaan.

Ja sitten heräsin..


Soundtrackkina siis:














Ei... APUA!Torstai 28.03.2013 01:18

Kuutamolla scaba!
Täysikuu vaikuttaa! Ja niin vitusti. Te ette kukaan ehkä kykene ymmärtään, mutta yritän silti anyway. Unettomuuteni alkaa viikko ennen täysikuuta. Se alkaa yleensä sillä, että huomaan jonain päviänä valvoneeni koko yön. Siitä ihmettyneenä, en kuitenkaan tunne minkäänlaista väsymystä. Joten päätän jatkaa päivääni, saman tapaan kuin jatkaisin mitä tahansa päivääni heräämiseni jälkeen.

Syön aamupalaa, pesen hampaat, otan vitamiinit ja hivenaineet, käyn suihkussa pesemässä hampaat, puen päälleni jos jaksan. Luen uutiset, selaan uudet musiikki julkaisut, hankin ne itselleni jos on jotain hyvää, jne jne jne.

Päivä etenee tehden eri asioita, minusta tuntuu tuottavammalta kuin ikinä eläessäni. Yht'äkkiä huomaan kahvinkeitto-operaation jälkeen kellon olevan 04:23.. kahvit on pannussa, väsymystä ei tiedossa. Joten kohautan olkiani ja jatkan tekemisiäni. Koittaa päivä. Vanhasta tottumuksesta alan valmistamaan ruokaa. Vasta kauhoessani ruokaa suuhuni ymmärrän etten nukkunut edellisenä yönä silmäystäkään. Hämmentyneenä asiasta pesen hampaani, mutta suihkussa käyminen tuntuu liian omituiselta tehtävältä. Istun tietokoneen ääreen. Asetan mediasoittimeni soittolistaan useamman uuden, ennen _ kuulemattomani albumin(onko toi yhdyssana??). Koska oloni on muutenkin erittäin funky, asetun riippumattooni löhöämään(kyllä, se sijaitsee huoneessani).

Musiikki tuntuu lähestulkoon omakeksimältä! Siis siltä niin kuin joku olisi vetänyt sinun keväisen olotilasi ulos aivoistasi, ja muuttanut sen musiikiksi!

Yht'äkkiä huomaan kellon olevan 18.30 illan alusta. Väsymyksestä ei tietoakaan, olotilani mukaan viimeruokailusta on 24 tuntia aikaan. Päätän siis tehdä itselleni ruokaa. Ruokailun jälkeen havahdun tietokoneeni äärestä tuijottamasta avointa facebook ruutua. Kehoni tuntuu kostuneelta, kävinkö juuri suihkussa? En kykene erottamaan todellista muistikuvaa keksitystä. kello on 03:45, ja olen keittiössäni kastelemassa yrttejäni ja juomassa kahvia. Siis kofeiinia. Fuck my life, huokaan mielessäni ja palaan tietokoneelleni. Laitan mediasoittimeeni soimaan audiokirjoja luonnontieteiden historiasta ja nukahdan.

Herään neljä tuntia myöhemmin kusihätään. Tänään on perjantai. Vai onko tänään sittekin torstai. Vai mikä. Ainakin joidenkin loppuviikon päivien välinen yö. Etsin puhtaat vaatteet kaapista. Juuri ennen kuin alan pukea niitä päälleni, tajuan etten ole käynyt suihkussa ainakaan kahteen päivään. Lähden siis suihkuun. Palaan suihkusta. Tuntuu kuin olisi kulunut vuorokausi siitä kun viimeksi näin huoneeni. En osaa välittää hölmöistä ajatuksistani, ja alan pukemaan vaatteita päälleni. Puettua päälleni, kävelen bussipysäkille, tiedän, että seuraava bussi vie minut määränpäähäni, mutta en tiedä, että mikä minun määränpääni on.

Seuraava muistikuvani on kun astun Tampereen keskustassa uuteen bussiin. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä mihin kyseinen kulkuneuvo on menossa, eikä sen numerosta. Miettiessäni kyseistä asiaa huomaan yhtäkkiä konduktöörin toivottavan minulle hyvää päivänjatkoa, johon viittaan kintaalla, koska olen väsynyt. Haluan vain nukkua. Tunnen vajoavani penkkini läpi ikuisuuteen, josta säikähtäneenä säpsähdän ajan tasalle. Juna on pysähtynyt ja paniikki hiipii mieleeni! "Olen perillä, ehdinkö enää jäädä junasta!?" Tartun tavaroihini ja säntään kohti ovea. Astun ohi viimeisestä rappusesta ja lyön pääni maahan.

....

Huomaan olevani tajuissani. Silmiäni kirveltää päivänvalo. Tuuli kylmettää vartaloni. Huomaan olevani alasti. Suustani valuu verta. Näystä hämmentyen alan kakomaan, oksennan verta. Hetken päästä kuitenkin huomaan että se veri ei ole minun. löydän vierestäni lammen jonka pintaan peilaan kasvojani..

"Ei jumalauta!! EI TAAS!" - kiroan mielessäni ja lähden juoksemaan kohti kotiani.

Perillä lyyhistyn olohuoneeni lattialle kuuntelemaan progressiivista gooaa..

Kaksikymmentä tuntia myöhemmin... tietoisuuteni on pelastettu.



You've been djangoed!Keskiviikko 27.03.2013 23:02

\o7
\o/
\o-
\o_
}o
||o
\\o
\o_
_o_
_o~
~o-
-o|
\o/
|o-
|o-
.o.
Huh mitkä jorgenit!

[Ei aihetta]Sunnuntai 17.03.2013 07:37

tierä en mutta kuullu oon. juttuja. hassuja. huvittavia. hölömöjä. tyhmiä. koomisia. tällä viikola. ollu. myös. tytteileitä. nättejä. semmosia. pyöreitä. ei yhtään- kulmia. muotoa . luitakin joskus. viulu soi. tervesin: antonio.

<3 Naistenpäivä <3Perjantai 08.03.2013 13:52

<3 Jaamme ilmaisia aurinkolaseja merkkipäivän kunniaksi <3


irish_sunglasses1287468917.jpg
rihanna-black-eye.jpg
blackeye-wii.jpg
black20eye20effect20by20lucy20galbraith20on20jodie20.jpg
1698432.jpg
z213336443.jpg

BerjantainaSunnuntai 03.03.2013 15:49

<3 Ihanaaa ihanaa dnb muzaq <3

Toinen kerta kun Large Amount Of Soul livenä ^_^




HAAAIIJJJAAAAAAAAAAAA!!! \o/
HAAAIIJJJAAAAAAAAAAAA!!! \o/
HAAAIIJJJAAAAAAAAAAAA!!! \o/
No more reversing all the time
I am done pressing rewind
Running backwards trying to break free
Was so confused i couldn't see...
But now...
I am looking back no more.

random thoughtsLauantai 02.03.2013 09:05

Pohdin nimeä. En ole itse koskaan oikein pitänyt siitä, että minua kutsutaan nimellä. Pelkän nimen kuulemalla luultavasti useimmat ihmiset assosioivat kyseessä olevaan ihmiseen ajatuksia perustuen kokemuksiinsa saman nimisistä ihmisistä. Suuri osa tekee tätä varmaankin tiedostamatta koko asiaa.

Minä en tee. Enää. Huomasin joskus muodostavani mieltymyksen ihmistä kohtaan jota en ole oikeasti koskaan tavannut hänen nimensä ja hänestä kuulemieni asioiden perusteella. Sitten tajusin oikeasti tekeväni näin ja lopetin sen tekemisen.

Miksi?

No onhan se nyt melkolailla todella epäreilua sitä henkilöä kohtaan. Tapaat joskus kyseisen ihmisen ja olet muodostanut hänestä kuvan ja profiilin mieleesi ilman, että olet koskaan edes tutustunut häneen. Sitten vahvistat luomiasi näkemyksiä kyseisestä ihmisestä. Poimit ylös asioita jotka tukevat mielipidettäsi. Muodostat käyttäytymismalleja kyseisestä ihmisestä mielessäsi. Pian asetat hänet jonkinlaiseen lokeroon.

Etkä ole koskaan edes oikeasti keskustellut kyseisen henkilön kanssa. Et anna hänelle mahdollisuutta tuoda esille todellista itseään. Se on väärin. Kaikista harmillisinta on kuitenkin se mitä saatat menettää itse. Saatat menettää tulevan ystävän. Tai teet idiootista ystävän, koska arvostat sitä jostain syystä. Teoria toimii negatiivisessa kuin positiivis-negatiivisessa ajattelumallissa. Menetät ehkä ihmisen, jolla saattaa olla vastaus kysymykseesi, tai uudenlainen näkökulma asioihin joka teitä yhdistää. Toisista ihmisistä voi saada paljon irti. Hyvässä ja pahassa.

Nimi luo, ja tuo assosiaatioita ihan samalla tapaa kuin mikä tahansa sana. Nimi on oikeastaan vain sana, mille ei ole mitään todellista tarkoitusta. Se on vain keino luoda identiteetti ihmiselle, jolloin hänet on mahdollista eroitella ja tunnistaa. Keinotekoinen identiteetti. Identiteetti vailla järkeä. Sitä on nimi.

Minä en muista ihmisten nimiä helposti, enkä kovin aktiivisesti pyri niitä edes opettelemaan. On mielekkäämpää tutustua ihmiseen ilman nimeä. Ainakin minulle. Uskon, että se on paras keino aloittaa vuorovaikutus toisen henkilön kanssa.

Ei nimi miestä pahenna. Se on muuten oikeasti aika hyvä sanonta. Koko tämä lyhyt ajattelutyö lähti liikkeelle tuon sanonnan kautta, kun rupesin pohtiin, että mitä se oikeastaan edes tarkoittaa.

Randomia ajattelua tähtien alla. Pintapuolinen raapaisu nimen luonteeseen. Turhan tarpeellista informaatiota.

Jotta ei tulisi täysin turha postaus niin laitetaan kiva kuva.

Ehkä vielä jonain päivänä ajattelen tämän asian päätökseensä.

Mutta se päivä ei ole tänään.