IRC-Galleria

Näin pimeän aikaan ihmiset tuntevat olonsa masentuneiksi, yksinäisiksi ja ahdistuneiksi. Kaupat pursuavat erilaisia valohoitomenetelmiä ja keinotekoisia mielenpiristeitä.

Itselleni syksy on ollut aina varsin kaunista ja mukavaa aikaa sadesäistä huolimatta. Pikimustat illat ovat omiaan kynttilöille ja romanttisille hömppäajatuksille, kivalle musiikille ja hyvälle seuralle. Omiin mielialoihinsa on niin kovin helppo vaikuttaa, kunhan jaksaa käyttää mielikuvitustaan.

Kaikesta huolimatta kuluva syksy on jostain syystä ollut monelle parisuhteelle varsinainen kompastuskivi. Tunnetusti kevät on rakkauden aikaa, mutta mikä syksyssä aikaansaa täysin päinvastaisen reaktion? Turtuuko ihminen niin hellyyden- ja mukavuudenhaluunsa vai tuntuuko kevään odottaminen liian pitkältä? Miksi juuri tällaisina hetkinä saadaan päähän kyllästyä kumppaniinsa?

Olen viimeisen kuukauden aikana elänyt neljän läheisen ihmisen eron (omani mukaanlukien) ja hämmästyksekseni huomannut, kuinka samankaltaisia päätöksiin johtaneet syyt ovat olleet.
Onko kyseessä siis jokin miesten oma syys"siivous"vimma?

Asiaa kypsyteltyäni olen tullut kuitenkin siihen tulokseen, ettei näiden hönttien ajatusmaailmaa naisen edes kannata lähteä arpomaan. Sitävastoin jatkoin energiankuluttamistani tänä ihanana vuodenaikana vanhalla ja tutulla, turvallisella tavalla: päättäväisenä ja hymyssä suin! :)

...nyt kun joku vielä pesis tuon auton... ;P

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.