Kello oli siinä jotain 14 kun lähdin kävelemään kohti tyhjyyttä, määrämpää siis oli varsin selvä :P Liikuttuani tarpeeksi jouduin kuitenkin pysähtymään sillä tien varteen oli kaatunut puu. Puu jonka oksat olivat suklaata ja puu jonka runko oli viinikumia. Päätin siinä nälissäni alkaa jyrsiä vanhaa oksaa mutta puu ryhtyikin puhumaan minulle, - hoi sie, vittuakos kosket muhun saatikka sitten aiot syödä... Se hel'''etin vanha kanto rupes niin vi.uttaan että päätin mielijohteisesti antaa sille lähtö passin takaisin suklaa tehtaaseen..... ja sen myös tein......
Herra von otto o smartin ihmeelliset seikkailu jatkuu..... xD
Uusimmat blogimerkinnät
- 6. Otto ja Neiti konstaapeli <3 09.02.
- 5. Kalkkuna ja koira 29.01.
- 4. Vanha vene vaja 05.01.
- 3. Matka 23.12.
- 2. Monihaarainen tie <3 20.12.
- 1. Puu tyhjyyden poluilla 03.12.
Blogimerkintä
« Uudempi
-
Vanhempi »