IRC-Galleria

Vituttaa.. Tai jos haluamme käyttää oikeaa aikamuotoa, niin vitutti. :P Vitutus alkoi tappelusta, johon oli syynä mun synttärit. (TAAS kerran.) Enkä TAASKAAN ole tyytyväinen lopputulokseen. Sain mitä sillä hetkellä hain, mutta en sitä mitä oikeasti haluaisin. ): Kun ei oikeastaan tiedä mitä haluaisin.
Toisaalta haluaisin viettää synttäreitä niinku yleensäkki kaikki tekee, mutta toisaalta taas tekis mieli skipata koko helvetin päivä. Örgh!! Mitä vittua mä teen??! Ku tekis mieli juoda ja etc. mutta siinä on se että yksin on ERITTÄIN kamalaa juoda. Kun Pasi ei suostu juomaan (vaikka sen synttäreillä kyllä juotiin, olen erittäin katkera tästä) ja kun kaikki kaverit on ympäri Suomea ja ne ei varmaankaan suostu juomaan (tai tiedä sitten onko niitä kavereita enää, kun ei enään tyyliin koskaan näe niitä ja muutenki tuntuu että mua vältellään(?). Tiedä sitten onko mielikuvituksen puutetta vai ei.).
Synttärit on kyllä haitannollisia, ne tuo mieleen ajatuksia, onko elämällä mitään merkitystä? Välillä kyllä tuntuu, että olis voinu jättää syntymättä. Toisaalta, ehkäpä elämä helpottuu kun täyttää sen maagisen 18 ja pääsee täältä vitun peräkylä paskasta vittuun!!(Toivotaan ainaki, että elämä paranee.)
No joo, se vitutus palas taas, kun alko kirjottamaan tästä aiheesta. Mutta enää ei suututa, tai en mä tie suututtaako. Kyllä muuten suututtaa. Mua nyt ärsyttää yks "nössykkä" (sori vaan, mut niin se on) joka ei ymmärrä mua. Joskus sitä vaan haluaa käyttää käänteistä psykologiaa, jotta sais huomioo, mutta ei se sitten oikeen johda mihinkään muuhun ku tappelemiseen ja mun tappioon(vaikka mukamas "voitan"). ): Ei se kyllä mitenkään voitolta tunnu, jos ei voitakkaan.
Joskus sitä oikeesti haluais tietää, että miltä tuntuu viettää synttäreitä, kun joku muistais ilman mitään ennakkovarotuksia tyyliin: "mullapa onki lahja sulle". Toisaalta en mä niiden lahjojen perässä ole, ei mua ne kiinnosta. Jotenki parin viime vuoden aikana oppinu, että niitä ei saa, vaikka haluais (elämä opettaa). ):
Ehkä sitä vaan pitäis häipyä jonneki indokiinaan ja pysyä siellä synttäreiden ajan. Ei tarvis miettiä mitään...
Kaiken lisäks kun tossa rupesin lueskelemaan vanhoja viestejä, löysin yhden niin ihanan: "lets smail tugeter"-viestin. <3 Tilanteen, jossa sen sain, muistan niin hyvin, henkilön, jolta sen sain, on koko ajan mielessä (<3). Sitten ropsahti tippa linssiin, ja tuli ikävä, eikä enää tehny mieli tapella/kinastella. Päätin sitten vaan ikuistaa viestissä olleen lauseen yhteen sattumalta löytyneeseen kuvaan(joka on erittäin dorka kuva) ja samalla sitten tuli kaikkea mieleen englanniksi, mitkä liittyy jotenki siihen lauseeseen. On se niin väärin rakastaan. Tai ei se väärin ole, mutta se on väärin, kun joutuu kärsimään erosta ja kaipuusta. :'( Ehkä se pikku hiljaa tästä...Ei muuta sitten tällä erää...Luv u<3 (Tiedät kyllä kuka)