IRC-Galleria

Janne sai eilen mäyriksen Vodkaa. Nyt vois vaan arvuutella - kauan kestää kun on viinat juotu?
Pulloja yhteensä 10x50cl
Oma veikkaus 6 viikkoa.
24.4 alkaa -> TODAY!!

Kukaan vielä keksiny kivutonta itsemurhaa??? Itsellä olis, bensaa päälle humalassa, ranteet auki, tulitikku, hyppäät korkealta ja varmasti jotain kivaa muuten. Tänään kuumottais!!! Liikaaa liikaa liikaa! Ei jaksa! Kesä

Lomautus oli nyt ohi ja paluu arkeen rankka. Jouduin opettelemaan kakkoslinjan mutta onnekseni opin sen nopeasti. Huomasin myös että vuorolista näytti about hienolta. Meillä olisi kymmenen päivän vapaita kun vuoro pyöriny ympäri. Jippii, perkele
Vuoromestari ihmetteli että Jannehan se oppii vitun nopeasti. Hyvä hyvä. Vuoron jälkeen koppiin puhumaan lisää.
Vuoro ohi ja pomojenkoppiin puhumaan. Koska Janne osaa niin vitun hyvin saatana, niin Janne opettelee myös kolmoslinjan ja kuivauskoneen ja mitäköhän muuta. Ja niin, sun lomat on peruttu. Ei kymmenen päivän mahti lomia ja by the vitun way, tää ei ollu edes unta vaan tosinta totta! What a fucking Nightmare!
Vitut siellä Finnforestilla kertopuuta rakenneta, ainakaan nyt, vaan juoppoja! Kyllä alkoi viina taas maistumaan!

Salilla rehkittyä puoltoista tuntia, salibandypeli sen jälkeen oli kohtalaisen rankkaa, Perkele! Mutta niin se pitääkin. Takaisintulo matkalla kattelin väsyneenä risteyksessä että oikealta pujottelee auto suht kaukaa ja vasemmalta kurvasi auto oikealle, minun suuntaani, joten mitä jos painettais kaasua niin ehtisin just siinä välissä. Onneksi kaveri ketä lymysi autonsa kanssa sen kääntyvän auton takana osasi polkea jarrua, meinaan muuten joisin kaljaa tiskillä Tenkulan kanssa. Hemmot ihan morjesti kun painelin ohi. Pitäis poikien muistia teroittaa että sitä kuuluisi moikata kämmen suorana, ei keskisormi pystyssä.
Kotiin päästyäni huokaisin taas mun lehtikasalle, joka sen kun vain kasvoi kasvamistaan. Revin läheisestä kirjekuoresta palan ja kirjoitin siihen "Ei enää mainoksia. Ei ei ei. Ja pois muutkin hiiviskelijät mun oven takaa. Ei uskovaisia!!! Kiitos". kymmenen vitun sekuntia ni ovikello soi. Mietin et joku saakelin hassu naapurin setä vittuilee mulle, perkele! Hahhah saatana! Mutta ihan pelästyin kun siellä seisoi TV lupatarkastaja likainen hymy huulilla ja euron kuvat silmillä. Jackpot!!! Hemmo sanoi vaan että, "En mä nyt tässä ole hiiviskelemässä", ja vilautti sitä saakelin korttiaan. Voi voi... Täytyy lisätä TV lupatarkastajat siihen lappuun uskovaisten viereen ja kun kerran on paperissa vielä tilaa, niin täytyy rukstata muutama muukin nimi paperiin, kun nyt vaan keksin mitä.
Varsin loistava päivä siis, mutta selvisin kuitenkin hengissä, ellen nyt tukehdu tähän extra super hyper hot tuliseen Tacoon, jota väännän nyt kyyneleet poskilla naamaan. Outoa kuinka myös hikka alkoi kun tätä paskaa sai murjottua poskeen pari puraisua. Näillä eväillä kohti huomista. Vittu jos sitä joutuu vielä baariin... Ei ei ei... tai - ehkä kuitenkin, mut - ei nyt kuitenkaan...

Olen yrittänyt jo muutaman kerran kirjoittaa tänne jotain, mutta on aina mennyt sormi suuhun. En oikein osaa sanoa mitään asiasta. Lyö vitun hiljaiseksi. Sentencedin kuolema oli jo yksin helvetin vaikea asia käsitellä, joten ei tässä pysty paljoa sanomaan.
Lisään nyt kaksi sivua\videota Tenkulan ja Sentencedin muistoksi.

http://www.youtube.com/watch?v=hxJz--U25BI

http://www.youtube.com/watch?v=0Qnm8ZFBU-o&feature=related

Olin töissä kait Cittarissa tai ainakin meillä oli joku tiedotustilaisuus siellä. Olimme siis kaikki lomautettuja ja jotain se vuoromestari siellä piipitti että loma jatkuu. Meni vähän alku pätkä sivuun kun yritin syödä jugurttia, joka oli varmaan vuoden vanhaa. Ainakin luulen niin, koska se maistui niin - hassulta.
Outo juttu kuinka päädyin Cittariin, sillä muistan selvästi että olin hetki sitten mustekala ja yritin opetella hengittämään veden alla. Joku hai perkele kerto et heiluta niitä vitun lonkeroita ja poimi ilmakuplia. Ihan älytöntä. Ponnahdin jossain vaiheessa kymmenen metriä meren pinnasta ja putosin siitä sitten Cittariin.
Nyt istuskelin Cittarin puulavalla erään kaunokaisen kanssa, joka oli hetki sitten Battlestar Galactican lentäjä. Katselimme kaaosta joka levisi ympärillamme - näkymättömänä. Predatorit liikkuivat varjoina ympärillä. Mietin vaan että missä ne alienit olivat. Selvästikin myös predatorit.
Hetken päästä huomasin sitten kuinka kuusi pientä kiitäjää liikkui kaupan kylmällä lattialla. Kaksi kääriytyi jonkun koiran häntään ja minähän olen niin eläinrakas että pelästyin ihan helvetisti ja loikkasin metrin ilmaan jonka jälkeen kävin salamana potkimassa ne perkeleet helvettiin.
Paluu matkalla huomasin että katosta tippui niiden verta. Predatorit olivat alkaneet saalistamaan. Kävelin sitten yhden pisteen ali ja huomasin sen huonoksi onnekseni vasta ohitettua happolammikon. Oudosti tuntui, että sitä olisi tippunut minun päähän. Teki mieli kiljua kuin pieni mielipuoli. Kokeilin kädellä päätä ja kun siirsin käteni eteeni, tuppo hiuksia tuli mukana. Voin vain arvella lyökö happo aivoihin asti vai jopa koko matkan läpi päästä varppaisiin. Kummasti pelkäsin enemmän hiusten lähtöä.
Nyt tekisi mieli pelata sitä Alien vs Predatoria ja riepottaa niitä saatanan kiveksen näköisiä kusipäitä! Kukaan ei sotke mun hiuksia, Perkele!

Kuningas Peimola kasvattaa linnan muureja, jota kenraali Lehtonen auttaa nostamaan. Mukana myös olz4 ja Teemu.

Kuningas Peimola kasvattaa linnan muureja, jota kenraali Lehtonen auttaa nostamaan. Lisää sotilaita kaivattaisiin muurien rakentamisessa. Tänään rakennamme muureja - seuraavaksi sisäpihan linnake.

Olin jotenkin yks hahmo Roswell sarjasta. Maailmassa oli jotain pahasti pielessä. En muista alkua kunnolla mutta aikamoista taka-ajoa ja hiiviskelyä se oli ollut ja minä ja kumppanit olimme takaa-ajettuja.
Kamerakuva liikkui oudosti helikopteri näkymästä kun joku penska juoksi karkuun kolmea hahmoa. Ei siinä kauaa nokka tuhissut kun penska saatiin kiinni ja näytti että pojasta tulis lounas. Olin taas maan kamaralla ja tein jonkun vitun tempun ja ne kolme demonia ärisi hetken minulle. Minulla oli jotain supervoimia, mutta olin jotenkin hyvin heikko, joten jouduin vain esittämään vahvaa ja toivomaan että piruparat osaisivat nyt vaan suksia vittuun. Onnekseni he kumarsivat kunnioituksesta ja painelivat helvettiin. Eivät helvettiin vaan taivaalle ja sieltä lepakkoina läheiseen taloon, jossa oli se hehkeä blondi Roswell sarjasta.
Olin nyt jotenkin yksi niistä vampyyreistä ja huomasin että olin pyörähtänyt taloon sisälle. Muistin tietenkin että eihän mua oltu kutsuttu sisälle, joten kipitin kiltisti takaisin ulos ja koputin rohkeasti oveen. En tiedä kumpi meistä oli tyhmempi. Minä, joka menin takaisin ulos, vaiko se muija, joka kutsui minut sisään.
Olin taas se Max ja juoksin talolle muutaman seuralaisen kanssa. Blondi oli jo tapettu ja talo tyhjä. Joku saapui tankin kanssa talon pihalle, en nyt helvetti muista ketä ja outoa oli myös se, että meitä oli ennestään neljä, mutta kun kaksi hemmoa saapui paikalle, meitä oli enään kolme.
Talo vaikutti autiolta, mutta sitten jostain kuului jotain ääntä, aivan kuin emme olisi yksin talossa. Otin puukon ja ristin mukaan. Talo oli nähnyt kyllä parempia päiviä. Kaapit olivat rikkirevittyjä ja sai itseni miettimään, että se blondi ei ollut pelkästään tyhmä, vaan myös helvetin huono kotiemäntä.
Emme löytäneet mitään, mutta jokin oli - väärin - talossa. Alkoi todellakin ahdistamaan.
Palasimme olohuoneeseen, kun huomasin ulkona kolmen hahmon lähestyvän taloa. Hahmot kävelivät kuin tuomionenkelit varjoina synkkää taivasta vasten. Piilouduimme, sillä tiesimme että he olivat vampyyrejä. Hetken hissuttelun jälkeen ihmeteltiin sitten, miksi vitussa niistä ei jo kuulunut, mutta sitten ymmärsin lähes samaan aikaan kun ulko-ovi kävi, että ne kiersivät talon toiselle puolelle. Eteisen oven alaraossa varjot liikkuivat. Otin kymmenenkilon painon oikeaan käteen ja puukon toiseen. Ajattelin heittää ensimmäistä hiiviskelijää puntilla naamaan ja sitten tekisin jotain... miehekästä. Mutta ne kusipäät kyttäili siellä eteisessä, eivätkä astuneet peremmälle. Ihan kuin niillä olisi jokun oma kerho siellä. Pelko alkoi tuntua hyvin painostavalta enkä kestänyt enää. Kävelin ovelle ja avasin sen. Siellä oli kolme mun työkaveria, jotka morjestivat iloisesti mulle. "Morjes Peimola!" Hampaat loistivat kuin tikarit hemmojen suupielissä. Löin oven takaisin kiinni. Jotenkin mulla oli ollut risti nyt kädessä, mutta siinä ei ollut tehoa. Nyt muistelin, että olin itse jotenkin säätänyt pahoja puukon kanssa, joten se artifacti ei auttaisi minua hädässä ennen kun kävisin kirkossa tunnustamassa syntini ja pulikoimassa pyhässä vedessä, niin kuin sorsat lammella.
Siellä sitten täristiin kolmestaan ja vain yksi risti oli huoneessa, mikä ei vittu toiminut. Ovi oli nyt auki ja ne kolme varjoa katosivat ulos.
Häiritsevä tunne katosi lähes täysin, mutta sitten lattialle oli ilmestynyt jokin juttu. Siitä lähti piuha jonnekin ja se tuntui tikittävän. Mahtoiko se olla pommi? Kaikki alkoivat sekoilla ja pakata tavaroita. Minä huudan että "vittu juoskaa nyt saatana ulos!" Kaverit alkoivat kerätä paistinpannuja kaapista ja puukkoja seiniltä ja oli kyllä sellaista tohinaa että tiesin jo että se oli sitten tässä.
Jotain pahaa tapahtui ja heräsin. En muista monennenko kerran tänäyönä, mutta muistelisin että aikaisemmat unet olivat kuin kirjoja, jotka jatkuivat seuraavaan uneen. Aikamoista jännitystä. Kello oli vasta viisi aamulla, mutta päätin nousta ylös. Helvetti siitä on aikaa kun heräsin näin varhain.

Taas niin sekopää uni, että jos joku nyt osaa tulkita unia, niin onneks vitun olkoon. Olin Batman ja päivisin Roope Setä. Viitta selässä liikuin jollain tehtaalla, jonka katolla vilahti Kissanainen. Hyvin seksikäs typykkä, mut se vilahti pois hyvin nopeasti.
Tehtaalla tuli kuumat paikat, koska siellä roikkui kissoja pommisytyttimillä. Raketit paukkuivat ja pian koko tehdas oli palasina. Kaveri teki urotyön ja heitti minut pois putoavan roinan tieltä ja se jäi itse sitten alle. Se sanoi että mulla oli liian paljon elettävää. En muista olenko itkenyt ennen unessa, mutta niin mahtava mies olin, että kaverin tehdessä kuolemaa, kävin pyytämässä itselleni kunniamainintoja. Kunniamainintoja?? Mitä helvettiä!! En muista sainko vielä Oscarin. Kaveri kuoli terveyskeskuksessa ja Asterix itki sen tyhjillä käytävillä. Nyt ymmärsin että mun kaveri joka kuoli, 4:20am, oli hessu hopon ja frenkenstainin risteytys. Harmi että sellainen luonnonoikku meni ja kuoli.
Olin jossain koululla missa harjoiteltiin näytelmää. Taitavaa porukkaa. Joku soitti jotain kissanpolkkaa kolmella syntikalla, joku tyttö kertoi vitsejä mikrofooniin ja yks mimmi teki kuperkeikkoja suorilla jaloilla, enkä voi käsittää miten helvetissä se oli mahdollista. Sen täytyi olla joku ihme koulu, kun kaikki puhui vain viinan juonnista. Kysyivätkin halausinko minäkin ryypätä. Minä kysyin, että vittu maanantaina?? Ne sanoivat, että on joku pyhä, joten kaupat on kiinni tiistaina. Sanoin takaisin, että totta vitussa sitten!! Ymmärsin jopa unessa että olen lomautettuna, joten päivät ovat menneet vähän sekaisin. En kyllä kuollaksenikaan muista, mikä Hitlerin syntymäpäivä silloin oli, vai mikä pyhäpäivä lähestyi, mutta väliäkö sillä. Kyllä tälle pojalle keitto maistuu.
Nyt kun ajattenen taas tarkemmin, niin se frankenstain hessuhopo kuoli koulun lääkärin käsiin. Outoa miks ei sellaista viety sairaalaan - tai eläinlääkäriin, mutta kun aloin nousta usvan keskeltä hereille, kuulin yhä Asterixin vinkumisen unen pehmeän verhon takaa.
Hyvin outoa. Kissoja pomppimassa pommien sytyttimillä, Roope Setä Batman, Frankenstain Hessu hopo. Siinä jos joku nyt sit osaa tulkita unia niin olis pien pähkinä purtavaksi.