IRC-Galleria

Mordiggian

Mordiggian

- Refuse to bow down, refuse to learn.

Hengellisiä herätyksiäTiistai 30.10.2007 20:59

Seistessäni kardaanin päällä ja rälläköidessäni puhtaaksi jotain saatanan ruosteista tukirautaa, jonka hiekkapuhaltaja oli ilmeisesti kiusakseni jättänyt puhaltamatta, hoksasin yhtäkkiä mikä päivästä teki niin oudon. Syyksi ilmenivät viimeöiset unet. Pikaisesti päättelin, että selvästikin oli pikkujoulukausi alkanut ja vanhoilla tutuillani oli ollut viikonlopun jäljeltä kiirusta sillä liskot tulivat yhden yön myöhässä. Yleensä ne rientävät seurakseni maanantain vastaisena yönä, mutta nyt ne tulivat vasta tiistaina.

Silmät solmussa aloin miettimään mitäköhän paskaa tässä taas oli tekeillä ja päätin oikein istahtaa rekan rungon päälle ja poltella savukkeen. Ensimmäiset vieraat saapuivat arviolta 00-02 välisenä aikana jolloin olin jo siirtynyt sohvalla torkkumisesta sänkyyn, siinä sitten puolihorteessa koitin kaikin mahdollisin konstein herätä, pyörin sängyssä hiestä märkänä ja melko kauhuissani sillä selvästikin huoneessa tepasteli joku. Kuulin sen kahisevat askeleet kun se laahusti lattialle nakkaamani päiväpeitteen ja luovaan epäjärjestykseen sijoittamieni vaatekasojen yli. Sen hengitys oli raskas ja sihisevä ja se selvästi koitti etsiä paikkaa josta pääsisi parhaiten kimppuuni. Riuhdoin ja rimpuilin. Lopulta sain silmäni auki ja pääsin eräänlaiseen valvetilaan. Orientoiduttuani tilanteeseen totesin, että eipä siellä ketään ollutkaan. Ei muuta kuin takaisin unten maille. Josko vaikka seuraavaksi olisi tarjolla märkiä unia. Tähän lämpimään ajatukseen tuudittautuen suljin silmäni ja vajosin takaisin tiedottomuuteen.

Ei tullut märkiä unia ei. Tämä menee melkein samaan sarjaan ennemmin kohtaamieni Anakonda -leffan käärmeen ja Conan Tuhoojan Dagoth jumalan kanssa. Vastassa oli nimittäin tyrannosaurus rex. Muistan elävästi kironneeni, että ei tämä perkele näin kirjoissa (niinpä niin, ne unet ja niiden järkiperäisyys) mennyt kun otus saapui hiljalleen esille yllättävän lähellä olevan horisontin takaa. En sitten tiedä mikä firma oli vastuussa erikoistehosteista, mutta voin kertoa, että kyseessä oli ehdottomasti noloin näkemäni tyrannosaurus. Se oli eräänlainen suomuilla ja silmäparilla varustettu valtava säkkituoli joka kovaa vauhtia valui kohti. Ja karjui. Joten t-rex se oli, ei epäilystä. Siinä sitten turvaan päästyämme se nappasi jonkun hahmon suuhunsa (taisi olla Gennaro jos en väärin muista) ja poistui paikalta maiskutellen. Tässä vaiheessa ajattelin, että intiimi hetki naispääosan esittäjän kanssa voisi olla paikallaan, mutta väärässä olin tälläkin kertaa. Hetki ei ollut niinkään intiimi ja vastanäyttelijänä oli kännykkä josta ärsyttävä miesääni karjui herätystä "Herää! Herää! Ylös sängystä jumalauta!". Päätin ottaa vielä vartin torkut ja nousta sitten.

Tupruttelin savukkeeni loppuun ja mietin mitä kaikkea sitä kerkiääkään vielä kohdata ennenkuin tästäkin kasasta luuta ja lihaa aika jättää. Pohtiessani huomasin kellon kiertelevän kohti ruokatuntia. Tumppasin savukkeen, loikkasin rungolta alas ja jätin työkaluni lojumaan ammattimaiseen epäjärjestykseen. Mietin pitäisikö tässä mennä pukuhuoneeseen koisaamaan vai vetämään valmisateriaa naamaan. Ovella tulikin pomo vastaan joka kysäisi "Jokos se on ruoka-aika?". "Jotain sen suuntaista." vastasin ja menin syömään.

Hämmentävä päivä kaiken kaikkiaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.