IRC-Galleria

Viime yönä tuli ulkona istuttua kolmisen tuntia ja mietittyä omaa elämää ja kaikkea sitä mitä haluaa jatkossa. Mitä enemmän mietti, sitä enemmän meni sekaisin ja sitä paremmin unohti mikä ongelma ees olikaan.

Välillä sitä vaan tuntee itsensä pahaksi ihmiseksi, joka satuttaa vain muita teoillaan ja sanoillaan.. ei vaan enää tiedä mitä pitäisi tehdä. Kuin olisi täysin hukassa. Tuntuu, ettei mikään enää riitä ja mikään ei ole tarpeeksi hyvää, ja lopulta sitä huomaakin olevansa täysin yksin kylmässä maailmassa tyhmine ongelmineen.

Mihinköhän suuntaan sitä pitäisi oikeen jatkaa matkaa.. jaa'a. Ehkä menen sitä miettimään talon synkimpään nurkkaan. Ehkä se valo paistaa joskus sinnekin ja näyttää tien pois.

..helpottunut olo.

Vasta herännyt.. tukka pystyssä. Tuli nukuttuu taas vähän levottomasti.. unet kyl alkaa tässä pikku hiljaa ahdistaa aika pahasti, koska ne pyörii tietyn ihmisen ympärillä. Tulee vaan höntimpi olo kun herää ja asiat alkaa taas vaivaamaan mieltä. Miksi unet ei anna rauhaa koskaan?!

Tänään pitäis lähteä kirjaostoksille ja muutenkin pyörimään pitkin kylään. Pitäis vähän vaatteita kattella, käydä apteekissa ja vaikka mitä. Ja lopuksi taas eksyä ah niin ihanaan kouluun opiskelemaan ruotsia. Nooh, ehkä tää sitten palkitaan jossain vaiheessa.

Pääsin kouluun asti.. siellä tosin meinas uni tulla silmään mut hereillä pysyin batteryn voimalla. Ehkä huominen on pikkusen helpompi. Ehkä tämä tästä.. vkloppu tulee pian.
Sain jopa sen lampun hommattua pyörään ni näki eteensäkin kun ajoi pimeässä.. hyvinkää kun säästää valoissa.

Uusi viikko, uudet kujeet. Aamu alkoi mukavasti heräten unesta, josta en olisi halunnut vielä herätä. Tänään alkaisi koulukin taas pitkän tauon jälkeen. Saa nyt nähdä tuleeko puuttuva motivaatio mukaan kovalle penkille ahkeroimaan.

Ilma mitä ihanin.. märkää, märkää ja pari klönttiä ruskeeta lunta. Näin se talvi alkaa. Saa siis vielä kerran valjastaa pyörän käyttöön, ettei tarvi tarpoa kävellen tuolla pimeessä. Tietty vois ettiä pyörään sen lampunkin.. mut joo, saa ny nähä mitä saa aikaan.. jos sitä ees kouluun asti pääsisi tänää.

Mustaa valkoisella.. en juo enää ikinä. En pelaa enää koskaan juomapeliä, jonka jälkeisistä tapahtumista en muista enää yhtään mitään muuta, paitsi sen, kun istun vessan lattialla halimassa pyttyä. Ei näin.

Silmät horroksessa tuijotan täyttä battery-tölkkiä.. onneksi se on kylmä, viilentää mukavasti otsaa.