IRC-Galleria

Tilanne:
Olet ajamassa autoa tasaisella nopeudella mutkaisella tiellä.
Oikealla puolellasi on laakso ja vasemmalla puolella paloauto, joka ajaa samalla
nopeudella, kuin sinä.
Edessäsi on jättiläismäinen laukkaava sika, joka on autosi kokoinen.
Takanasi on helikopteri, joka lentää ihan tienpinnan tuntumassa.
Sika ja helikopteri liikkuvat samalla nopeudella, kuin sinä ja kaasupoljin tuntuu olevan jotenkin jumissa, etkä pääse heistä eroon.

Kysymys:
Mitä pitäisi tehdä, että pääsisit eroon tästä vaarallisesta tilanteesta?



Vastaus:
Nouse pois sieltä lasten karusellista! Olet humalassa!

IRC L

MUSTA JA ALICESTA TULI TÄNÄÄ TÄTEJÄ, MEIJÄN VEIKKA JA HELI SAI TYTÖN, odottelen malttamattomana että Jani soittaa ja kertoo miten leikkaus meni... *IIK!*

Rakkaat pikkusiskoni ja isoveljeni


Meillä on pikkusiskoni kanssa eri isät mutta sitä ei muisteta, ei ole mitään siskopuolia… minä olen 25 ja hän 22- vuotias, vasta nyt ikäero tuntuu pieneltä. Meillä on myös isoveli, 31 vuotias. Olimme siskoni kanssa kai molemmat kateellisia veljellemme, joka sai kaikki kauppa- ja muutkin matkat istua auton etupenkillä ja me jouduimme taakse, äiti sanoi aina että veljeni istuu edessä koska on vanhin. No kun veljeni muutti pois kotoa niin ajattelin että nyt on minun vuoroni, vaan eipäs ollutkaan, me jouduimme vuorottelemaan, tappelemme asiasta vieläkin.. minulla on jo ajokorttikin mutta kinaa tulee kun menemme molemmat äidin kyydillä jonnekin, jos siskoni voittaa niin marisen aina että ensi kerralla minun autossani laitan hänet takapenkille vaikka olisimme kahdestaan liikkeellä. Tappelimme siskoni kanssa kovasti lapsina, hän oli rämäpää ja minä neiti, hän leikki poikien kanssa ja antoi heille köniin, minä vaan lirkuttelin pojille. Keskenäiset kinamme menivät lähes aina niin että väittely muuttui lyömiseksi jolloin hävisin aina ja menin huoneeseeni itkemään, mökötin vaikka kuinka kauan kunnes siskoni luonne ei kestänyt ja hän laittoin oveni alitse lapun että anteeksi, ollaanko kavereita taas, hän oli siis fyysisesti vahvempi, minä henkisesti. Kun itse muutin pois kotoa, veljeni oli usein rahapulassa, vaikka olin itsekin niin jaoin vähäiset rahani veljeni kanssa, meistä tuli parhaat ystävät vasta kun molemmat muutimme pois, meillä on edelleenkin aivan uskomattoman hyvät välit, autamme aina toinen toisiamme. Nyt veljeni on naimisissa ja heille tulee lokakuussa vauva, veljeni elää elämänsä parasta aikaa. Siskoni lähti (lähtee) 31.8 Zürichiin aupairiksi, saattaa olla pois jopa 2 vuotta, hirvittää ajatella etten näe häntä niin pitkään aikaan, varmaan tulee itkettyä puhelimessa monet itkut. Kun asuu saman katon alla, ei voi välillä sietää sisaruksia ja tahtoisi olla perheen ainoa lapsi, kun heitä näkee harvemmin tai he lähtevät kauas niin tulee kamala ikävä ja silloin vasta osaa oikeasti arvostaa rakkaita sisaruksia, he ovat elämäni suola ja rikkaus, hyvässä ja pahassa.

Hrrr... kylymä... ja viilenee vielä loppuviikkoa kohti... kestettävä on. Eilen huomasin jotta Navigaattori on varsin kätevä laite, löysin Espooseen Helille ja Janille vaivattomasti. Äiti oli kauhuissaan motarilla ja Teija hermoili kun oltiin epävarmoja... mutta neuvojaan pystyi luottamaan. Oottelen lauantaina jolloin on meijän Mona-murusen synttärit, huomenna katteleen jotain lahjan tapaista Evan kans.

Kohta tulee yx idiootti myyntiedustaja käymään... peekele... ällöpyllynynny...


Pikkulauantai pai the wei...

Keskiviikko, kaamee väsy ja ulkona +4 astetta, hrrr... tarkenin silti Karoliinan terassilla istuskella kahvikupin kanssa parin tupakin verran. Mutta tietää jottei oo kesä enää. Yritin eilen illalla haravoida mutta oli aivan turhaa, sen verran tuuli, no hyvällä alulla haravointi kuitenki jo on. Matilla alkaa lauantaina hirvijahti... sit sillä menee lähes kaikki viikonloput mettässä, mä voisin sitte keskittyä kodin kunnossapitoon ja ulkoiluun. Jeps, ei tässä muuta tällä kertaa. Pusuhaleja kaikille!

*haaaaaukotus* huih... meinaa taasen vähän väsyttää, no ehkä tämä tästä. Kahvia konneeseen ni johan potkaasee!

Viikonloppu meni, pääsin perjantaina Espooseen, vähän eksyin reitiltä ja kiertelin Sellon reunoilla mutta Heli osas neuvoa mut perille =) Näin aika läheltä Sipoon kohdilla tapahtuneen pienlentokone-jutunkin tullessa. Käytiin Helin kanssa illan pimetessä Baarikärpäsessä, ajoissa tultiin pois, jottei aivan aamun pikkutunneille mennyt.

Lauantaina äitin luona saunomassa ja kylillä heilumassa

Sunnuntaina sitten Sibeliustalolla Yölinnun konsertissa, Simoki innostui oikeen yleisölle vitsailemaan, hauskaa oli. Jaaha, jatketahan taas!


Elä elämääsi täydellä sydämellä,
Rakasta niin täydesti,
että se saattaa sattua,
uskalla heittäytyä, uskalla surra,
iloita ja riemuita kun on aika.

*hörppii kahvia* Jes! Perjantai on täällä, ihanaa. Lähden tuossa töitten jälkeen ajelee Espooseen Helin luokse kun Jani viettää iltaa työkavereiden kanssa. Vähän jänskättää ajaminen mutta ehkä se menee... lukekaa uutisia sitten ... "pieni punainen koppero tukki kehä ykkösen, liikenne oli tukossa monta tuntia..." *wirn*

Olin eilen puoltoista tuntia salilla reenamassa ja sen jälkeen kävelin vielä sellaset 4 kilsaa... ja tänään on jo heti paljon pirteempi olo! Kävely teki sen ettei ole paikat jumissa. Tästä se lähtee, jos lauantaina ei kuppi kallistu niin ehtis sunnuntaina käydä salilla ennen iltaista Yölinnun konserttia.

Onni

Mitä on onni - se missä kulkee,
mikä onnen elämästämme sulkee?
Voiko onnea tuntea ihminen,
joka elää keskellä puutteiden?

Onni on silmälle liian suuri,
sen peittää arkihuolien muuri.
Se musertuu alle pettymysten,
tukehtuu vihassa ystävysten.

Ei rahalla ostaa voi onneaan,
ei mihinkään sitä voi tallettaa.
se viihdy ei kylmässä, ahtaassa,
vaan sydämen lämpimän hoivissa.

Onni on arjessa - tässä ja nyt,
kun vain hetkeksi pysähdyt.
Katsele, kuuntele, tunne ja elä,
älä itseäs unelmillasi petä.

Onni, - se syntyy sydämessä,
ei kylmyyttä, kopeutta se kestä.
Onni jostain aina kaunista löytää,
ei herkuilla tarvitse kattaa sen pöytää.

Sydämessäsi onni valmistetaan,
asenteillasi muotoonsa kudotaan.
Onni toiselle menestyksen suo,
ei vahingon iloa tunne tuo.

Onni lähelläs on, kun sen ymmärrät,
näetkö vierelläs kaikki ystävät?
On onnea omistaa vuode oma,
kun levon saat, eikä pauhaa sota.

Onni on kuulla lintusen laulu,
onnea heleä lapsosen nauru.
Onnea muistaa nuoruuden päivät,
vaikka ne kauaksi taakse jo jäivät.

Onni on liikkua omin jaloin,
ilmaista tahtonsa vapaasti sanoin.
Onni on nähdä pienessä suurta,
eikä yrittää tavoittaa etelätuulta.

Onni on lapsosen pehmeä poski,
kun joku tervehdykseen kätensä nosti.
Onni on saada kuulla ja nähdä,
iloita rakkaista ja ystävästä.

Onni on syntyä pohjoismaahan,
täällä Kristuksesta oppia saahan.
Onni on olla lunastettu,
Isän lapsi, ja alati rakastettu.

(Seija Paadar)

Hyvää viikonloppua!

Hyvää matkaa!Sinun kanssasi kelpaa matkustaa kenen vaan.

Yllättävät tilanteet eivät saa sinua hämillesi, vaan sinulta löytyy ratkaisu kaikissa olosuhteissa. Mukaudut helposti paikallisiin olosuhteisiin etkä piittaa pikkuasioista.

Sinulle on tärkeintä, että kaikki viihtyvät.Lomalla osaat rentoutua ja vilpitön ilosi tarttuu myös muihin. Huolehdit siitä, että matkakumppaneillasi on hyvä olla ja teet mitä tahansa, jotta kaikkien loma olisi onnistunut.

Jaaha, viikko aluillansa taasen. Viikonloppu meni vauhdilla, perjantaina käytiin Näsin krouvissa kullan kanssa, mie vapaaehtoisesti ajoin, sen jälkeen käytiin vielä kylillä.. nukkumaan varmaan tuos neljän maissa. Lauantaina sitten Sirkku-mummon hautajaiset, kaunis tilaisuus. Illalla sitte Ersalan Petrin 40-wee synttäreille, oli hauskaa, poijjat sauno, juopoteltiin, ennen puoltayötä Artjärvelle Pepperoniin lauleskelemaan. Humalatila oli melekoone ja eilinen meniki taas kölliessä. Nautitaan elämän pienistä iloista, ei saa elämää hukata murehtimalla turhia.