IRC-Galleria

Miks kaiken pitää olla niin vitun vaikeaa.. tietokoneestani kyrvähti palomuuri.. päivitin sen täsmällisten ohjeiden mukaisesti mutta tilaamani lisenssi ei toiminut ohjelmassa.. soitin asiakaspalveluun jossa muori kysyy multa koneeni sarjanumeroa ja sen jälkeen hetken tuumittuaan ("hmmm hmmm") toteaa että ilmainen puhelintukiaikani on LOPPU! soita tähän 0600 numeroon jotta saat lisäohjeita.. ja sekään lysti ei maksa kuin 2,90/min+pvm.. no kun yritän sinne soittaa niin ilmenee että yhäkään minun liittymästä ei ole palvelunumero estoa otettu pois.. joskus 8 luokalla laitettu liittymä ja sillon tietty isä oli sitä mieltä että estot laitetaan.. oon puolivuotta jankuttanu että laita se esto pois ku en voi ees soittaa fucking VR:lle ja tilata lippuja.. no voi kehvelin kehveli.. sitten soittamaan isälle ja pyytämään että poista esto.. no eihän se vastaa.. en päässyt vuodattamaan tuntojani äidille, siskolleni enkä edes tyttökaverilleni.. kukaan ei vastaa.. Nyt istun täällä kotonani tyyliin pistoolin piippu kurkussani odottaen että edes joku soittaisi.. no mutta auttoihan tämäkin, kun sai tänne paineitaan purkaa..

Tänään tuli sitten viimein 20v mittariin.. nyt minä olen oikeutettu käymään viikonloppuisin risteilyllä ilman esimerkiksi vanhempiani.. <3 nyt olen oikeutettu ostamaan Suomen tasavallan alkoholinmyynnin monopolia hallussaan pitävän alkon niin sanottuja väkeviä tuotteita.. jälkimmäinen ei lienee minun kohdallani yhtään hyvä asia.. Tämä on se ikävuosikymmen jonka aikana minun ilmeisesti olisi aikustuttavakin.. miksi? haluaisin elää rahatonta ja huoletonta teekkari elämää loputtomiin! <3 mutta nyt pitää mennä -> moi

Rakas Päiväkirja

Tänään oli erihieno päivä! Ensilumet tulla paukahti tonttiin viime yönä.. Aamulla oli mukava katsella helvetinmoisessa krapulassa Herwoodin valkean kuulaita maisemia tyttökaverini asunnon ikkunasta.. Nähtäväksi jää pysyvätkö nämä lumet läpi talven.. Itse en usko siihen.. Liukas keli oli ensimmäinen asia jonka huomasin lähtiessäni ajamaan kohti TTY:tä kamalan pääsäryn siivittämänä.. Ajaessani Jopollani, jossa on kottikärrynrenkaan kokoiset kumit tuumin että on taivaanihme jos en päätyisi kenttään keräilemään leegojani.. Oli keli meinaan sen verta luikas! No matka meni kuitenkin hyvin ja selvisin olosuhteisiin nähden varsin hyvässä kunnossa matematiikan luennolle, tosin myöhässä.. Tämä on ensimmäinen talveni Tampereella.. Saa nähdä miten sitä tottuu näihin rapakeleihin pohojosten pakkastalavien jäläkeen.. Mutta pitääkin jo mennä tästä.. Palataan taas asiaan rakas Päiväkirjani! <3