Näin tänään T:n yliopistolla. Moikattiin vaan ja se käveli ohi. Oli aika nihkee tapaaminen jotenkin. Vähän harmitti. Olis tehnyt mieli hypätä sen kaulaan ja sanoa, että mulla on ollut kauhee ikävä.
Illalla T sitten soitti. Se tuli käymään ja hetken kaikki oli niinkuin ennen - katsottiin Satuhäitä ja naurettiin, kun kappalevalintana oli Nylon Beatin Rakastuin mä luuseriin - kunnes T sanoi: " Ei mutta, mun on nyt varmaan pakko lähtee, pitää käydä vielä suihkussakin!"
"Kyllä sää tääläki voit käyä!" sanoivat huuleni melkein. Mutta vain melkein. Sillä T ei enää asu täällä.
Sitten T pamauttikin jo oven kiinni ja oli poissa.
Äsken soitin sille ja kysyin, oliko se päässyt perille. Oli se päässyt, eikä kukaan mörri edes ollut hyökännyt kimppuun. Se oli hyvä se.
Uusimmat blogimerkinnät
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
- Nuhanenän tunnustuksia Osa 1. 03.02.
- Markkinatalouden huumaa 01.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2022 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2019 (15)
- ▶ 2018 (4)
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (5)
- ▶ 2010 (49)
- ▶ 2009 (51)
- ▶ 2008 (232)
-
▼
2007 (381)
- ▶ joulukuu 2007 (19)
- ▶ marraskuu 2007 (29)
- ▶ lokakuu 2007 (34)
- ▶ syyskuu 2007 (45)
- ▶ elokuu 2007 (43)
- ▶ heinäkuu 2007 (23)
- ▶ kesäkuu 2007 (20)
- ▶ toukokuu 2007 (34)
- ▶ huhtikuu 2007 (36)
- ▶ maaliskuu 2007 (37)
- ▶ helmikuu 2007 (36)
- ▶ tammikuu 2007 (25)
- ▶ 2006 (93)