IRC-Galleria

Musta tuntuu, että mä yritän venyä liian moneen suuntaan.
Tunnen jo melko hyvin voimavarani, mutta toisinaan vähät välitän niistä :/
Sitten käy juuri niin, että kaikki jää kesken ja hommat kasaantuu.

Töissäkin...
Tiedän, olen melko hyvä duunari. Teen sovitut hommat ja pyrin reippauteen.
Nyt on kuitenkin asian laita se, että laiskottaa.
Tänäänkin huimasi, kädet vapisi koska minulla ei ollut tarpeeksi eväitä, nukuin (jessus, työpaikalla), tein vähän mitä sattuu antivauhdilla.

Ja unohdin onnitella isää synttäreiden kunniaksi :(
...

Näinä parina päivänä olen ollut melkoisen saamaton.
Kamalaa.
Katson kuinka ihmiset ohittavat minua.
Näen vain yhden asian. Se on onnea.
Silti...hieman kaihoisasti epäröiden tuijotan tulevaa.

Tarvitsen nyt ryhtiä itselleni.
En halua olla tällainen.
...

Eilen nautin keskellä viikkoa pään pyörälle.
Se oli epäkohteliasta kanssaseuralaisiani kohtaan.
Aamulla minua jostain syystä hieman nolotti. En ole vielä päättänyt oliko tarpeen.
...
Haluan puolustautua kuitenkin...Se pieni pyörrytys oli kaivattua. Olin niin väsynyt :/
Ja toki todistin taas itselleni, että jestas voin joskus olla todella paskamainen 'kuuntelija'.
Olin otettu, että minulle kerrottiin asioita, mutta juuri sillä hetkellä taisin ajatella melkoisesti vain omiani.

Puolustaudun lisää...
Olisi ollut mukava kertoa myös omasta kesästä, seikkailuista ja rakkaudesta.
Pääni ylibuukattiin pitkällä ja tärkeällä elämänmuutoksella. Pyrin olemaan "empaattinen heebo"...Lopulta väsähdin, ja jäin hieman tunteettomana kuuntelemaan lisää...
...

Olen tässä mielentilassa koska olen liian väsynyt.
En masentunut/haikea, vaikka siltä saattaisi vaikuttaa.
Kyllä minua muutamat asiat askarruttavat/stressaavat/pelottavat/huolestuttavat ja lujaa, mutta tarvitsen unta lisää, että voin kohdata ne ajatuksella.

Juuri nyt olen kuin tuuliajolle jumiutunut päätön räsynukke.
Toiv. ulkoilma auttaa.