IRC-Galleria

Netari

Netari

Meidän kanssa voi jutella kahdestaan Netari-chatissa tiistaista torstaihin klo 18-21. :)

Selaa blogimerkintöjä

Verkossa on monenlaista näkökulmaa ja keskustelua. Samalla on syntynyt paljon kiistaa siitä, mitä oikeastaan saa sanoa ja kenellä on oikeus siihen. Kysymykset itsessään eivät ole kovinkaan uusia, sillä oikea ja väärä ovat puhututtaneet meitä jo vuosituhansia. Aika sen sijaan on täysin toinen, sillä verkko on tullut mukaan elämäämme ja antanut meille jokaiselle aivan uudenlaisen, kantavan äänen, sekä samalla myös kuulijajoukkoja. Jollain tavalla ne kysymykset yhdistyvät vahvasti meissä omaan ihmisyyteemme ja siihen, miksi olemme olemassa.

Ylen Areenasta löytyy Opettaja.tv:n Ajatusdemo –nimellä julkaistuja mielenkiitoisia videoita, joissa nuoret opiskelijat pohtivat monia elämään liittyviä kysymyksiä. Tällaisia pohdintoja ovat esimerkiksi ajatusten luonteeseen, tietoon, sanojen merkityksellisyyteen, olemassaoloomme jne.

Yksi pohdinnoista käsittelee sitä, mistä ihminen tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Opiskelija esittää siinä mielestäni hyviä, ja syvällisiä, näkökulmia aiheeseen. Oikean ja väärän välillä tasapainoilu ei aina onnistu hyvin, mikä on meille myös inhimillistä. Etenkin, kun tunnistamme vielä oikean.



Pitää ajatella ensin, mikä on oikein ja mikä väärin.
Koulussa kerrotaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Aina ei silti tule tehtyä oikein.
Jos puhut väärin, niin pitää miettiä, mitä siitä seuraa.
Valehteleminen voi olla helpompaa, että pääsee asiasta nopeammin pois.
Halu kertoa, mitä toinen on tehnyt. Jättää samalla kertomatta, sillä taustalla on samalla myös halu suojella itseään.
Halu kasvaa sellaiseksi ihmiseksi, että ei tule katumaan valintojaan liikaa.

Verkko on itselleni hyvin läheinen ympäristö ja olen saanut sitä kautta myös paljon uusia ystäviä. Samalla se toimii myös välittäjänä työyhteisössäni, joka on hajautunut ympäri Suomea. Silti, juuri verkon ansiosta tuntuu, että he ovat silti läsnä omassa arjessani.

Silmiini osui kuitenkin blogiteksti, joka havahdutti minut aiheellaan, ja sillä julmuudella, johon me ihmiset pystymme. Verkon kautta emme kuitenkaan ole yhteydessä kasvokkain toiseen ihmiseen ja kynnyksemme sanoa jotain on madaltunut huomattavasti. Anonymiteetti madaltaa vielä tuota kynnystä huomattavasti.

Nettipoliisi Timo Härkönen on ottanut omassa puheenvuorossaan kommenttia siitä, että kyse ei ole monin paikoin enää kiusaamisesta. Kyseessä on rikosnimikkeen alainen toiminta ja meidän tulisi yhteiskunnassa kyetä puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Sinällään laki on sanojen tulkintaa, ja päädyn pohtimaan kysymystä enemmän ihmisyyden näkökulmasta. Opettaja.tv:n videolla nuoren esittämien pohdintojen valossa minussa herää väistämättä kysymys, ja erityisesti huoli, että vaivaako meitä ihmisiä jonkinlainen empatiavaje? Näemmekö enää toisiamme? Keskitymmekö enää asiasta keskustelemiseen, vai nautimmeko enemmän jo kivien heittelystä ja ilkkumisesta? Mitä se kertoo meistä? Millaisiksi ihmisiksi me haluamme kasvaa?

Kyseiseen blogitekstiin voi tutustua tuolla: http://www.pohjoistuulesta.com/2017/05/somehairinnasta-ja-tappouhkauksista-eli.html?m=1

@HerraHamsteri

Miten käyttäydyt verkkokeskusteluissa?Tiistai 23.05.2017 09:03, 41 vastaajaa

Osaatko pysyä verkkokeskusteluissa asiassa?
Oletko tullut haukutuksi netissä?
Koetko tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi verkkokeskusteluissa?
Oletko kokenut tarvetta jättää verkkoläsnäolo sivummalle häiriköinnin takia?
Oletko itse osallistunut verkossa häiriköintiin?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.