IRC-Galleria

Netari

Netari

Meidän kanssa voi jutella kahdestaan Netari-chatissa tiistaista torstaihin klo 18-21. :)

Selaa blogimerkintöjä

Pelit ja tiedePerjantai 27.10.2017 13:18



Tiede on paras ja oikeastaan ainoa metodi jolla voimme kerätä luotettavaa tietoa maailmasta. Sen vahvuus perustuu siihen, että se tekee parhaansa kumotakseen omat löytönsä. Jos olisimme kehittäneet vaikkapa arkkitehtuuria pelkän uskon ja mutu-tuntuman varassa, sen sijaan että teimme parhaamme varmistaaksemme löydöstemme toimivuuden, eivät asumuksemme varmaan olisi kovin kestäviä.

Yhdistettynä parhaisiin puoliimme – uteliaisuuteen, empatiaan ja tahtoon parantaa maailmaa – tiede on auttanut meitä nousemaan luolista lämpimiin, mukavuuksilla täytettyihin asuntoihin, parantamaan kuolettavia sairauksia ja hiljattain kohoamaan avaruuteenkin asti.

Harva viihdeteollisuuden muoto on enemmän sidoksissa tieteeseen kuin videopelit. Alkaen 2D- ja 3D -pelimaailmojen luomisesta ja mallinnuksesta, huipentuen mahdollisimman aitoon fysiikan ilmiöiden - kuten kitkan, valon tai orgaanisen materiaalin - simulointiin ja joukkoistamisen hyödyntämiseen lääketieteellisessä tutkimuksessa. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on Cancer Research UK:n Cell Slider (2013), älypuhelinpeli: yli 200 000:n pelaajan avulla luokiteltiin 2016 tammikuun loppuun mennessä lähes 2 miljoonaa rintasyöpäkuvausta. Tehtävä olisi ollut käytännössä mahdoton ilman suuren pelaajajoukon apua.

Useat tutkimukset myös osoittavat selvästi pelaamisen kognitiiviset edut, esimerkiksi muistikapasiteetin paraneminen (Clemenson & Stark, 2015), oppimisen helpottuminen (Franceschini et al., 2013) sekä kyvyn tehdä nopeita päätöksiä paineessa ja vähemmän puolueellisesti (Morewedge et al., 2015). Pelejä luodaan tieteellä, ja niillä puolestaan luodaan tiedettä riippumatta siitä onko kyseessä puhtaasti viihdekokemus, opetuspeli vai jotain siltä väliltä.

Jokainen peli voi kuitenkin opettaa jotakin, tai innostaa oppimaan. Suurin osa peleistä on englanniksi, ja dialogista sekä teksteistä on ymmärrettävä ainakin perusviesti – oletko koskaan tarttunut sanakirjaan tai kysynyt kaverilta? Onneksi olkoon, opit vierasta kieltä! Kenties olet roolipelaaja? Englannin lisäksi lienet oppinut resurssien säästämistä ja päätöstesi kauaskantoisuutta. ”Palikkapulmat” taas pelistä riippumatta opettavat järjestelmällisyyttä, toiminta nopeita päätöksiä, ajoitusta ja tiimityötä.

Uuden oppiminen on ilo. Siinä on jotakin kauniin inhimillistä, löytää ja jakaa löydöksiään. Täydellinen esimerkki tästä on pelaajien yhteisöt ja ”Wikiat”, joihin he keräävät ja päivittävät pelien pienimmätkin detaljit, bugit, ohjeet ja huvittavuudet. Ne ovat olemassa, jotta jokainen pelaaja saisi kaiken tarvitsemansa tiedon pelistään. Sitä ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta pelien pelaaminen on pelaajille nimenomaan tieteellistä tutkimusta – viihteenä.

Henri, verkkovapaaehtoinen

Pelit ja tiedePerjantai 27.10.2017 13:30, 98 vastaajaa

Pelit ovat nykyisin osa melkein kaikkien arkea. Digitaalinen pelaaminen on myös merkittävä osa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Millainen yhteys peleillä ja tieteellä on?
Onko pelaamisesta pelaajalle hyötyä?
Hyödyttääkö pelien kehittäminen myös muita aloja ja tiedettä yleisemminkin?
Luuletko että pelit näyttelevät tulevaisuudessa entistä tärkeämpää roolia myös opetuksessa ja tieteessä?
Oletko pelannut oppimispelejä? Jos olet, kerro kommenteissa mitä!
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Usein sanotaan, että internet on mullistanut koko nykyisen elämämme. Onkin totta, että useimmille ihmisille teknologia ja netti ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämää – oli kyse sitten yhteydenpidosta kavereiden kanssa, harrastuksista, tiedonhausta tai työelämästä. Miten internetin kehitys on vaikuttanut työntekoon? Jollekulle voi tulla ensimmäisenä mieleen vaikka se, että jatkuva kissakuvien tai sosiaalisen median katsominen vaikeuttaa työhön keskittymistä. Mutta useassa tapauksessa myös tämä internetissä olevien kissakuvien vuoksi keskeytynyt työ on sellaista, joka hyödyntää nettiä.

Netin käyttö on monin tavoin helpottanut sellaisia työhön liittyviä asioita, joita on tehty jo ennen internetiä. Tiedon etsiminen, muille viestittely, sisällön levittäminen, mainostaminen ja esimerkiksi palaverien pitäminen ovat asioita joita on tehty pitkään ennenkin. Internetin välityksellä edellä mainittuja asioita voidaan kuitenkin tehdä valtavalla nopeudelle sekä myös osittain riippumatta ajasta ja paikasta.
Samaten esimerkiksi työhön liittyvä tietoturva on ollut tärkeä asia ennenkin, mutta on internetin myötä muuttunut entistä olennaisemmaksi. Työntekijöiden ja asiakkaiden henkilökohtaisten tietojen sekä työdokumenttien salassapito sekä varjelu vaativat yhä enemmän huomiota ja ne voivat virheiden tai hakkeroinnin seurauksena levitä nopeasti ympäri nettiä.

Sen lisäksi, että internet on muuttanut vanhoja tapoja tehdä työtä, on se auttanut myös luomaan suuren määrän uusia työmahdollisuuksia sekä ammattinimikkeitä. Näistä osa voi kuulostaa sangen eksoottisilta tai jopa trendikkäitä. Tällaisia ovat muun muassa 3D-tulostusinsinööri, ICT-tietoturvavastaava, pilvipalveluspesialisti, verkkokehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, sovelluskehittäjä ja social media manager - tuttavallisemmin somemanageri.

Ammattibloggaaminen on esimerkki työstä, jonka harjoittajat ovat suuressa määrin nuoria ihmisiä. Ammattibloggaajat elättävät itsensä osittain tai kokonaan tuottamalla internetiin ja sosiaaliseen mediaan erilaista sisältöä, kuten tekstiä, kuvia ja videota. Kyseiseen työhön kiteytyy myös paljon sellaisia internetiin liittyviä taitoja, joita monissa nykyisissä ammateissa vaaditaan. Ammattibloggaajilla edellytetään kykyä tuottaa sekä levittää säännöllisesti ja nopeasti sellaista sisältöä, joka kiinnostaa riittävän suurta yleisöä. Koska bloggaajat toimivat sosiaalisen median ympäristöissä, tarvitaan myös ymmärrystä erilaisista some-alustoista sekä niiden toimintatavoista. Jotta voi päätellä, millainen sisältö saa ihmisten kiinnostuksen, on hyvä osata käyttää erilaisia tilastointivälineitä. Näitä ovat sosiaalisen median alustojen omat statistiikkapalvelut, Google Analytics ja vaikkapa perinteinen Excel – taulukko. Tällä tavoin voidaan tarkastella esimerkiksi omien seuraajien ikäjakaumaa, sukupuolta tai muita asioita.

Edellä on esitelty sitä, kuinka internet voi muuttaa työelämää tarjota lukuisia uusia työhön liittyviä mahdollisuuksia ja tehtäviä. Näiden mahdollisuuksien vastapainona on se, että ne asettavat työntekijälle myös erilaisia vaatimuksia. On muun muassa osattava etsiä tietoa, ylläpitää verkostoja netissä, tuottaa sisältöä sekä viestiä taitavasti. Se, mitä taitoja vaaditaan, riippuu tietysti siitä, minkälaista työtä tekee. Voidaan kuitenkin väittää, että edellä mainitut ja monet muutkin nettiin liittyvät taidot ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi. Tämän vuoksi on hyvä pohtia, millaista työtä haluaisi itse tehdä ja mitä taitoja se mahdollisesti vaatii.

Mietityttääkö sinua, miten netti vaikuttaa työhösi, tai mitä taitoja olisi hyvä osata? Vietämme Suuntapalvelussa 15.10 – 20.10 #mahdollisuudetnetissä – teemaviikkoa. Tule ihmeessä Suunta – chatiin juttelemaan aiheesta, www.suuntapalvelu.fi. Järjestämme myös torstaina 19.10 Habbon Suunta-tiskillä illan, jossa vieraileva Telian työntekijä jakaa omia kokemuksiaan aiheesta. Tervetuloa mukaan juttelemaan!

@Suunta-ohjaaja

Netin käyttö töissäPerjantai 13.10.2017 15:44, 72 vastaajaa

Netti on mullistanut koko nykyisen elämämme. Miten se on vaikuttanut työelämään?
Miten tärkeitä hyvät internetin käyttötaidot ovat sinun mielestäsi työelämän kannalta?
Miten paljon tahtoisit käyttää nettiä työn tekemiseen?
Mikä on tärkein internetin käyttöön liittyvä taito työelämässä?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

SarjakuvatPerjantai 06.10.2017 14:59


Aku Ankka, Viivi ja Wagner, Fingerpori, Jaska Jokunen, Lassi ja Leevi, Muumit jne… kukapa nyt ei olisi joskus lukenut jotakin näistä sarjakuvista. Mutta tiedätkö sinä mikä oli ensimmäinen julkaistu sarjakuva?

Varsinaisena ensimmäisenä sarjakuvana pidetään Richard Felton Outcaultin luomaa sarjakuvaa The Yellow Kid. Se ilmestyi ensimmäisen kerran amerikkalaisessa New York World-lehdessä vuonna 1894. Sarjakuvan päähenkilönä seikkailee hörökorvainen ja keltapaitainen poika. Varsinaisia puhekuplia ei ollut vaan repliikit kirjoitettiin pojan paitaan. Ensimmäisestä suomalaisesta sarjakuvasta on ollut hieman kiistaa, mutta viimeisimmän tiedon mukaan ensimmäinen olisi ollut Heino Aspelinin sarjakuva nimeltä Väkevämies, joka julkaistiin 1.12.1908.

Mites sitten määritellään sarjakuva? Kerronta syntyy kuvien yhdistämisestä, ruuduista ja niiden välisestä tilasta. Sarjakuva on siis mediaesitys, jossa yhdistyvät kuva, sana ja erilaiset merkit. Näistä tekijöistä muodostuu yhtenäinen tarina, joka etenee ruutu ruudulta. Eri kuvien välisen jatkuvuuden luo katsoja itse. Katsoja näkee ruutujen väliin; hän osaa yhdistää tapahtumien jatkumon, vaikka kaikkea ei kuvissa kerrotakaan.

Sarjakuvan lajityyppejä on melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi elokuvien eri genrejä. On science fictionia, scifiä, etsiväsarjoja, fantasiaa, romantiikkaa, kauhua, rikossarjoja, lännensarjoja, sotasarjakuvia, seikkailusarjakuvia, historiallisia sarjakuvia, humoristisia ja poliittisia sarjakuvia jne.

Tämän tekstin laatija ei voi olla mainitsematta omaa henkilökohtaista suosikkia eli Marvel Comicseja. Häpeäkseen hän myöntää, ettei ole ikinä lukenut ihan aitoja oikeita Marvelsin sarjakuvia, mutta fanius perustuukin sarjakuvien pohjalta tehtyihin elokuviin. Marvel Comicsin perusti Martin Goodman 1. toukokuuta 1939 New Yorkissa. 1960-luvulta lähtien Marvel on ollut Amerikan toinen suurista sarjakuvakustantamoista DC Comicsin lisäksi. Kuuluisimpiin sarjakuviin kuuluvat mm. Fantastic Four, The Amazing Spider-Man, The Incredible Hulk, Iron Man, Daredevil, Thor, Captain America, and X-Men. Sarjakuvien pohjalta on tehty lukuisia elokuvia, joidenkin lähteiden mukaan 16 kpl, ja niiden tuotto on noussut jo yli 12 miljardiin dollariin.

Luetko sarjakuvia?Perjantai 06.10.2017 14:55, 34 vastaajaa

Suosikki sarjakuva lapsena?
Suosikki sarjakuva vanhemmalla iällä?
Luetko sarjakuvia?
Kumman elokuvat on parempia?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Ilmastonmuutos – totta vai tarua?Perjantai 22.09.2017 12:59



Kesä on taas kääntynyt syksyksi, ja ilmat viilenneet. Tänä kesänä moni on vitsaillut siitä, ettei Suomessa ole ilmaston lämpenemisestä tietoakaan – pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin samaan aikaan kun Suomessa toivottiin lämpötilan nousevan edes yli 20 asteen, Etelä-Euroopassa kärvisteltiin pahimmillaan yli 40 asteen helteissä.

Vaikka Suomessa moni ottaisikin hieman lämpimämmät säät ilolla vastaan, ilmastonmuutos ei ole vitsin aihe. Ilmastonmuutoksen myötä erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten tappavan kuumat helteet, kuivuus ja tulvat sekä hiljattain Yhdysvaltojakin riepotelleet hurrikaanit, yleistyvät. Suomessakin on saatu viime vuosina huomata, kuinka talvet ovat muuttuneet vähälumisemmiksi, lämpimämmiksi ja sateisemmiksi.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Kaikki tieto, jota ilmastonmuutoksesta vaikkapa netissä jaetaan, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Ilmastonmuutos jakaa mielipiteitä, ja monet kieltävät sen olemassaolon kokonaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on todennut, ettei usko ilmaston lämpenemiseen.

Mistä oikean tiedon sitten tunnistaa? Ilmastonmuutoksessa on kyse ilmiöstä, jota on helppo tutkia tieteen keinoin. Kun törmäät vaikkapa netissä johonkin ilmastonmuutosta koskevaan väitteeseen, mieti, mihin se perustuu. Onko väitteen tukena tutkimustietoa tai tilastoja? Kuka aihetta on tutkinut? Tärkeää on miettiä myös sitä, kuka aiheesta raportoi: voiko Yhdysvaltain presidenttiin luottaa, vai pitäisikö kuunnella mieluummin ilmastonmuutosta tutkivaa tiedemiestä?

Tällä hetkellä suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on tosiasia, ja että se johtuu ihmisen toiminnasta. Vaikka Suomessa 40 asteen lämpötilat tuntuvat vielä kaukaisilta, tappavat helteet ovat jo nyt todellisuutta muualla maailmassa. Onneksi jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kierrättämällä, vähentämällä lihansyöntiä sekä pyöräilemällä ja käyttämällä joukkoliikennettä jokainen meistä voi pienentää omaa luonnonvarojen kulutustaan.

Olisivathan ne lumiset talvet ihan mukavia, eikö? Kurkkaa vielä linkistä suomalaistutkijan video maapallon lämpötiloista vuosina 1900–2016. Mitä huomaat?

https://www.flickr.com/photos/150411108@N06/35471910724/

Mitä mieltä ilmastonmuutoksesta?Perjantai 22.09.2017 12:54, 94 vastaajaa

Suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, että ilmastonmuutokselle pitäisi tehdä jotain. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Miksi muutoksen aikaansaaminen tuntuu olevan kovin hidasta ja vaikeaa?
Huolestuttaako ilmastonmuutos sinua?
Uskotko, että jokainen voi vaikuttaa muutoksen etenemiseen myös omalla toiminnallaan?
Miksi ilmastomuutokselle näyttää olevan niin vaikeaa tehdä jotain?
  • Voit valita 4 vastausta.
Mikä on mielestäsi paras tapa hidastaa ilmastonmuutosta?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Pimeä verkko ja anonymiteettiMaanantai 18.09.2017 15:11



Lähiaikoina on uutisoitu lehdissä muutamaan otteeseen Tor-verkossa tapahtuvasta huumekaupasta. Lehtien antamat uutisotsikot ovat varmasti vaatineet osalta lukijoita erityistä paneutumista tekstiin itseensä, sillä Tor-verkko ei välttämättä ole vielä kaikille verkon käyttäjille peruskauraa.

Yksinkertaistetusti kyseessä on täysin salattu verkko, jossa käyttäjät saavat toimia vapaasti ilman huolta siitä, että joku seuraa heidän tekemisiään. Monissa kaupallisissa palveluissa käyttäjä sitoutuu helposti monimutkaisiin sopimuksiin. Vanha sanonta ”ei ole ilmaista lounasta” on tässäkin täysin pätevä, sillä monia palveluita käyttäessäsi sinusta tulee kauppatavara. Liikkeesi, puheesi, ikäsi, kaverisi ja keskustelukumppanisi ja monet muut tiedot muuttuvat helposti myytäväksi tiedoksi. Hyvä esimerkki arkisesta seurannasta voisi olla vaikka se, kun uutissyötteesi ja sähköpostisi alkavat tarjoamaan ikkunoissaan vahvoja ehdokkaita uudeksi autoksi, tietokoneeksi tai kodinkoneeksi heti sen jälkeen, kun olet ehtinyt selailla aiheeseen liittyviä sivuja.

Uutisissa on huomioitavaa usein se, kuinka ne nostavat verkon anonymiteetin ongelmaksi. Sen sijaan keskusteluissa ei useinkaan nouse esiin näkökulmat, jotka liittyvät yksityisyydensuojaan. Esimerkiksi Effi kertoo hyvin, että Tor on ”vapaa ja ilmainen verkko ja ohjelmisto, joka edistää viestinnän yksityisyyttä ja demokratiaa”. Esimerkiksi keskustelut perheen, kumppaneiden tai kavereiden kanssa ovat aluetta, jolle ei toivoisi ketään muuta kuuntelemaan. Vaikka mitään luottamuksellista ei keskustelussa tulisi ilmikään, on itsestäni häiritsevää ajatella, että jollain kolmannella osapuolella voisi olla mahdollisuus päästä kuuntelemaan keskusteluita tulevasta viikonlopusta, ravintolaillasta tai mummon syntymäpäivistä.

Perhettä ja kaveripiiriä isommassa mittakaavassa kyse on myös mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman, että selän takana väijyy valtiovallan edustaja kiinnostuneena kansalaistensa ajatuksista ja toiminnasta. Samalla se antaa myös mahdollisuuden puuttua ja tuoda päätöksentekijöiden ja vaikuttajien (oli kyse valtiollisista, järjestöistä tai kaupallisista toimijoista) mahdollisten suhmurointien tuomisen julki.

Mahdollisuus rajattomaan, valvomattomaan keskusteluun on mitä parhain mahdollisuus. Vapauden mukana meille tulee vastuu siitä, miten käytämme tuota mahdollisuutta. Voimme käyttää sitä elinolojemme parantamiseen, ja voimme hyvin käyttää sitä myös niiden jatkuvaan nakertamiseen ja hiljaiseen tuhoamiseen. Samalla se on jotenkin kovin inhimillistä

@HerraHamsteri

Oletko käyttänyt TOR-verkkoa?Maanantai 18.09.2017 18:17, 75 vastaajaa

Tor-verkko ei välttämättä ole vielä kaikille verkon käyttäjille peruskauraa. Oletko sinä käyttänyt sitä?
Oletko käyttänyt Tor-verkkoa?
Oletko ostanut koskaan mitään pimeän verkon palveluista?
Tulisiko kaiken verkossa olevan toiminnan olla lähtökohtaisesti mahdollisimman yksityistä ilman uhkaa siitä, että joku seuraa ja tallentaa verkkojalanjälkesi ja keskustelusi?
Oletko kiinnostunut tietoturvasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kesätekemistä ja tapahtumiaPerjantai 18.08.2017 13:13



Sanotaan, että Suomi on tuhansien kesätapahtumien maa ja löytyyhän täältä tarjontaa suurista festareista aina lypsyjakkaranheiton SM kisoihin saakka - ja kaikkea siltä väliltä.

Vaikka Netarin palvelut olivat kesän ajan tauolla, eivät ohjaajat lomailleet sentään koko kesää. Netarikin osallistui kesän lopulla kahteen hienoon tapahtumaan: Summer Assemblyyn ja Tubeconiin.

Assylla Netarin ständi toimi peli- ja hengailupaikkana. Siellä oli mahdollisuus pelata muutamia klassikkopelejä aidolla pleikka ykkösellä, jolla järjestettiin myös turnauksia. Lisäksi siellä pystyi pelaamaan vaikka labyrinttipeliä tai huojuvaa tornia jos halusi pitää taukoa lanittamisesta ja lepuuttaa hetken aikaa rasittuneita silmiään. Ständillä jaettiin myös aina yhtä hyödyllisiä uudelleen täytettäviä vesipulloja.

Tubeconissakin Netarilla oli oma osasto. Siellä saattoi koristautua leikkitatskoilla, hankkia ruudunpyyhkijän ja jättää terveiset someen paremman netin puolesta. Lisäksi ständillä järjestettiin MM&NL:n ja Pahalapsen haastattelu ja Meet&Greet.

Yhteisöllinen vuorovaikutus kiinnostavan asian äärellä yhdistää näitä kahta tapahtumaa. Erilaisten lavaohjelmien lisäksi niissä pääsee tapaamaan omia suosikkejaan, osallistumaan erilaisiin peleihin, kilpailuihin ja haasteisiin ja pitämään hauskaa samanhenkisten ihmisten kanssa.

Siinä onkin ehkä tärkein syy näiden tapahtumien suureen suosioon. Useimmiten kuultu kommentti näissä käyneiltä onkin: Ensi vuonna uudestaan!

Millaisista kesätapahtumista sinä pidät?

@-celeb-

Osallistutko tapahtumiin?Perjantai 18.08.2017 13:08, 79 vastaajaa

Kesäisin on tarjolla valtavasti erilaisia tapahtumia ja festareita. Käytkö niissä vai vietätkö lomat ja vapaa-ajan mieluummin muulla tavoin?
Osallistutko tapahtumiin?
Millaisissa tapahtumissa käyt?
  • Voit valita 7 vastausta.
Mikä tapahtumissa on parasta
  • Voit valita 7 vastausta.
Mitä mieltä olet tapahtumien hinnoista ja pääsymaksuista
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Maanantaina 12.6. vietetään Helsinki-päivää. Helsinki-päivänä vietetään pääkaupunkimme Helsingin syntymäpäivän kunniaksi. Helsinki-päivää on juhlittu vuodesta 1959 lähtien, mutta Helsingin historia ulottuu paljon pidemmälle, useiden satojen vuosien päähän. Vuonna 1812 Helsingistä tuli Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki ja itsenäisen Suomen pääkaupunki vuonna 1917. Helsinki-päivänä kaupunki täyttyy avoimista ja maksuttomista tapahtumista ja ohjelmasta kuten musiikista, taiteesta, avoimista ovista eri paikkoihin sekä hauskoista aktiviteeteista kaikille ikäryhmille.

Helsinki kotikaupunkinani on minulle äärettömän rakas ja täynnä tekemistä ympäri vuoden. Ehdoton lempipaikkani Helsingin keskusta-alueella kesän keskellä on Kaivopuiston alue merimaisemineen, kivoine kahviloineen ja kävelyreitteineen. Myös Senaatintorin alue ja erityisesti Tuomiokirkon portaat ovat paikka, jossa tulee istuttua useammin kuin kerran kesässä syömässä jäätelöä ja fiilistelemässä kesä-hesan tunnelmaa. Jos lähdetään pois keskusta-alueelta, jatkaa lempipaikkojeni tunnelma samaa kaavaa; paljon luontoa ja vettä. Vanhankaupungin kaupunginosa ja sen koskenranta on suosikkipaikkani lenkkeilyyn ympäri vuoden. Ikisuosikkeihin kuuluvat myös erinomaisesti piknik-päivän viettoon kavereiden kanssa sopiva Mustikkamaa ja Korkeasaari sekä tietenkin meidän kaikkien tuntema Linnanmäen huvipuisto.

Helsingin lisäksi koko Suomi eri kaupunkeineen ja kohteineen näyttää erityisesti näin kesäisin kauniilta ja viihtyisältä ja aktiviteetteja sekä nähtävää löytää varmasti, kun vain tietää minne suunnata. Mikä on sun lempparikesäkaupunki? Entä mitkä ovat sun lempipaikat sun omalla kotipaikkakunnallasi?

Jos vierailet kesällä Helsingissä, kannattaa kurkata naaGin vlogi ”Tämä tulisi tietää Helsingistä”, jossa löydät monia kivoja vinkkejä pääkapunkimme parhaista paloista: https://www.youtube.com/watch?v=rt42MOLk2q0

12.6. Helsinki-päivän infon ja ohjelman löydät puolestaan täältä: http://www.helsinkipaiva.fi

Ihanaa kesää kaikille rakkaan Suomemme mahtavissa maisemissa!


Kesäilta Kaivopuiston rannassa <3
Verkossa on monenlaista näkökulmaa ja keskustelua. Samalla on syntynyt paljon kiistaa siitä, mitä oikeastaan saa sanoa ja kenellä on oikeus siihen. Kysymykset itsessään eivät ole kovinkaan uusia, sillä oikea ja väärä ovat puhututtaneet meitä jo vuosituhansia. Aika sen sijaan on täysin toinen, sillä verkko on tullut mukaan elämäämme ja antanut meille jokaiselle aivan uudenlaisen, kantavan äänen, sekä samalla myös kuulijajoukkoja. Jollain tavalla ne kysymykset yhdistyvät vahvasti meissä omaan ihmisyyteemme ja siihen, miksi olemme olemassa.

Ylen Areenasta löytyy Opettaja.tv:n Ajatusdemo –nimellä julkaistuja mielenkiitoisia videoita, joissa nuoret opiskelijat pohtivat monia elämään liittyviä kysymyksiä. Tällaisia pohdintoja ovat esimerkiksi ajatusten luonteeseen, tietoon, sanojen merkityksellisyyteen, olemassaoloomme jne.

Yksi pohdinnoista käsittelee sitä, mistä ihminen tietää, mikä on oikein ja mikä on väärin. Opiskelija esittää siinä mielestäni hyviä, ja syvällisiä, näkökulmia aiheeseen. Oikean ja väärän välillä tasapainoilu ei aina onnistu hyvin, mikä on meille myös inhimillistä. Etenkin, kun tunnistamme vielä oikean.



Pitää ajatella ensin, mikä on oikein ja mikä väärin.
Koulussa kerrotaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Aina ei silti tule tehtyä oikein.
Jos puhut väärin, niin pitää miettiä, mitä siitä seuraa.
Valehteleminen voi olla helpompaa, että pääsee asiasta nopeammin pois.
Halu kertoa, mitä toinen on tehnyt. Jättää samalla kertomatta, sillä taustalla on samalla myös halu suojella itseään.
Halu kasvaa sellaiseksi ihmiseksi, että ei tule katumaan valintojaan liikaa.

Verkko on itselleni hyvin läheinen ympäristö ja olen saanut sitä kautta myös paljon uusia ystäviä. Samalla se toimii myös välittäjänä työyhteisössäni, joka on hajautunut ympäri Suomea. Silti, juuri verkon ansiosta tuntuu, että he ovat silti läsnä omassa arjessani.

Silmiini osui kuitenkin blogiteksti, joka havahdutti minut aiheellaan, ja sillä julmuudella, johon me ihmiset pystymme. Verkon kautta emme kuitenkaan ole yhteydessä kasvokkain toiseen ihmiseen ja kynnyksemme sanoa jotain on madaltunut huomattavasti. Anonymiteetti madaltaa vielä tuota kynnystä huomattavasti.

Nettipoliisi Timo Härkönen on ottanut omassa puheenvuorossaan kommenttia siitä, että kyse ei ole monin paikoin enää kiusaamisesta. Kyseessä on rikosnimikkeen alainen toiminta ja meidän tulisi yhteiskunnassa kyetä puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Sinällään laki on sanojen tulkintaa, ja päädyn pohtimaan kysymystä enemmän ihmisyyden näkökulmasta. Opettaja.tv:n videolla nuoren esittämien pohdintojen valossa minussa herää väistämättä kysymys, ja erityisesti huoli, että vaivaako meitä ihmisiä jonkinlainen empatiavaje? Näemmekö enää toisiamme? Keskitymmekö enää asiasta keskustelemiseen, vai nautimmeko enemmän jo kivien heittelystä ja ilkkumisesta? Mitä se kertoo meistä? Millaisiksi ihmisiksi me haluamme kasvaa?

Kyseiseen blogitekstiin voi tutustua tuolla: http://www.pohjoistuulesta.com/2017/05/somehairinnasta-ja-tappouhkauksista-eli.html?m=1

@HerraHamsteri

Miten käyttäydyt verkkokeskusteluissa?Tiistai 23.05.2017 09:03, 47 vastaajaa

Osaatko pysyä verkkokeskusteluissa asiassa?
Oletko tullut haukutuksi netissä?
Koetko tulleesi kuulluksi ja ymmärretyksi verkkokeskusteluissa?
Oletko kokenut tarvetta jättää verkkoläsnäolo sivummalle häiriköinnin takia?
Oletko itse osallistunut verkossa häiriköintiin?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Tänään 22.5. vietetään Hemmon nimipäivää. Hemmo on Pelastakaa Lapset ry:n nuorisotoiminnan maskotti. Hemmohahmo seikkailee siellä missä Netarikin: tapahtumissa, kouluissa sekä aktiivisesti somessa yhdessä työntekijöiden kanssa. Mutta miten Hemmo on syntynyt ja tullut osaksi Netaria?

Hemmohahmo sai alkunsa erään piirustuskilpailun myötä noin 10 vuotta sitten ja hahmon ulkonäkö onkin yhden kilpailuun osallistuneen nuoren käsialaa. Kilpailun jälkeen Hemmo pysyi jonkun aikaa piilossa, mutta se kaivettiin esiin kun Pelastakaa Lapset ry:n nuorisotoiminta tarvitsi maskotin. Maskotilta puuttui nimi ja tätä varten järjestettiin jälleen kilpailu. Nimikilpailun voitti yhden kilpailuun osallistuneen nuoren ehdotus ja maskotti saikin sen myötä nimekseen sympaattisen ja kantajalleen erinomaisesti sopivan Hemmon. Siitä päivästä eteenpäin Hemmohahmo on ollut tiivis osa Netarin ulkoasua, toimintaa ja viestintää. Vuosien aikana Hemmohahmo on vieraillut aktiivisesti ympäri Suomea ja päässyt myös ulkomaille asti seikkailemaan. Hemmo on osallistunut suuriin ja suosittuihin tapahtumiin kuten Tubeconiin, Assyille ja Prideen. Se on kouluttanut verkkovapaaehtoisia, oppilaita ja opettajia ja vienyt viestiä Netarista ja verkkonuorisotoiminnasta eteenpäin kaikkialle missä onkaan kulkenut. Oletko sä ollut törmännyt vuosien varrella Hemmoon jossain? Entäpä seurannut sen edesottamuksia somessa? Hemmohahmon löydät seuraavista somekanavista

hemmohahmo @ Snapchat
hemmohahmo @ Instagram.

Paljon onnea ja ihanaa nimipäivää Hemmohahmolle!


4 vinkkiä Euroviisu-kisakatsomoonPerjantai 05.05.2017 09:43



Poimi tästä vinkit Euroviisujen finaalin (13.5.) katsomoon:

1. Kisakatsomoeväät
Jos haluat mennä isäntämaa Ukrainan mukaisilla tarjottavilla niin tee esim. borssikeittoa. Jos vapusta jäi munkkeja, laita nekin pöytään. Tiesitkö, että ukrainalaiset laittavat raejuustoa munkkeihin!?!

2. Pukeutuminen
Kunnon viisufani voi pukeutua lemppari viisuartistin mukaan. Jos kustomoitu Lordi-asu ei ehdikään tulla postissa ajoissa paikalle, voi kokeilla pikacossausta. Jakakaa jokaiselle oma asuaihe aikaisemmista kisoista tutuista säväyttäjistä kuten parrakasnainen Conchita Wurst (Itävalta 2014), Buranovskiye Babushkin mummot (Venäjä 2012) tai tähtihattuinen Verka Serduchka (Ukraina 2007). Pikacossaukseen voi käyttää kaikkea mitä kotoa löytyy esim. paperia, muovipusseja, foliota ja teippiä. Tässä mun versiot pikacossauksesta Netarin youtubesta >>

3. Euroviisubingo
Tulosta tästä bingolaput jokaiselle pelaajille. Kaikki leikkaavat ruutunsa irti ja järjestävät ne uudeksi 4x4 ruudukoksi. Kun pelaaja bongaa 4 ruudukossa peräkkäin olevaa viisuasiaa, hän huutaa ”Bingo!” ja kyynelehtii kuin Euroviisuvoittajat konsanaan.



4. Viisuveikkaukset kehiin
Kun esitykset ovat ohi, jokainen katsoja veikkaa viisuvoittajan. Se kenen arvaus nousee korkeimmalle sijalle, järjestää seuraavan vuoden Euroviisu-kisakatsomon.

@syaanisilli

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.