IRC-Galleria

...on sitä että aina pitää olla kysymässä kumpi vie, ruumis vai pää.
Ja usko minua, ruumis on tässä se suuri konservatiivi.

Descartes oli säälittävä runkkari joka kiteytti koko eurooppalaisen ajattelun akilleen: Ajattelen, siis olen. Ei siis Ejakuloin, siis olen*, Syön, siis olen, Paskon, siis olen, Pelkään, siis olen, Kärsin, siis olen, Odotan, siis olen, Kaipaan, siis olen.

*tämä versio oli tosin salaa vallalla pitkään kunnes huomattiin että naisetkin pystyvät siihen joissain onnellisissa olosuhteissa

Ajattelen, siis olen.
Viattoman näköinen lause, mutta se on harha.
Se on näppärä pikku ase. Mahdollistaa miljoonan toisrotuisen, toistapaisen, toisuskoisen toisLAJISEN, toisrakkauksisen Toisen täydellisen pelkistämisen.
LihaKoneiksi.
Meidän
(Ketkä me!)
itsemme pelkistämisen
LihaKoneiksi.

minä/ajattelen/mutta/minä/en/näe/mitään/merkkiä/siitä/että/sinä/ajattelet/sinä/hikoilet/vaistoilet/pakenet/haistelet/lepäilet/puret/kynsiä/järsit/
häntiä/nokit/pyrstöjä/kierrät/ympyrää/tuijotat/tyhjään/käyttäydyt/kannibaali/liha/kone/liha/kone/liha/kone/kone/liha/liha/liha

Rakastakaa ruumistanne!
Huolehtikaa ruumiistanne!
Hemmotelkaa ruumistanne!
Kurittakaa ruumistanne!
Laihduttakaa ruumistanne!
Hävetkää ruumistanne!

Vittu OLKAA RUUMIINNE!

Jossain toisessa kulttuurissa koko tämä hikinen diskurssi olisi täysin käsittämätön, mutta meikäläisillä pään yhdistäminen ruumiiseen tarvitsee joskus hieman... keskittämistä. Pää on rohkea, hyvä pää, sillälailla, mutta ruumiin pitää ehtiä mukaan. Ruumista pelottaa. Entä jos tulee pissahätä kesken kaiken? Entäs jos siitä ei tulekaan mitään? Entäs jos sattuu eikä olekaan yhtään kivaa? Mua väsyttääkin niin kauhiast. Ehkä pitäis kuitenkin unohtaa koko juttu... Mitä jos mulle nauretaanki?*

*Oliko se pää vai ruumis? Ehkä ne ovat yhdessä jo, kun osaavat noin yhdessä pelätä ja hävetä?

Tulkaas nyt ajatukset, lepattakaas tänne päin, tules nyt ruumis, sinä ekstaattinen hauta, piirretään rajat ja puhalletaan henkiin, sillä tämä orgastinen hengentäyteinen liha tapahtuu nyt ja nyt ja nyt eikä loppua tule koskaan koska sinä et ole sitä näkemässä.

Jos liha on vain valonsäteiden harvakseltaan halkomaa tyhjyyttä, niin miksi minuus olisi mitään sen kummempaa. Ole siis olemassa niin kuin minäkin, valopilkkuina ja välilyönteinä mustalla näytöllä, joka valaisee niinkuin yötaivas: kaikki merkit ovat jo siellä, me emme vain kykene niitä näkemään. Yötaivasta on mahdoton maalata, koska sen pimeys inhimillinen erehdys, aikaan ja valon nopeuteen sidottu. Kaikki auringot kaikissa mahdollisissa spektreissään leimuavat musertavalla kirkkaudella, jolta vain meidän inhimillinen rajallisuutemme meitä suojelee.

Annan siis sinulle armeliaan lahjan: myönnän että olet olemassa, niillä edellytyksillä kuin katsot tarpeelliseksi.

Ja heti kerron sinulle jotain itsestäsi. Kuvittelet tietäväsi minusta jotain. Kuvittelet tietäväsi suunnilleen mihin muotoon lihani asettuu maailmaan ja kuvittelet että sen perusteella voit päätellä minusta jotain. Groundpoints, sinä sanot. Konkretiaa! Well nada, kusipää, Sherlock fucking Holmes. Se mitä kuvittelit leivänmuruiksi ovatkin jäniksenpapanoita ja johtavat vain syvemmälle metsään.

...of my heart now baby raspikurkku nuorenakuollut viskisieppo Janis riepoo ämyreissä ja Heath Ledger on kuollut ja minä olen ehkä turhan vanha jättämään kauniin ruumiin...
ruumis on kaunis mutta minä en enää ole valmis jättämään sitä, minä elän sen kanssa katkeraan loppuun, kulutan sen, tiristän viimeisen pisaraan, kiitän ja pokkaan...
eilen fantasioin oman aidskuolemani. en kertonut kumppanilleni, sanoin vaan että minun täytyy mennä, että hän ymmärtää lopulta. heittäydyin kaikkeen siihen, mihin yhden elämän voi tuhlata jos omistaa yhdeksän. kärsin fantastisesti, ekstaattisesti, kävin pohjalla ja heitäydyin korkealta, löysin kaltaisiani, löysin susia jotka raatelivat minut, ja lopulta kuolin omieni parissa..