IRC-Galleria

Olen tässä koulun ohessa oppinut lukemaan kirjoja. Se poistaa huonoa omaatuntoa siltä, ettei lue koulujuttuja mutta on samalla mielenkiintoista. Kirjallisuuteni taso tosin ei ole kovin korkea. Olen tähän mennessä lukenut kaksi Juha Vuorisen kirjaa, ja haen varmaan huomenna kirjastosta taas uuden.

Kesäkin alkaa puskemaan itseään läpi kaiken talvisen pimeyden ja kylmyyden läpi. Kylmyyden voi kyllä unohtaa. Kevät tuntuu tulevan kaikkialle muualle kuin Tampereelle. Kun lähtee maanantaiaamuna ajamaan Etelä-Suomesta kohti Tamperetta, muuttuu maa aina vain lumisemmaksi ja perille päästyään voi huomata saapuneensa joulumaahan. Ei ole muuten reilua.

Jos joku on mahdollisimman ristiriitaisia tunteita herättävää, niin se on ilmainen ja hyvä ruoka. Onhan se tietysti mukavaa kun pata on lämmin kolme kertaa päivässä, mutta mitalin kääntöpuolella on pyöreä vatsa, jonka keskellä Fazer Amica- ravintolan logo.

Taidan olla muuten hulluksi tulossa. En meinannut saada viime yönä unta kun päässä pyöri miete, että miten onnisuisin matemaattisella kaavalla todistamaan sen, että kahden parillisen tai kahden parittoman luvun summa on aina parillinen. Ja en oikeastaa koskaan ole osannut mitään todistaa matemaattisesti, joten pyöriskelin aika kauan sängyssä. Eli jos joltain löytyy päätä ja taitoa, niin voisitko kertoa vastauksen.

Sitruunankelmein terveisin
Oronen

PS: Kumpi jalka on jaloista jaloin? (vai onko se se kolmas?)

Tänään päivä alkoi aamulla niinkuin yleensä päivät tekevät, paitsi jos on ollut ihan kauheasti ottamassa illalla ja yöllä kuppia niin silloin se alkaa yleensä illalla, jos silloinkaan. Tänään se siis alkoi kuitenkin aamusta. Kuitenkin veikkauksen mainoksissakin jo viisaasti laulettiin aikanaan "Huomenna kaikki voi olla toisin" ja voi olla, että huominen alkaakin vasta silloin illalla.

Tänään on pitänyt reissata ympäri Vantaata etsimässä hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkejä: edullista ja aina kaikille saatavilla olevaa terveydenhuoltoa. Ja tietenkin ennen kuin voi lähteä sinne toiselle puolelle Vantaata sairaalaan, on haettava toiselta puolelta kaupunkia Kela- kortti, joka sisältää uniikkia informaatiota henkilöstä. Tietoa, joka on liian arkaluontoista jopa henkilö- tai ajokorttiin painettavaksi. Mikä se tieto sitten on, sitä en tiedä. Lääkäri kuitenkin onneksi tutki tuon silmätautisen paremman puoliskoni asiantuntevasti tulematta metriä lähemmäksi, ei edes reseptiä ojentaakseen. Resepti asetettiin pöydälle, josta sen sai sitten noukkia. Liekö pelännyt kammottavaa silmätulehdusta, joka kaiken logiikan mukaan tarttuu katseesta?

Tänään olen ajatellut juhlistaa näinkin pitkään jatkunutta olemassaoloani (ei mitään erityistä merkkipäivää) menemällä Klaukkalan ala- Rolssille syömään mättöruokaa. Eli en vain itse jaksa alkaa käymään kaupassa ja sitten lukemaan nuudelipaketista, että sen pitää kiehua 3 minuuttia, saati sitten muita gourmet- kokkaamiseen liittyviä kommervenkkejä tonnikalapurkin avaamisesta leivän voitelemiseen.

Ai niin. Olen muuten tähän mennessä ollut jo viikon köyhä opiskelija. Tai en ole ihan vielä köyhä, mutta eiköhän sekin tilanne tästä muutu. Opinahjooni voi käydä tutustumassa osoitteessa www.poliisiammattikorkeakoulu.fi ja sitten tulla naureskelemaan vaikka minun galleriaani, kun minusta tulee työtön. Vaan eipä ehkä tulekaan, tiedä häntä.

Päivällisterveisin
Oronen

PS: Kiai vain kaikille!

Juksasin, ei se ole vielä tänään, vaan 14. päivä. Tosin itsekin luulin aamulla heränneeni ystävänpäivään, mutta se unelma tippui taivaalta jo (?) puolen päivän jälkeen, kun tuli puhe ystävänpäivästä. Voi hitsin pimpulat...

Ystävänpäiväkin on tosin mielestäni aika turha "juhla". Jos ollaan ystäviä, niin eikös silloin pitäisi muutenkin huomioida toista ihan ympäri vuoden. Toisille se taas on hyvä tekosyy lähettää anonyymi rakkauskirje salaiselle ihastukselle, ja sitten ehkä ensi vuoden kirjeessä uskaltaa antaa jo vihjeen että kuka viime vuonna sen kirjeen lähetti. Sitten kolmantena vuonna kun ollaan sujauttamassa sitä kirjettä postilaatikkoon, huomataan että se onkin jo jonkun muun kanssa. Perseestä, eiks vaan.

Pitäis saada taas uusia kuvia tänne galleriaankin, että sitten kaikki ventovieraat tunnistaa, kun vastaan tulevat. Toisaalta eipä sitä ainakaan kuvauksellisemmaksi ole tullut, lähinnä päinvastoin. Eikä oikeastaan muuta muutosta nykyisiin kuviin olekaan, kuin pidemmät hiukset.
Tietysti joku voisi ajatella, että "Pitäähän aina ottaa uusia kuvia, kun on uusia vaatteita, että kaikki näkee mun ihq:n uuden paidan!" Mutta uutisia teille kaikille: Minulla ei ole uusia vaatteita. Ostan vaatteita, kun vanhat menevät rikki, käyvät pieneksi (nykyään sitä aiheuttaa enää lihominen) tai jos emäntä pakottaa. Mutta onhan ne hiukset tosiaan jo kasvaneet sen verran, että voi varmaan jo puhua "uudesta tukasta".

Hyvää loppusyksyä teille toivottaen Oronen

PS: Tänään uimaan. Pasi märässä altaassa on kuin lintu keltaisessa aamussa. Eikäkö...

Tänään heräsin aamulla sängystä ja pienen örinän jälkeen pääsinkin siitä sitten ylös ja vähän mutustamaan leipää. Ruisleipä on kyllä paljon parempaa kuin vaalea, paitsi joskus kun se vaalea sattuu maistumaan. Leivälle taisi eksyä juustoa ja maustekurkkua. Siihen kun hiukan päälle maitoa niin on gutaa.

Sitten kun leivän sai alas kurkusta niin menin lenkkeilemään, ja pururadalla oli joku ihmeellinen porukka nuoria naisia. Muuten sitä olisi voinut luulla vaikka koulun liikunnan ryhmäksi, mutta erona siinä oli n. 8 hengen porukka joita kiinnosti se homma ja jotka ensin lämmittelivät ja sitten juoksivat oikein kilpaa sen radan ympäri. Tyttö keltaisessa paidassa voitti. Loput, eli vähemmän motivoituneet seisoskelivat paikoillaan puhelemassa suunnilleen koko tämän urheilullisten alkuverryttelyn ajan ja lähtivät kävelemään johonkin vähän ennen juoksukilpailun alkua. Itse poistuin paikalta ennen kuin kävelijät tulivat takaisin.

Sitten tänään oli Tarzan apina kerho, jossa yritin taas kerran venytellä, ja vähän peuhasin lasten kanssa. Niiden mielestä on jotenkin ihmeellistä, että harrastan taekwondoa. Tai sitten ne vaan kyselee sen takia, että uskaltavatko tulla päälle joukolla. Eivät vielä ole tulleet. Niiden natiaisten kielenkäyttö on kyllä aika ala- arvoista. Minä en ainakaan ala- aste ikäiseltä natiaiselta kuuntelisi yhtään vittu-saatana-perkelettä.

Vaikka lapsen fyysinen kuritus on kiellettyä, niin kai henkinen "väkivalta" on vielä sallittua. Vai tuleeko joku kukkahattuinen tantta heti oven taakse nalkuttamaan kun pikku- Oronen joskus tulevaisuudessa valittaa että joutui lähtemään nälkäisenä ruokapöydästä kunnei isukki jaksanutkaan katsella kun tämä seisoi päällään tuolilla hoilaten ukko- Nooaa samalla kun yrittää potkia maitopurkkia kumoon.

Lasten pitää kyllä juoda maitoakin riittävästi että luut kehittyy. Meikäläisen jälkeläisistä ei mitään limonadin suurkuluttajia tule. Kokista saa jouluna, juhannuksena ja synttäreillä jos muistan ostaa. Maidonjuonti tukee muutenkin kotimaista maataloutta, ja on sitäkin kautta parempi kuin sokeriliemen kittaaminen. Paitsi jos itse keittää mehua. Se on hyvää ja terveellisempääkin kuin kaupasta ostetut säilöntäaineella kyllästetyt liemet.

Mehua varten pitäisi vain viitsiä kerätä marjoja, mitä taas itse en koskaan viitsisi. Onneksi on äiti joka sentään keittää mehut, kunhan hiukan osallistuu marjojen keräämiseen.

- Oronen

PS. Mitenköhän tämä otsikko liittyi taas tekstiin. Kai niihin lapsiin jotenkin, kun ne on kuitenkin pieniä ja käyttäytyy kuin siat.

Tänään on vaan satanu koko päivän, eikä ole ollut oikein mitään muuta tekemistä kuin pelata Nintendo Wiillä Resident Evil 4:sta. Sen parissa sitten menikin monta tuntia. Pelissähän on kaikennäköisiä örkkejä (elikkäs zombeja). Mutta ne ei ole sellaisia ihan oikeita zombeja vaan niillä on joku pöpö, joka tekee niistä sellasia :( raukkaparat ;P

Oikeastaan ne on vaan vähän kipeitä, ja minäpoika se vaan kunnon holokaustimeiningillä lahtaan kaikki, joiden elinkelpoisuus on hiukan heikentynyt. Sehän on vähän niinkuin saisi kylillä ja kaupungeillakin mennä ja pätkiä toisia turpaan jos sattuu huvittamaan.

Niinhän ei tietenkään saa tehdä, koska se sattuu, ja tulee paha mieli ainakin sille, jota lyödään. Joskus molemmillekkin! Kipuhan nyt sitten taas toisaalta ei ole kovin vakavaa, mutta kun siinä voi mennä toiselta paikkoja rikki, vaikka hammas, ja sitten sen on vaikea syödä.

Minäpäs söinkin tänään tortilloja, ja ne oli kyllä hyviä, ja niin pehmeitäkin ettei niihin olisi välttämättä kaikkia hampaita tarvinnut. Mutta sehän onkin jotain meksikolaisten pöperöä alunperin ja ne on tunnetusti kovia tappelemaan, joten niillä ei aina ole kaikkia hampaita.

Toisaalta eihän hammaspeikkokaan kovin hyvin varmaan sellaisessa suussa viihdy, jossa ei ole kovin paljon porattavaa. Sehän kuolee nälkään. Mutta eipä kai hammaspeikko ihan oikea peikko ole, vaan se on joku pöpö joka asuu töhnässä hampaiden välissä ja syö sitten hampaita. Ihan samanlainen pöpö saattaa muuttaa pelissäkin ihmiset zombeiksi O.o

- Oronen