IRC-Galleria

Oli kiva vastata puhelimeen, ku joku sentään mua muisti. :) Tällaista lisää, niin elämä on vielä enemmän kivaa, kuin nyt. :))

Tuossa kahden jäljistä kun olin lähdössä kaupungille päin, niin ensialkuun ajattelin, että mitäs turhia ajella partaa siistimmäksi, kun ei kuitenkaan tule ketään tuttuja vastaan. Sitten mietiskelin heti perään, että mitä sitä turhia ajelemaan partaa siistimmäksi, kun kerran tulee korkeintaan tuttuja vastaan. Noh. Sitten mietiskelin, että miksipä en ajelisi partaa siistimmäksi, kun kerran ei tule kuitenkaan tuttuja vastaan, voisi sentään jollakin tapaa positiivisemman kuvan antaa itsestään (toistaiseksi) tuntemattomille ihmisille. Viimeinen ajatus, partaa siistiessä, oli, että nytpä sitten saa sanoa, että ajoin parranki, ku tiesin, ettei ketään tuttuja ole kuitenkaan tulossa vastaan, kun tulee tuttuja vastaan! :P

Kaupungille olin sitten pyöräilemässä, joskus noin 15.10. :)
Kävi hieman niin kuin olin ajatellut, ainoat erot mahdolliseen skenaarioon, jota pohdin tuolla ylempänä oli, että tämä tapahtui Junnilanmäellä, eikä kävelykadulla, vastaantulijoita oli vain yksi, eli kaksi vähemmän, kuin olin ajatellut (puuttuvia henkilöitä enna ja Ella) ja myös vastaantulija oli liikenteessä pyörällä eikä, näin ollen, kovin pitkää ajatustenvaihtoa tapahtunut.

Arvatkaapa kuka tämä vastaantulija oli?

:)

No hitsi, oikein arvasit, hymyni arvatenkin petti minut.

:)

Ihana! <3

No, jos et näistä vihjeistä arvannut, niin ulkona liikkuessaan pitää sellaista vaaleanpunertavaa huivia kaulassaan ja hänellä on vaaleat, pidemmänpuoleiset hiukset (Hei, come on, mulla niitä on hyvin vähän, että siitä lähtökohdasta lähtien, jos et ole samaa mieltä minun kanssani jo niiden hiusten pituudesta).