IRC-Galleria

Kolmelta kun heräsin, niin en varmaan olisi noussut sängystä, jos olisin tiennyt, mitä tapahtuu. Oon vaan ajanu ympäriinsä. Ja istunu ABC:lla ja pelannu Trivial Pursuitia ja ja... :( Kaivannut. Nyt kotona. Vois mennä nukkumaan vaan tässä. Huomenna töihin. Kunpa vaan... Kunpa vaan voisin kertoa, kuinka... Kuinka paljon... Välitän.

Luther opetti, että aito kristitty rukoilee pääsevänsä pian pois tästä elämästä, mutta jos näin ei kävisi, niin pyytää, että voisi tehdä mahdollisimman paljon tuhoa perkeleen valtakunnalle. Milloin kristitty sitten on valmis lähtemään tästä maailmasta elämästä kylläkseen saaneena? Varmasti silloin, kun on ymmärtänyt, mitä armo ja syntien anteeksiantamus on. Miten sitten voimme tuottaa vahinkoa perkeleen valtakunnalle? Varmasti emme mitenkään muuten, kuin levittämällä evankeliumin ilosanomaa mahdollisimman laajalle ja antamalla syntejä anteeksi parannuksentekijöille. Luther siis kehottaa pyytämään sitä, että saisimme itse oppia armon merkityksen kokonaisuudessaan mahdollisimman pian, tai vaikka näin ei kävisikään, niin ainakin pyytämään, että voisimme levittää armon sanomaa ympärillemme. Miksi näin? Jotta tuomiopäivän tullen, saisimme kuulla Kristuksen vapauttavan tuomion omalla kohdallamme. Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti (Matt. 25:34 , varhaisempi käännös). Mikä on tämä siunaus, jonka perusteella meidät tuomitaan? Meille on annettu valta antaa syntejä anteeksi ja evätä anteeksianto, sillä se, mikä on maan päällä Pyhässä Hengessä annettu anteeksi, on taivaassakin anteeksi annettu, mutta mitä ei maan päällä ole anteeksi annettu, ei sitä taivaassakaan ole annettu anteeksi. Se siunaus, jolla siis voimme toisiamme siunata, on synninpäästön armon siunaus, joka Pyhässä Hengessä annetaan vastaanotettavaksi meille parannuksentekijöille. Sinulle ja minulle, sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!

Järki ja tunteet tappelevat keskenään, siitä mitä pitäisi tehdä, mikä on oikein. Olen neuvoton ja väsynyt.

Työt vaan jatkuu jatkumistaan, aamusta josta niiden alkavan näin.

Ärsyyntyneenä ihminen on aidoimmillaan, puhuu vähiten paskaa. Ja näin. Itse voisin sanoa, että ihminen on aidoimmillaan kun todella rakastaa. Silloin hän on lähimpänä sitä miksi ihminen alunperin tarkoitettiin, sillä Jumala on rakkaus ja ihminen luotiin elämään Jumalan yhteydessä. Rakkauden yhteydessä.

Ja mää en jaksa. Vois vaikka ärsyyntyä, jos Pyhän Hengen lahjoja eivät sattuisi olemaan ilo, rauha ja rakkaus, siinä koko pakkaus.

Tänne meinaa nukahtaa ja sydäntä särkee ja pää on kipeä ja kaik om mänt, mittää ei jäänt. Nyt tarvis kyllä naisnäkökulmaa asioihin. Ja akku alkaa olla lopussa, niin kohta joutuu vaihtamaan liittymän puhelimesta toiseen, jossa on täysi akku. Että silleen. Meinaa vähän väsyttää.

Juu. Tänään ihan lepi päivä muuten, mutta vasta kolmen jälkeen pääsee irtautumaan, kun täällä valssaamon vaatevarastolla olen hommissa. Ja toki en ehtinyt aamulla ottaa musiikkia mukaan, niin saa nähdä miten päivän saa kulutettua. Vois vaikka haaveilla yhdestä tytöstä, toisin kuin Dio laulaa, don't dream of women, 'cause they'll only bring you DOOOWN! Tai jotenkin noin se meni. Hmm. Joutessaan vois tietysti soittaa kaikille kavereille. Aloittaen A:sta ja päättyen Y:hyn.

Voi kun kiva.

Babe, I don't lie, you mean the world to me, and when the Sun goes down, and the nights are getting colder, I will be there looking over your shoulder.