IRC-Galleria

Joo. Sairaana on kiva olla. Varsinkin kotona. Varsinkin silloin kun isäntä luulee, että nukun, enkä kuule. Ihan kivaa settiä heittää. No, eipähän jää ainakaan epäselväksi kuinka "paljon" se mua "arvostaa", tai ketään muutakaan. Tunnustan kyllä, etten ole ollut paras mahdollinen lapsi. Opin vaativaksi, mutta isä ei koskaan ole oppinut vastaamaan oikein niihin vaatimuksiin. Sen siitä saa, kun on eri puusta veistetty. Minä siis. Kahteen edelliseen meidän perheen sukupolveen verrattuna. Minä sentään yritän. En vaan suostu tyytymään siihen, että tunteista, positiivisista sellaisista, ei puhuta, kun ei osata puhua. Kun kukaan ei ole opettanut.

Nukuinkohan tänä yönä yhtään... En osaa sanoa. Tuntuu siltä ku en olis, mutta ei kyllä väsytäkään. Hyvij jännä. No, nyt aamupala sisuksiin ja takas sänkyyn. :P

Sairasta meininkiä, sano Pauli, ku ruumiinlämpö nousi!

Pitää alkaa käymään salilla varmaan tässä joskus. Tuli nimittäin mieleen, että ei ehkä tekis pahaa sekään. Ja kaikkea muuta. Pistää elämä järjestykseen ja lakata toivomasta parempaa, kun ei mikään kuitenkaan paremmaksi muutu ihan hetkeen. Ilmeisesti. Jos jolla kulla on jotain muuta tietoa asiasta, saa sanoa. :D

Kun en kovin usein konetta näe, käytän tätä WAPista, mikä maksaa 0,95/24h, tästä johtuen en kommentoi, jos te ette ensin kommentoi minulle. Paitsi poikkeustapauksissa. Sinä et ole poikkeus, tai riippuu tietysti kuka olet. Kuka olet? Toisekseen. Oli joku muukin juttu, minkä meinasin laittaa, mutta se nyt unohtui. Ja tiedän, etten ole vielä kirjoittanut yhtään mitään siitä Pyhäjoen leiristä. Johtuu siitä, etten halua kirjoittaa sitä juttua puhelimella kun rivinvaihdot eivät näy koneelle asti, niin tekstistä tulee yhtä pötköä ja kuten ehkä olette huomanneet, se ei tee mitään hyvää luettavuudelle.

Vissiin heinäkuun jälkeen ensimmäistä kertaa kourussa. Katselin sitte, että löytyykö tukosta sieltä kourun puolelta ja ei muuta ku kypärä tippuu kouruun. Ihan tuosta vaan. Ei edes sanonu, että hyvästi, nyt mennään. Eihän se kauas siitä menny ja ku se kourukaan ei ole ku puolitoistametrisellä seinällä erotettu siitä huoltokäytävästä, niin ei sitte muuta, ku mies kypärän perässä kouruun ja kypärä ylös. Onneksi oli saappaat jalassa, eikä kovin paineella tullu vettä ylempää, niin ei kastunu, ku vasta kun laitto kypärän päähän. :D

Kolmelta kun heräsin, niin en varmaan olisi noussut sängystä, jos olisin tiennyt, mitä tapahtuu. Oon vaan ajanu ympäriinsä. Ja istunu ABC:lla ja pelannu Trivial Pursuitia ja ja... :( Kaivannut. Nyt kotona. Vois mennä nukkumaan vaan tässä. Huomenna töihin. Kunpa vaan... Kunpa vaan voisin kertoa, kuinka... Kuinka paljon... Välitän.

Luther opetti, että aito kristitty rukoilee pääsevänsä pian pois tästä elämästä, mutta jos näin ei kävisi, niin pyytää, että voisi tehdä mahdollisimman paljon tuhoa perkeleen valtakunnalle. Milloin kristitty sitten on valmis lähtemään tästä maailmasta elämästä kylläkseen saaneena? Varmasti silloin, kun on ymmärtänyt, mitä armo ja syntien anteeksiantamus on. Miten sitten voimme tuottaa vahinkoa perkeleen valtakunnalle? Varmasti emme mitenkään muuten, kuin levittämällä evankeliumin ilosanomaa mahdollisimman laajalle ja antamalla syntejä anteeksi parannuksentekijöille. Luther siis kehottaa pyytämään sitä, että saisimme itse oppia armon merkityksen kokonaisuudessaan mahdollisimman pian, tai vaikka näin ei kävisikään, niin ainakin pyytämään, että voisimme levittää armon sanomaa ympärillemme. Miksi näin? Jotta tuomiopäivän tullen, saisimme kuulla Kristuksen vapauttavan tuomion omalla kohdallamme. Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti (Matt. 25:34 , varhaisempi käännös). Mikä on tämä siunaus, jonka perusteella meidät tuomitaan? Meille on annettu valta antaa syntejä anteeksi ja evätä anteeksianto, sillä se, mikä on maan päällä Pyhässä Hengessä annettu anteeksi, on taivaassakin anteeksi annettu, mutta mitä ei maan päällä ole anteeksi annettu, ei sitä taivaassakaan ole annettu anteeksi. Se siunaus, jolla siis voimme toisiamme siunata, on synninpäästön armon siunaus, joka Pyhässä Hengessä annetaan vastaanotettavaksi meille parannuksentekijöille. Sinulle ja minulle, sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!

Järki ja tunteet tappelevat keskenään, siitä mitä pitäisi tehdä, mikä on oikein. Olen neuvoton ja väsynyt.

Työt vaan jatkuu jatkumistaan, aamusta josta niiden alkavan näin.