IRC-Galleria

mä olen silta


Mä tiedän
huominen on tuolla jossain kaukana.
Se kulkee vastaan
tulee vaikkei pyytäiskään.

Se on se aamu joka sarastaa
ja kaikki kortit avautuu.
Yksi kerrallaan
tehdään tilit, tasataan.

Ja sä lähdet pois
kun kaikki on nähty
polku loppuun käyty.
Etkä katso enää taaksesi.

Mä olen silta,
joka on rikki
ja lankut menneet huonoksi.
Sen huomaa vasta perillä,
miettii miten selvisi hengissä.

Tänään
kun huominen on vielä pitkällä
aion olla hiljaa ja vaan levätä.
Sun vierelläsi on niin lämmin
vaikka kylmä koskee ihoon asti.

Rakkaus on kai
kuin säröistä lasia
sen pintaan saattaa itsensä rikkoa.
Ja jos hankaa tarpeeksi
sun käy huonosti.

Ehkä tähän vielä palataan joskus, ehkä ei