IRC-Galleria

Me mennää huomenna Ninan kans kattoo the Guardian tohon kadun toiselle puolelle, ku voitin leffa'liput' ircin siit jostai yhest kilpailust TAAS :)
JEEE!

Sen jälkee meen moikkaa Tapioo ja sit.. Emmätiä.
Aina ku mul on tällee vähän vapaampaa ni oon varma et oon totaalisest unohtanu jonkun homman, koska en suostu uskoon et olis oikeesti vapaata. Hälyttävää?

Taidanpa lukee Marian Keysin Enkeleitä ja syödä digestivemarabouta ja nukkuu.

Mä haluisin jouluna pitää viikon sillee ettei tarttis käyttää aivoja ollenkaan, ku vois vaan kattoo Samu Sirkan joulutervehdystä ja Lumiukkoo ja kaikkia tyhmiä pikku leivänpaahdin -lastenohjelmia ja joulupukin kuumaa linjaa ja mussuttaa kinkkua ja punkkua ja suklaata ja tähtitorttuja.

Yks tapaninpäivä joskus monta vuotta sitte oli ihan mahtava. Mutsi oli kutsunu koko isän puolen suvun meille (ja sitä on paljon). Aamulla mun kissa Misu (may she rest in peace) oli juossu hiiren perässä hallissa ja hypänny jäteöljysaaviin ja tullu sen jälkeen sisälle ja nukkuna sohvan piloille ja mummin virkkaaman päiväpeiton. Siinä kohtaa ku vieraat alko tulla ni mä yritin pestä sitä tempperamenttista diivakattia ja olin ihan naarmuilla ja tukka vaahdossa ja se karkas ja juoksi märkänä ja saippuassa ulos ja mä aloin parkuu täyttä kurkkua et nyt se kuolee ja ryntäilin sen perässä. Samaan syssyyn Hubert, meidän kultanennoutaja, oli löytäny liinan alta kaks pelliä tähtitorttuja ja syöny ne melkeen kaikki ja sit se alko oksentaa.
Lycka till mutsi, melkonen viidakko meillä.

Tapion ristiäisis alettiin ihmetellä (olin kaks) et missä se päivänpaiste on, ni päivänpaiste seiso ulkona rännin alla mansikkakukkamekossa ja kiiltonahkakengissä ja sato kaatamalla. Jaakon, mun nuoremman broidin, ristiäisissä mä ja Heidi saatiin päähämme leikkii kukkaistyttöjä ja revittiin helmat täyteen kukkien terälehtiä ja heiteltiin niitä portailla vieraiden päälle. Me ihan ajateltiin et se olis tosi juhlallista. Vieraat tai mutsi tuskin ajatteli samaa, etenkään ku niit roskii oli sit joka paikassa ja eihän me tajuttu et kukkasissa on ötököitä. Later that day mä ja Sofia mentiin viljapeltoon tekee kuperkeikkoja.

Jossain sukubileissä sato taas kaatamalla ja Mikael ei päässy meiän etuovesta ulos ku se oli kosteudesta turvonnu ja se otti makkarin ovelta vauhtia ja ryntäs suoraan ovenlasin läpi. Se sai paljon pieniä haavoja käsiin ja mä paikkailin niitä laastareilla joita mulla olis aina mukana mun VYÖTÄRÖLAUKUSSA.

Pari viikkoo sen jälkeen mä päätin potkasta sitä oven alalaitaa avatakseni sen ja se lasi helisi mun varpaille. Sen jälkeen siin on ollu turvalasi jossa on metalliverkko sisällä.

Ollaan me tehty paljon muutaki. Uskomaton zoolandia tää mun sukuni. Ihme et porukat on vielä järjissään.