IRC-Galleria

Pinsetti

Pinsetti

::Mukava ta-va-ta::

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Tiistai 20.11.2007 02:09

Voi herraisä mikä viikonvaihde. Alko perjantai-iltapäivällä ja käytännössä jatku tähän asti. Nyt oon viimeinki menossa mahdollisesti nukkumaan ja huomenna elämä alkaa taas alusta.

Oli aivan järjettömän hauskaa Paulan kaa.

Tiivistettynä viikonloppu piti sisällään muun muassa tanssimista Onnelan suomirokissa kahtena iltana niin että ranne melkein murtus ja molemmissa käsissä on vesikellot, Paula nukkumassa pesukoneen vieressä huuhteluainepullon kanssa perjantaina aamuyöllä, biliksen pelaamista, lautapelejä, nachoja, karaokee, katkenneen rintsikan olkaimen, tequilashotteja, iskun yhden kundin kylkeen, pussailua sisilialaisen kanssa, flirttailua sähkömiehen kanssa, norjassa asuvan suomalaisen lähes neljäkymppisen joka haluais viedä mut risteilylle, paljon simpsoneita, kehiteltyjä drinkkejä, safkaa ja meikkaamista, videon kuvaamista, kiharoita, kännikuvia, puheluja baarin vessasta, ostettuja drinkkejä, tarjottuja drinkkejä, saatuja drinkkejä ja erityisesti juotuja drinkkejä, vastapäisen talon kundin treenaamisen tirkistelyä, soittoja vanhoille kavereille... ja niin edelleen. Kolme iltaa putkeen, kaupunkiloma Turussa, irtiotto arjesta johon on auttamatta palattava täydellä teholla huomenna.

Mut tän viikonlopun avulla jaksaa taas mitä vaan. Ensin pitää vähän nukkua että saa voimat takas. Pankkitili taitaa olla tyhjä ja kiloja on tullu varmaan joku satamiljoonaa.

Loving life, so

[Ei aihetta]Maanantai 12.11.2007 23:21

Freakin' Facebook.
Kyseisen sivuston kohdalla on tapahtunu sama lumipallovyöry -efekti ku gallerian kohdalla joskus aikoinaan.

Viimesen kuukauden aikana miliboksi on täyttyny facebookin requesteista, ja siellä on tullu tehtyä ties mitä vertailuja ja "know me well?" -juttuja.
Tein profiilin sinne heinäkuussa, ja nyt, neljä kuukautta myöhemmin siel on tuttuja, frendejä, tutun tuttuja ja vanhoja tapauksia. Kaikkia.

Herttinen.

Elääks suomalaiset nuoret tosiaan netissä? Ei oikeessa elämässä? Pimee maa, monella tapaa.

Hirvee hedari, meen nukkuu ku lapsi kymmeneltä. Sitä ennen tsekkaan bosnian videoklipit. En ottanu siellä paljoo kuvia enkä jaksanu edes kantaa kameraa messissä. Rakastan kuvia mut vielä enemmän muistoja. Enkä edes haluais et kaikkia hetkiä olis tallennettu mihinkään muualle ku mun mieleen... :)

[Ei aihetta]Sunnuntai 11.11.2007 21:28

Ihanaa ottaa iisisti, sillä on selvästikin puolensa.
Sen sijaan että olisin eilen illalla lähteny Dantesiin Hurmeen päätösbileisiin tai yhden kundin kans syömään, päätin että pysyn kotona enkä haluu nähdä ketään. Join lasillisen vlahovia, otin pitkän kuuman suihkun, sytytin kynttilöitä, kuuntelin musaa ja.. olin vaan. Miten yksinkertasen tylsän kuulosta mut niin äärimmäisen mahtavaa. Ja harvinaista. Yleensä oon joko liian levoton, duunissa tai jo luvannu olla jossain enkä koskaan paikallani.

Tänään oli sitte melkein synti palvella pirteenä ja freesinä viikonlopun voimasta kulahtaneita asiakkaita, jotka haisi vanhalle viinalle ja silmät veresti.
Noh, oon mahdollisesti ite samassa tilassa viikon päästä sunnuntaina.

Oltiin perheen voimin syömässä, se on aina yhtä hurmaavaa kun äiti ja isä tulee tänne suureen kaupunkiin ja on niin ihanan pihalla.

Nyt on maha täynnä canjunkananpoikaa ja jotain grillattua ananasta ja fiilis on lepposa, vähän niinku olisin virtahepo. Ilonen hippo maha pystyssä.

Hippo menee nyt kylpemään.

[Ei aihetta]Perjantai 09.11.2007 03:20

Okei, muutamia pointteja ja tilanteita Bosnian reissusta tällä kertaa:

Amirin siskonpojalla, 4kk, oli jotakuinki lähes enemmän tukkaa ku mulla. Amirin sisko otti kuvan musta vauva sylissä ja Amir kyljessä kiinni ja olin saada slaagin ku näin sen perhepotretin. Ei vielä äidiks, no way in HELL.

Opin juomaan tuplavodkaa raakana.

Lihoin about 4 kiloo.

Pinklandissa järjestetyissä organisaation juhlissa, joihin sain kunnian osallistua, yks kundi vetäs kitaralla Maamme -laulun kesken juomisen, syömisen ja bosnialaisten biisien, ja laulettiin se yhdessä täysillä ja alusta loppuun. Soi sana kultainen, ja olin ihan kujalla sen jälkeen. Lisäks yks hoikka poika Tuzlan keskuksesta uskaltautu parin bissen jälkeen juttelemaan ja mun kävi melkein sääliks ku sillä oli niin kova yritys päällä.

Minä, Jasmin ja Muradif juotiin rakijaa herra Babajicin luona niin paljon että alettiin intohimosesti puhua politiikkaa. En oo varma että oliko kellään mitään pointtia sen enempää Eu:sta, sodista, globalisaatiosta ku ilmastonlämpenemisestäkään.

Opin lisäks tekemään rakijaa, on se jännä miten päätynämössöstä aikaansaadaan tiukkaa viinaa. Muradif myöskin vaati että maistan kaikkia erilaisia rakijoita, aina luumuista ja omenoista vadelmiin ja johonki omituiseen hedelmään joka näytti omenalta mut maistu tiiliseinältä. Seuraukset sit tiedettiin, istuin sohvalla nojaten Jasminin olkapäähän autuas ja humalainen hymy huulilla ja melkein poltin itseeni tupakalla polveen. Jasmin lisäks totes että näytän meidän mutsilta ku olin suurella vaivalla tehny piipparilla kiharat, jotka oli ehkä vähän räjähtäneet.

Toka päätti kertoa mulle että se on ollu rakastunu muhun huhtikuusta asti. Olin mennä shokkiin enkä osannu ku punastua. Se ei osannu ku hakee lisää bissee ja kertoo sen mulle vielä kahteen kertaan. Hyvin mä vedän. Mikä noita ihmisiä ts. kundeja tuolla maailmalla vaivaa??

Join vlahovia johon Enka laitto kananpaloja ja olin oksentaa.

Yritin gasellimaisesti hypätä ojan ja lumen yli ekana iltana ku käveltiin Amirin kanssa himaan ja kaaduin perseelleni märkään asfalttiin. Amir ei osannu ku pudistaa päätään.

Jätin Amirin ja se käyttäyty samalla tavalla ku mä 16 -vuotiaana; teini-ikänen draamakuningatar. Menetin hermoni täysin, tapeltiin kaks päivää eikä missään puhumisessa ollu mitään pointtia, koska mikään ei menny perille asti. Sen jälkeen muutin Muradifille ja asiat oli helvetisti paremmin.
Erottiin lopulta tosi hyvissä väleissä, vaikka musta tuntuu ettei se oikein lopultakaan ymmärtäny.
Mikään ei kuitenkaan poista tai muuta niitä muistoja ja sitä fiilistä mitä oli ja on ollu. Thank God for that.

Ryypättiin vaaleenpunasessa SDP:n toimistossa Jasminin, Majan, Enkan, Pegan ja Cadan kanssa. Loppuenlopuks ilta päätty siihen, että poliisi tuli ovesta sisään. Ja sitten se poliisi istu Jasminin viereen sohvalle ja alko juoda meidän kanssa rakijaa. Jasmin soitti kitaraa Majan käsilaukku päässä.

Pääsin näkee kaks eri pakolaisleiriä. Tunsin oloni hemmotelluks, länsimaalaiseks pikku mussukaks. Hävetti tietää et oon ikinä valittanu mistään. Ei niinkään mieltäylentävä ku ajatuksia herättänyt kokemus.

Äh.. en mä jaksa selittää.
Matkalla kotiin mulla oli nesteitä repussa ku check in -tyttö käski mun ottaa se koneeseen vaikks olin pakannu sen ruumaan. Liian myöhään tajusin et siel on mm. kosteusvoide, lakkapullo, kolme pikkupulloo likööriä ja hajuvesi. Vitutti rankasti. Turvatarkastuksessa Sarajevossa läpivalaisukundeista toinen yrittä selittää intialaiselle miehelle miks se ei saa ottaa dödöä koneeseen ja toinen katto mun tissejä, eikä ne edes tajunnu että mulla on nesteitä.
Budapestissa nuori kundi kysy et onko nää mun ja sanoin että on, heitä pois tai whatever ja se sano et just take it. Passitarkastuksen kundi ei ollu antaa mun passia takas vaan alko flirttailla rankasti vaikka takana oli jonoa. Olin ihan punanen ja erittäin kujalla.

Ja nyt oon Suomessa ja oon taas ihan tavis.

Tapahtu paljon muutaki mut se ei kuulu kovin monelle enkä edes jaksa selittää ku tulin duunista hetki sitte.
Melkonen... loma. Tai whatever. Who cares. Hookers.
Äh, aikamoista rallia alusta loppuun. Ei ikinä harmaata, aina ainoostaan mustaa tai valkosta. Tai mulla kirkkaanpunasta.

[Ei aihetta]Torstai 08.11.2007 01:26

Ah blah.

Paluu arkeen.
Onpa idyllistä ja kotoisaa syödä tortilloja sängyssä, kuunnella rokkia ja kutoo sukkaa.

Palaan vasta huomenna todellisuuteen.

Oon vaan höpöttäny kaks päivää. Höpötihöp.

Eikä ihme, viimesen kahden viikon jälkeen.

[Ei aihetta]Tiistai 30.10.2007 17:47

No voi jeesus etta aikuinen ihminen osaa kayttaytya ku teini-ikanen draamakuningatar.

Onneks sain muuttaa tanaan Muradifin luo ja Jasmin on olemassa koska olisin menettany loputki mielenterveydestani ihmisen kanssa, johon rakastuin kevaalla syista joita en enaa loyda.

Reissussa rahjaantyy ja elama opettaa. Jeespoks, hyvin rullaa vaikka taa yks iso lapsi yrittaaki hidastaa mun menoa ja hyvaa mielta perkele.

Oon syony ku hevonen ja juonu ku sieni. Luonnonlaheista.
Nyt tulin nettiin koska yritan siirtaa lentoja paivalla eteenpain.

[Ei aihetta]Maanantai 22.10.2007 03:19

Kaks viikkoo. Syön ja juon hyvin, nautin sekä 20 asteen lämmöstä että lumisateesta, siellä kun vähän vaihtelee noi kelit.

Siistii ku on just saanu pudotettuu painoo ja mahtuu noihin tavotefarkkuihin ni kahden viikon päästä oon taas siinä tilanteessa et pitää pukeutuu johonki kaapuun ja näytän muumilta. Bisse ja burekit tulee kyllä tekemään tehtävänsä.. :) HÄLLÄVÄLI, mähän nautin täysillä. Ja sen jälkeen voin taas elää tonnikalaruisleivällä ja treenata niin että on sitte jouluna varaa taas pyöristyä.

Ai mikä jojo -ilmiö? :D

[Ei aihetta]Maanantai 22.10.2007 02:34

Ööää, menny aika vauhdikkaasti tää loppuviikko.. Pitäny sisällään niin Hairspray -sixtarimusikaalia, heviä livenä, mädin maistelua, aamulonkeroa ja juoppohullun aseen kanssa duunissa.

Huomenna Helsinkiin, ti aamulla lento Bosniaan. Nyt nukkuu.
Pakkaaminen on virallisesti perseestä.

[Ei aihetta]Keskiviikko 17.10.2007 17:22

Joopajoo, nyt loppu ruikutus. Vaikken saa riehuu joka suuntaan ni ajattelu lienee silti sallittua eli voin tehdä vaikka mitä enemmän tai vähemmän fiksua.

Mut sille ei voi mitään että monestakin syystä ja erinäisistä tekijöistä, asioista ja ihmisistä johtuen nyrkkeilysäkki olis nyt kelpo kaveri.

[Ei aihetta]Keskiviikko 17.10.2007 15:56

Tuun hulluks ku en saa tehdä mitään!! Siis liikkuu. Kaupungille lähteminen pitää siirtää lauantaihin, jotai tuliaisia pitäs varmaan viedä sinne bosniaa.
Joogasin äsken ja sen jälkeen huimas niin että kompastuin partsin ovee päin. Siistii..

Tän jälkeen en tuu enää ikinä kipeeks, tää on niin syvältä. Ei paljon naurata vaan maata sängyssä, lukee jotai lehtiä ja kattoo sarjoja. Ei oo mun juttu. Olis edes piano täällä kämpillä mut nöy.

Olis fine jos vois vaan hengata jonkun kanssa sen sijaan et ihmettelee yksin oloaan, mut en mä lähe nyt sosialisoimaan kenenkään kanssa ku vielä tartutan tän Saatanan viruksen johonki.

Oon nähny niin levottomia uniaki et taidan kaikenlisäks seota päästäni.
Nyt ei kyllä mene kovin lujaa. Huomenna duuniin, ai just joo..