IRC-Galleria

Utopistista.. Huomen tähän aikaan oon jo Banovicis.
Hitto et mun rinkka painaa, en mä oikeen tiedä et mitä sinne pakkasin. No on mul ainaki passi, rahat ja hammasharja.

I'm off.

Jokirantaan vasta heinäkuussa.
Tää lähtee nyt pellolle ja sieltä Helsinkiin --> Muncheniin --> Sarajevoon ja lopulta --> Banoviciin.

Menin eilen nukkuu kymmenen jälkeen. Omituista.
Ensinnäki; en mee ikinä nukkuu niin aikasin. Toiseks; tää on viimenen viikonloppu Suomessa ja luulis mun olevan vähintäänki nyt levoton ku oon aina muutenki.
No, tulipahan nukuttua.

Kaiken pitäs olla kunnossa, kerään vaan loput kimpsut ja kampsut ja lähden Pöytyän pellolle vaiks voiki olla et tullaan Turkuun viel illalla. Nyt taidan polttaa vähän musaa mukaan ettei pää vallan sekoa :)

Jännittää.

Olin Annan kans Blankos syömäs ja Mikaelin kans Sevillas kahvil (bissel). Oon juonu kolme siiderii ja oon päissäni.

Oon varmaan joku 14-vuotias, ei jeesus sentää. Kolme, ja pieniä vielä. No eipähän tuu ainakaan kalliiks tänään ku tällä lailla menee päähän.

Kävin apteekissaki äsken, ajattelin et jos se olis pienes hutikas hauskempaa. Ei se kyl ollu.
Puhelin sekoilee, joku soitti mulle äsken mutta tämä vekotinhan väittää että mitään ei oo tapahtunut.

Voihan vinetto, mitä tästäki illasta tulee. Tuskin mitään, mulla särkee pää.

Mä en osaa tuntee ikävää.. Siis vielä. Tiedän et se tulee lujaa sit ku oon Bosniassa mut nyt jotenki vaan mietin ja jännitän sitä et mitä kaikkee siel on ja tajuun vasta sit reissussa et miten kova ikävä on kaikkii niit jotka on täällä.

Jotenki tuntuu vaan et loukkaan mulle kaikkein tärkeimpiä, ku niil on nyt jo ikävä ja mä oon ku joku kiviseinä enkä itke. Vaikutan siltä nyt ku moikataan viimestä kertaa ennen kesää, et ikäänku en välittäis vaiks välitän ihan helvetisti. En osaa vaan ikävöidä vielä ku päällimmäisin tunne on jännitys ja odotus.

Johan on markkinat näiden käsimatkatavarasääntöjen kanssa.
Ikäänku mä jollain huulikiillolla mitään räjäyttäisin. Mut ehkä joku saattais tehdä niin. Enkä mä siellä nyt huulikiiltoo tarvii, mut piilarinesteiden kans voi tulla ongelma jos optikolt ei saa pikkupulloo. Kaipa jostain saa.

Ai niin, mut löytää tänään Turun Stockan Hulluilta päiviltä One Wayn sovituskoppivahdista.

Menetän ehkä järkeni, koska en oikeen perusta noista alennusmyynneistä edes asiakkaana. Mut ehkä se auttaa et on baarityökokemusta, jos ottais sellasen "suus kiinni sorsa ja takas jonoon" -asenteen :D No enkä ota, hymyilen nätisti kauniissa keltasessa hullupaidassa.

Grrr... Oltiin Elisenvaaran koululla antamas palkinnot logokilpailun voittajalle ja yhdelle toiselle työlle (siis nää on näit Nuorisotiimijuttuja).

Pieni juttu, lapsellista edes ajatella asiaa mut nuorisosihteeri meni ja vei sanat mun suusta vaikka just oltiin sovittu että mä puhun. Eikä siinä mitään, en oo mikään esiintyjä ku punastun vaikkei edes jännittäis mut jumaliste kun se on MUN tiimini ja mä siinä toimin vetäjänä ja teen nuorisosihteerinki työn ni ei kenenkään tarvii sitä kunniaa ottaa multa pois ku en siitä mitään palkkaakaan saa. Hitto soikoon.. elämäs tulee kyllä tilanteita jolloin joku osaa ottaa kreditit sun tekemästäs työstä. Perkele. Aina on niitä jotka kuvittelee sen oikeudekseen. Joo, tiedän, säälittävää murista tällasesta mut murisenpa silti. Mua vaan ärsytti.

No mut hälläväli, ens kerral potkasen nilkkaan ja sanon että otappas askel taaksepäin ni täti näyttää mistä kana kusee.

Yritin vähän pakkailla eilen. Jostain syystä mun käsimatkatavarat painaa 7 kiloo jo nyt, ja rinkka vast 8 kiloo. Läppäri siit painost tietty suurimman osan tekee. Enkä mä edes tiedä mitä mun pitäs ottaa mukaan. Mistä mä tiedän mitä tarviin kolmen kuukauden aikana tai mitä voin jättää himaan ja ostaa sieltä ku en minä tiedä mitä siel on tai on olematta. Pyyhkeen ja tossut otan mukaan mut tiedän jo nyt et jätän ne sinne. Kuteitakaan en paljoo tarvii, parit lempparipaidat ja jotkut farkut. Passi, hammasharja, kamera, luottokortti ja musaa. Ne kai ne tärkeimmät on.

Toivottavast mitkään puhelinmyyjät ei yritä soittaa tai ketään muukaan ylimääränen, ku se maksaa mulle jos vastaanotan puheluita. Tekstarilla ja maililla mut saa kiinni mut muutoin en edes haluu olla mitenkään tavoitettavis. Oon vapaalla, omillani, uusissa kuvioissa ja tuun ehkä takas jos en rakastu maahan, kehenkään, mihinkään. Paluulennon ku voi aina peruuttaa.

Sweet escape.

Niin siis hauskaa oli launtaina. Monipuolista, hulvatonta ja humalaista. Porukkaa oli aika paljon ja tärkeintä oli et näki kaikkii viel ennen ku se on menoo.

Booli kehitty ämpäri toisensa jälkeen vahvemmaks, kuoharii sain lahjaks viis pulloo. Tytöt toi selviytymispakkaukset joissa oli huulirasvaa, muumilaastareita, kondomeja (ikäänku mä siellä mitään tekisin. Saatan huvikseni vetää yhden päähäni jos tulee oikein tylsä hetki mitä suuresti epäilen. Mut kiva ku Sanna huolehtii), aurinkorasvaa, desinfiointipyyhkeitä, salmiakkia ja muuta elintärkeetä.

Anna oli ihana, se anto mulle pienen pehmopupun jonka se on joskus saanu mutsiltaan tuomaan onnee.. Nyt se tuo onnee mulle.

Eipä siinä kai ihmeempää, remuttiin ja pyörin ku puolukka joka suuntaan, halailin ja pussailin ja otin kuvia ja join ja höpötin. Lähettiin baariin ennen puoltayötä, Åbo Diskotekiin oli ollu yhteydes ni päästiin ilmaseks ja jonon ohi vaikke juurikaan kukaan ollu 24 vee, mut se oli siis sovittu ravintolapäällikön kans. Baaris juotavaa tuli oikeelta ja vasemmalta, Panu oli pettyny ku synttärijuomaan ei tullu raketteja mukana ja mä olin melko mageessa synttärikondiksessa. Sheikattiin ja remuttiin lisää.

Itseasias mä en oikein tiedä et mitä koko illan aikan loppuenlopuks tapahtu eikä se siis johdu siitä ettenkö muistais vaan siitä etten pysyny kahta minuuttii kauempaa paikallani.
Ihan lopuks tuli sellanen episodi joka aikaansai melkosen... tunnekuohun niin sanotusti, mut kaipa nyt sit on sen myötä helpottunu fiilis.

Ihana lähtee reissuun ku ei paina mieltä mikään.
Hyvät pileet oli, mulla ainaki oli hauskaa ja kaipa kaikilla muillaki ku juotavaa, musaa ja ihmisiä riitti :) Siinä on ainekset onnistuneeseen iltaan.
Tosin Ninalle se siis päätty siihen että se ei päässy vessaan ni sen tuli paha olo popcornikulhoon.

Eilen aamulla tukkaa särki niin et pelkäsin sen tippuvan, ja kämppä oli aika.... kokemus :D

Siinäpä se. Kyllä nyt kelpaa lähtee kohti Bosniaa. Viikko vielä ni oon siellä. Hui :)