IRC-Galleria

Tarina alkoi kirjoittaa minua. Sinun lauseillasi, kaikenlisäksi. En voi muuttaa mitään, en lausettakaan, sananpainoakaan. Pyyhkisin vain pois itseni, jos voisin.

Uusi tarina alkaa jo näyttää paremmalta, vähemmän täydelliseltä. Ehkä sitä voisi kutsua elämäksi. Tarinani muuttuu, joudun poistamaan siitä sinut. Kaikenlisäksi kauneus alkaa satuttaa vielä enemmän, ja se jyrkkä ei joka luo mustelman.
Kuvitelman voisinkin jo siirtää otsikkoon, aseeksi sinulle, minua vastaan. Unelman riisto tarkoitusta vastaan.

Keksin jo kuvitelman, luon tunnelman ja pistän merkkini maahan. Tuhkaksi sinulle, muistoani vastaan. uhkaan vielä kerran meneväni yksin aallokkoon. Olen niihin vesiin tuijottanut jo liian kauan. Ei saa astua syvemmälle, voi hukkua. Niin yksinkertaista, pääsee pois, ajattelemattomuuden aallokkoon, päiviesi päähän nukkumaan. Eikä aamuun ole enää aikaa.