IRC-Galleria

Ran_

Ran_

Puhalluskukka puhaltaja

Uusimmat blogimerkinnät

tunti aikaaSunnuntai 31.10.2010 12:02

en tiedä miksi olen siitä helpottunut. se vaan tuntuu mukavalta, vaikka se on vain yksi tunti lisää tätä tunnetta. tai sitten se on tunti lisää noita lapsia. tuo ihmeellisen pikkusiskoni ystävä on ihmeellinen. en muista tavanneeni lasta, joka pyytää saada maistaa kuivattua sientä ja haluaa vielä lisääkin.

kännykkä soi. onneksi ja harmiksi se ei ollut minun.

kaksi puolikasta subikorttiaLauantai 30.10.2010 23:24

en saa syötyä ostamaani metrilakua

en saa syötyä mitään muutakaan

en saa siirrettyä kuvia koneelle

en saa unta

en saa itseäni menemään katsomaan muiden kanssa elokuvia

shuwashuwaTiistai 12.10.2010 13:43

posket rikkiSunnuntai 10.10.2010 22:45

niin paljon stressiä että puren veren maun suuhuni.
stressaan niin tyhmistä asioista, että hävettää ja se stressaa vaan lisää.






en taaaskaan tiedä mitä haluan

[Ei aihetta]Perjantai 08.10.2010 13:08


miksi on niin vaikeaa yrittää pysyä olemassa?

aina välillä havahdun siihen, ettei minua ole.













poika, joka lainaa kirjan upeat kauniit hevoset, maalaa kyntensä liilalla maalilla ja rikkoo usein käsikorujani, saa minut aina aina aina nauramaan ja hymyilemään.

päiväTorstai 30.09.2010 23:53

alkoi väsyneenä.

jatkui toiveikkaana kolmevuotiaiden kanssa. siellä on kivaa. ainon äiti on kivaa. ilahdun niin pienistä asioista. kuten siitä kun yhden lapsen isä höpisee jostain TV-ohjelmasta.

sain leikata kankaasta ketunmuotoisia paloja, joista ne sitten ompelee itselleen tyynyt.

sain tänään itselleni maailman ihanimman kauppakaverin. ei varmaan ole ihanampaa kuin pyöräillä metsässä, mennä kauppaan, seistä kassajonossa pienen valkotukkaisen lapsen kanssa. haluaisin aina osata olla sellainen kuin sillä kauppareissulla.

huomenna on vapaapäivä. se pelottaa.

maanantaina olen töissä pää. sekin pelottaa.

[Ei aihetta]Torstai 30.09.2010 23:30

Pari ihan liian kovaa CSI-jaksoa

nuo tekee minusta hullun <3

haluanKeskiviikko 29.09.2010 01:16

lisäää tämmöisiä päiviä

kylmää vettä

pehmeemmän sängyn

muuttaa aikaa

valehtelijoitaPerjantai 17.09.2010 00:40

viime aikoina en ole jaksanut tehdä juuri mitään.

olen ollut töissä. maannut sohvalla. kuunnellut musiikkia. katsonut murhia ja niiden ratkaisuja. kirjoittanut mielessäni kirjaa, päiväkirjaa, jäähyväisirjeitä.

pääsin eroon tukahduttavasta mielikuvistusmaailmastani. mutta sitten eksyin toiseen todellisuuteen. tässäkin maailmassa tunnen olevani yksin. tässäkin maailmassa olen erilainen. aluksi tämä maailma tuntui ihanalta. nyt se tuntuu surulliselta. pelkään että täällä minut hylätään jossain vaiheessa, kun käyn tarpeettomaksi tai tylsäksi. en voi olla ajattelematta sitä, että jonain päivänä en näe enää niiden ihanien lasten ihania aitoja hymyjä. minulla on aikaa rajoitetusti. ja niidenkin aika on rajallinen. nekään ei saa olla siinä maailmassa enää kauaa. osa on jo astumassa sieltä pois. niistä tulee liian isoja tyttöjä.

ja Sinä. sinä olet valehtelija. ja minä olen valehtelija, kun yritän uskotella itselleni, että en muka välittäisi siitä valinnasta, jonka olet tehnyt. en edes muista milloin olen viimeksi nähnyt sinut kunnolla.

ja Sinä. sinäkin olet valehtelija. en ehkä mahdukaan enää uusiin kuvioihisi tai sitten olet vain unohtanut ne lupaukset jotka teit. tai sitten ne ei ollut lupauksia, vain sanoja.

ja minä olen tyhmä, kun en tee itse mitään. kaikki mitä minun pitäisi tehdä, on puhua. eikä kirjoittaa.

haluaisin muuttaa metsän keskelle ja asua yksin keskellä ei mitään. lämmittää puusaunaa, juoda teetä ja käpertyä huopaan, katsoa ikkunasta ulos, tehdä kävelyretkiä järvelle ja grillata ruisleipää.

VarjoLauantai 28.08.2010 00:49

Sinun rinnallasi

sinun lähelläsi

sinun vieressäsi

sinua katsoessani

sinun seurassasi

ja sinun

sinunkin...

Kadehdin. Sinun ulkonäköäsi. Sinun itsevarmuuttasi. Sinun taitoa rakentaa kaikista asioista kauniita sanaryhmiä. Sinun lahjojasi. Kaikkea mikä liikkuu. Ja sitten inhotan itseäni. Haluan omaan kuoreeni, pieneen huoneeseeni, jonka katto on korkealla kuin taivas.

Vain töissä minä olen aurinko. Tai ainakin valoisa. Mutta sekään valo ei ole omaani. Se on valoa, jota lainaan Laurilta, Roosalta, Onnilta, Viiviltä, Mintulta, Jasminilta, Martalta... niiltä kaikilta, joiden maailma on vielä puhdas.