IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

lontoo...Sunnuntai 06.05.2007 03:00

taalla ollaan huomenna takas. . a eika o ei toimi

..Maanantai 16.04.2007 15:31

"Brujeria - Brujerizmo (Albumi)


Brujeria on ns. all-star bändi, jossa hevilegendat tekevät mukamasta vitsikästä satan-terrorist- metallia espanjaksi laulettuna. Tai no, laulettuna ja laulettuna. Lähinnä tökkien örisemällä. Koska bändi ei koskaan paljasta kasvojaan julkisuudessa, kaikilla on taiteilijanimet ja huivit naaman edessä, on vaikea sanoa, keitä kaikkia bändiin kuuluu. Levyn kannessa oleva tarra sanoo "Rumored to feature members of: Fear factory, Faith no more, Napalm death, Cradle of filth & Dimmu Borgir" Ota siitä sitten selvää. No, soittotyylistä ja riffeistä saa selville, että ainakin Dino Cazares ja Raymond Herrera ovat asialla.
Tyyli on ns. deathmetallia. Tai no, sanoitusten puolesta se voisi sitä ollakin, mutta muuten bändin tyyli on ihan sitä samaa kuin Fear factory oli, hieman paskemmalla miksauksella, surkeammalla laulajalla ja muutenkin kuivemmalla yleisvaikutteella. En nyt oikein tiedä, mitä tästä sanoisi. Ihan hauskaa tämä on kerran tai kaksi, mutta ei tätä oikein kyllä voi diggaillakaan. Aika fakiiri pitää olla, että jaksaa kuunnella alusta loppuun tämän.

Jos pitää hieman raskaammasta nu-metallista, niin tässäpä tämä. On tämä ihan kuriositeetinkin vuoksi hyvä omistaa. " jostain

Jeejee JOrmaLauantai 07.04.2007 01:55

Ari voitti! \m/

Päiväkirja rulettaa!!! |oTiistai 20.03.2007 19:08

Hohhooh

RUOTSITiistai 20.03.2007 16:27

Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige kuuntele ääntämys?) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen raja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusmaa.

Sisällysluettelo
1 Historia
2 Politiikka
2.1 Sisäpolitiikka
2.2 Kansainväliset suhteet
3 Läänit
4 Maantiede
4.1 Suurimpia kaupunkeja
5 Väestö
6 Talous
7 Merkittävimmät luonnonvarat
8 Merkittävimmät vientituotteet
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla



Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin alueen vanhimman asutuksen ajoitus on kiistanalaista, mutta jotkut katsovat sen ajoittuvan 9000-luvulle eaa. 4000–3000-luvulla eaa. maanviljely ja kiinteä asumismuoto levisi Etelä-Ruotsiin. Ajalta 3300–2000 eaa. tunnetaan satoja välimerentyyppisiä megaliittihautoja Tanskasta ja Etelä-Ruotsista. Vuosien 2500–2000 välissä Ruotsiin saapui niin kutsuttu sotakirveskulttuuri. Tätä seurasi vauras pohjoinen pronssikausi (1700–500 eaa.).

800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonisoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.

Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.

Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ruotsi oli virallisesti puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003.


Politiikka
Pääartikkeli: Ruotsin politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä) vuonna 2006:

Socialdemokraterna (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue) (130)
Moderata samlingspartiet (Maltillinen kokoomus) (97)
Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue Liberaalit) (28)
Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (24)
Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (22)
Centerpartiet (Keskustapuolue) (29)
Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue Vihreät) (19)
Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin yllättäen 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen. Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2010.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.

Katso myös: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa


Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.


Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.

Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 % ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Läänit
Pääartikkelit: Ruotsin läänit ja Ruotsin kunnat
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun), joilla on laaja itsehallinto. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto, maassa on 18 maakäräjäkuntaa (Landsting) ja alueet (regioner) Västra Götaland ja Skåne.[1] Kunnanvaltuuston jäsenet ja maakäräjäedustajat valitaan samaan aikaan parlamenttiedustajien kanssa.

Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Götanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).

Blekingen lääni
Gotlannin lääni
Gävleborgin lääni
Hallannin lääni
Itä-Götanmaan lääni
Jämtlannin lääni
Jönköpingin lääni
Kalmarin lääni
Kronobergin lääni
Länsi-Götanmaan lääni
Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
Skoonen lääni
Södermanlannin lääni
Taalainmaan lääni
Tukholman lääni
Uppsalan lääni
Värmlannin lääni
Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
Västmanlannin lääni
Örebron lääni

Maantiede
Pääartikkeli: Ruotsin maantiede

Ruotsi satelliittikuvassa maaliskuussaRuotsi on sekä pinta-alaltaan (449 964 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.

Ruotsi sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Lisäksi maahan kuuluu kaksi suurta saarta Itämeressä, Gotlanti ja Öölanti. Korkein kohta on Kebnekaise Lapissa, 2 117 metriä.


IKEA on ruotsalainen, maailmanlaajuisesti kuuluisa sisustusliikeRuotsin pääkaupunki on Tukholma.


Suurimpia kaupunkeja
Tukholma (765 044)
Göteborg (481 410)
Malmö (269 142)
Uppsala (182 076)
Linköping (136 912)
Tiedot 31.12.2004

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista.


Väestö
Pääartikkeli: Ruotsin väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.

Ruotsi oli pitkään väestöltään hyvin homogeeninen. Suurimmat vähemmistöt olivat suomalaiset ja saamelaiset. 1970-luvulta lähtien harjoitetun liberaalin maanmuutto- ja pakolaispolitiikan ansiosta ruotsalaisista oli 2003 noin 12 % ulkomailla syntyneitä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Pohjoismaista (21 %), Irakista (15 %) ja entisen Jugoslavian alueelta, Saksasta, Britanniasta ja Iranista.

Ruotsalaisista 77 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuonna 2000.


Talous
Pääartikkeli: Ruotsin talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusreaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (3×painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa.

Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56 % BKT:sta ja valtio työllistää 23 % työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6 % kesällä 2004).

Volvo, Saab-Scania, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja, joiden omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.


Merkittävimmät luonnonvarat
sinkki
rautamalmi
kupari
lyijy
hopea
uraani
puu

Merkittävimmät vientituotteet
koneet
paperituotteet
musiikki



-http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsi

Rami SaariTiistai 20.03.2007 16:25

Rami Saari (s. 1963, Petah Tikvassa, Israel) on israelilainen runoilija, kääntäjä, kielitieteilijä ja kirjallisuuskriitikko. Saari, joka on ollut Suomen kansalainen vuodesta 1989 lähtien, on opiskellut ja opettanut hepreaa, seemiläisiä kieliä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta mm. Helsingin, Budapestin ja Jerusalemin yliopistoissa. Hänen väitöskirjansa maltan kielen prepositioista julkaistiin Jerusalemissa vuonna 2003.

Vuoden 2006 alkuun mennessä Saarelta on julkaistu kuusi omaa runokirjaa. Hän on kääntänyt hepreaksi enemmän kuin kolmekymmentäviisi kirjaa sekä runoutta että proosaa suomen, albanian, espanjan, kreikan, portugalin, unkarin ja viron kielistä. Suomesta hän on hepreantanut neljätoista kirjaa sekä seuraavien kirjailijoiden tuotantoa: Juhani Ahvenjärvi, Paavo Haavikko, Pentti Holappa, Antti Hyry, Helvi Juvonen, Uuno Kailas, Riina Katajavuori, Eeva Kilpi, Aleksis Kivi, Kai Laitinen, Eino Leino, Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri, Timo K. Mukka, Hannu Mäkelä, Lauri Otonkoski, Tommi Parkko, Toivo Pekkanen, Eila Pennanen, Pentti Saarikoski, Frans Eemil Sillanpää, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Anni Sumari, Eino Säisä, Eeva Tikka, Sirkka Turkka, Antti Tuuri, Lauri Viita, Merja Virolainen ja Mika Waltari.

Vuodesta 2002 lähtien Saari on toimittanut Israelin osastoa internetin kansainvälisellä runoussivustolla osoitteessa www.poetryinternational.org. Työstään kirjallisuuden saralla hän on saanut vuosina 1996 ja 2003 Israelin valtion tunnustuspalkinnon ja vuonna 2006 Tchernikhovskyn palkinnon käännöksistään.


-http://fi.wikipedia.org/wiki/Rami_Saari

!!!Maanantai 12.02.2007 18:40

Täst päiväkirjast tulee mieleen metsäretki!!!!!!!!!!!

ViikonloppuretkiMaanantai 12.02.2007 17:50



Viime viikonloppuna menin metsään retkelle, enkä ottanut evästä.
noh, en jaksa enempää, enkä ees menny...


Hitto ku känny on nii *******************, alkaa ottaa kattilaa!!


Latasin ResisPossen biisin ja laitoi soittoääneks.


Joku vois opastaa mitä hyötyy täst päiväkirjast on.


On tylsää...


Huomenna on Anders G. :n ensikeikka. Kaikki tulee menemään pieleen...


Tribute To Kirka soittaa huomenna ystävänpäivä "juhlissa". Kaikki tulee menemään
luistavasti.


Tuomo onnistui saamaan tänään bassosta kielen poikki. :D


Kello on 15.43 kännyn mukaan.


Antilta tuli viesti: "Kykä tietää"


Onpa mulla hieno taustakuva kännys!!! :D


Turska on kala. Se on *******.


Vois lopettaa jo tän.


Oho, tasan kuukaus vippiä jäljellä..


Dr. Phil on jumalihminen.


nyt loppu!

Päivä kirjaKeskiviikko 31.01.2007 18:57

Mitä hyötyy täst on?!

otsikko on kirjotettu väärin.

Huomenna vaihtuu kuukausi.

tanään on viimeinen päivä tammikuuta

kohta on joulu

ei täs oo järkee..

päiväni metsässä...Keskiviikko 13.09.2006 18:12

Hypin ympari metsää etsimassä kadonnutta Ounista.
- Vanhemmat »