IRC-Galleria

Olen taas tajunnut asioita. Tunsin tänään aika rajua surua ja pelkoa, mutta ahdistus katosi. Niin kuin kauan sitten arpeentunut haava, jonka alle on jäänyt mätää, se pitää repiä uudelleen auki että se voi parantua. Tämä on kuitenkin muistinvaraista, nyt on jo normaali olo. Töissä se oli, ehkä kolme tuntia vaan mietin asioita, pääsin lopulta omien suojauksieni läpi (mieleni toimii joskus kuin Vista) ja hahmotin monta asiaa uudella tavalla.

Iltapäivällä olin vahtimassa Hannaa, leikittiin paljon. Sillä lapsella on kyllä valtava mielikuvitus. Kaikkialla on näkymättömiä kissanpentuja, lentäviä hevosia, susia ja keijuja. Sen kanssa on kivaa leikkiä kun siihen tottuu, se on vähän niin kuin roolipelaisi, paitsi että ei ole varsinaista hahmoa ja pj on hyvin oikukas. Hauskinta oli repliikki: "Tää lähettäis sille pahantekeväisyyskortin. Siinä ois myrkkyä."

Frodo ja Arvo ovat meillä. On entistä kodinomaisempi tunnelma, kun on eläimiä kämpässä. Pidän tästä asumismuodosta kyllä todella paljon, aina on seuraa ja yksinkin saa olla jos haluaa. Kukaan ei käske tai rajoita, ja kaikki ovat tasaisen sotkuisia. Kun keittiötä tai jääkaappia katsoo, niin ei uskoisi, että täällä asuu kolme nuorta naista, sen verran poikamiesboksilta koko paikka näyttää.