IRC-Galleria

Riikka-Liisa

Riikka-Liisa

Hämärän rajamailla...

Mää mäntti mänin MänttäänMaanantai 01.06.2009 01:04

Mutta lopputulos oli mukava.

Mänttä KR 31.5.2009 - Paavo Mattila
Silimen Classic Delight: JUN ERI1
"Kaunis nuori narttu. Hyvänmallinen, kaunisilmeinen pää. Hyvät korvat. Aavistuksen suora edestä. Erittäin hyvä runko, samoin ylälinja. Kantaa häntäänsä oikein. Lupaava karva. Liikkuu sivusta erittäin hyvin, etuliikkeet voisivat olla paremmat. Miellyttävä luonne."

Jos jotain, niin kuuma oli... sen verran, että naamaa ja käsivarsia kuumottaa edelleen. Jos ei värjää hiuksia, niin kesä on aloitettava värjäämällä naama. Mutta en valita, talven syväjäädytyksen jälkeen kuumuus on nautinnollista. Koiraparkoja enemmänkin säälin. Varjoa oli aikasen vaikea löytää paikanpäältä.

Pehkourosten ollessa kehässä Deli astui jonkun sylkäisemään purukumiin. Minulle tuli kiire repiä venyvää purukumia toisen polkuanturoista ja tassukarvoista. Onneksi olin ottanut sakset mukaan ja sain leikattua tassukarvoja vieläkin lyhyemmiksi. Kaikkea purukumia en saanut irroitettua. Pelkoni olikin, että pikkukiviä tarttuu uudelleen tassuihin ja asfaltilla juostessa Deli alkaisi ontumaan. Kehään mennessä siis pidin EVA:a mahdollisena.

Kehässä tosin samantien unohdin purukumin, sillä joku oli miinoittanut osan kehästä erittäin tehokkaasti makkaralla. Toisen junnunartun seisotuksen aikana mietin keräisinkö makkaroita pois, mutta päätin jättää sikseen, sillä silloin Deli olisi vieläkin kiinnostuneempi makkaroista. Ongelmansa kullakin, omani on nenää käyttävä koira. Saadakseni Delin huomion muualle kuin maassa oleviin herkkuihin, jouduin ottamaan juoksutuksessa omat namit käyttöön ja Delin hamutessa nameja sain nähdä loikan jos toisenkin edestakaisin juoksutuksessa. (Katsoin kengurun loikkaa... olin tyytymätön... tai no myöskin huvittunut)

Tuomari tykkäsi ympyrän juoksuttamisesta. Kesken seisotuksen hän pyysi toisen kerran juoksemaan ympyrän. Silloin ajattelin välttää maassa olevat namit ja juoksuttaa hieman pienemmän ympyrän. Kehänauhan vetovoima sekä tilannenopeus oli suuri, jarrut toimivat viiveellä. Törmäsin siis kurvissa yhteen kehätolppaan. Onnettomuudessa ei tietääkseni loukkaantunut kukaan, eikä sakkoja tullut. Deli tosin oli kateellinen hienosta suorituksestani ja halusi varastaa shown. Seuraavassa juoksutuksessa Deli halusi hillua ja nappasi näyttelyhihnan suuhunsa. Delin pettymykseksi en lähtenyt taistelemaan hänen kanssaan areenalla vaan tyydyin nauramaan kakaralle.

Colliet ovat ihania. Tällä hetkellä nautin ja katselen kolmea erityylein nukkuvaa collikkaa. On ne niin ihania.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.