IRC-Galleria

Rikupiia

Rikupiia

Olen siirtynyt toisiin tehtäviin Helsingin kaupungille. RIKUn osalta voit olla yhteydessä TeRikuun tai Orkkideaan. Mukavaa talven jatk...

Blogi

« Uudemmat -

No, mutkun se oli kännissä...Tiistai 16.12.2014 13:06

Minua ihmetyttää se, että rikosten uutisoinnin yhteydessä kerrotaan usein tekijän tai uhrin tilanteesta se, että oliko tämä alkoholin vaikutuksen alaisena vai ei. Mietin, että onko meidän helpompi käsittää tapahtunut paha, kun saamme tietää, että jompikumpi tai molemmat rikoksen osapuolet olivat kännissä tai muuten päihtyneitä.

On totta, että alkoholi vaikuttaa kykyyn arvioida uhkaavien tilanteiden riskejä tai kontrolloida impulsseja. Totta on myös, että alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Tiedetään, että n. 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Käytännössä päihtyneenä oleminen lisää varaa joutua väkivallan uhriksi samoin kuin se lisää riskiä käyttää väkivaltaa.

Päihtymyksellä siis selitetään sitä, jos tehdään jotain typerää tai väärää, sekä sitä, jos itselle on tapahtunut jotain ikävää ja odottamatonta. Oikeudessa uhrin humalatilaa ei onneksi pidetä tapahtunutta rikosta lieventävänä seikkana.

Tiedämme, että etenkin nuorten on vaikea kertoa kenellekään, jos he ovat joutuneet esimerkiksi pahoinpitelyn tai raiskauksen uhriksi. Jos nuori rikoksenuhri on itsekin ollut tapahtumahetkellä humalassa voi kynnys kertoa asiasta olla vielä korkeampi. Nuori miettii, mitä vanhemmat sanovat, kun olin vielä kännissäkin? Olihan se vähän mun omaakin syytä?

Kaikille meistä, jotka kohtaamme arjen eri tilanteissa asiakkaita, läheisiä, nuoria tai aikuisia, jotka ehkä miettivät kenelle kertoa, jos on kohdannut väkivaltaa, on tärkeä muistaa, että uhria voi auttaa parhaiten, kun kohtaa hänet lempeästi ja syyllistämättä. Vaikka lähisuhteissa väkivalta voi olla myös molemminpuolista, tilanteessa ei auta, että tapahtunutta selitetään alkoholin käytöllä. Tämä meidän aikuisten pitää sanoa nuorelle myös ääneen.

RIKUn palvelut on tarkoitettu kaikille rikoksen uhreille riippumatta rikoksesta tai muista tekijään tai uhriin liittyvistä seikoista. Myös rikosuhrien läheiset sekä rikosasioissa todistavat voivat kysyä neuvoa ja tukea RIKUsta. Alueellisten palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät täältä www.riku.fi ja sivuilta pääsee myös kahdenkeskiseen chattiin, jossa voi tulla kysymään neuvoa omaan tilanteeseensa liittyen.

Turvallista ja leppoisaa joulunaikaa kaikille!

What! Mikä tää viestiketju on? Mistä noi on saaneet mun numeron?

WhatsApp on mainio yhteydenpitotapa tuttujen kavereiden kesken. Se on edullinen, helppo ja monipuolinen. Sitä on myös pidetty melko turvallisena sen vuoksi, että sovellus toimii puhelinnumeroiden välityksellä. Näin ajattelee aikuinen, joka käyttää sovellusta vain omien ystävien ja tuttujensa kanssa viestittelyyn tai kuvien jakamiseen. Nuoret taas käyttävät WhatsAppia ennen kaikkea siksi, että sen avulla voi keskustella myös tuntemattomien kanssa. Tarvitaan vain se puhelinnumero. Yle uutisoi eilen siitä, että kiusaaminen ja luvattomasti keskusteluihin liittäminen on yleistynyt myös WhatsAppissa. Tässä linkki Ylen uutiseen http://yle.fi/uutiset/nuoret_kayttavat_whatsappia_eri_tavalla_kuin_aikuiset/7431081

WhatsAppin kiusaamistapauksissa nuoret ovat olleet yhteydessä myös nettipoliisiin. Nettipoliisin mukaan yleisimmät rikosnimikkeet nettiin liittyvissä ilmoituksissa ovat kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittäminen ja laiton uhkaus. Nettipoliisinkin on kuitenkin vaikea puuttua kiusaamiseen WhatsAppissa, sillä keskustelut ja ryhmät ovat yksityisiä. Jos on joutunut tahtomattaan johonkin viestiketjuun, voi olla hankalaa selvittää mistä ja miten oma numero on keskusteluun päätynyt.

Nettipoliisin mukaan ikävimmissä tapauksissa on tuntematon jatkanut häirintää ja kiusaamista kahden kesken, sen jälkeen, kun on saanut puhelinnumeron tietoonsa. Sitkeimmissä kiusaamisviestittelytapauksissa on nuori joutunut vaihtamaan puhelinnumeron. Sitä ennen on mieli vonut pahoittua jo moneen kertaan.

Jos haluat välttää ja ennaltaehkäistä ikäviä viestejä tai kiusaamista, on turvallisinta jutella vain tuttujen tyyppien kanssa. Jos numerosi on tietämättäsi tai vahingossa joutunut tuntemattomalle, kannattaa viestin lähettäjän numero estää WhatsAppin asetuksisssa. Windows puhelimista esto tehdään klikkaamalla WhatsAppin asetuksia ja siellä kohtaa yhteystiedot ja estetyt. Sieltä voit valita numeron estettyjen listalle. Iphonessa numeron estäminen tapahtuu klikkaamalla asetukset -> tili -> estetyt.

Jos tuntemattoman viestittely jatkuu ja on häiritsevää tai loukkaavaa, kerro asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle tai tule juttelemaan asiasta vaikka RIKUchattin osoitteessa www.riku.fi/nuoret



Mikä on sinun kokemuksesi WhatsAppin käytöstä?Perjantai 03.10.2014 17:02, 190 vastaajaa

WhatsApp on mainio yhteydenpitotapa tuttujen kavereiden kesken. Se on edullinen, helppo ja monipuolinen. Sitä on myös pidetty melko turvallisena sen vuoksi, että sovellus toimiin puhelinnumeroiden välityksellä. Näin ajattelee aikuinen, joka käyttää sovellusta vain omien ystävien ja tuttujensa kanssa viestittelyyn tai kuvien jakamiseen. Nuoret taas käyttävät WhatsAppia ennen kaikkea siksi, että sen avulla voi keskustella myös tuntemattomien kanssa. Tarvitaan vain se puhelinnumero. Yle uutisoi 2.10.14, että kiusaaminen ja luvattomasti keskusteluihin liittäminen on yleistynyt myös WhatsAppissa.
Käytän WhatsAppia
Käytän WhatsAppia viestittelyyn
Olen saanut WhatsAppissa viestejä tuntemattomilta
Minut on liitetty tietämättäni johonkin WhatsApp keskusteluun
Minua on häiritty tai kiusattu WhatsAppissa
Miten toimit, jos saat ilkeän tai häiritsevän viestin tuntemattomalta?
  • Voit valita 2 vastausta.
Tiesitkö , että voit estää tuntemattomien (ja tuttujenkin) yhteydenotot WhatsAppissa estämällä viestit numerosta
Tiesitkö, että jos olet joutunut tai epäilet joutuneesi kiusatuksi netissä, voit tulla kysymään neuvoja RIKUchatissa osoitteessa www.riku.fi/nuoret
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kiusaaminen satuttaaTiistai 12.08.2014 17:17

Uusi lukuvuosi on alkanut. Ekat koulupäivät jännittää, pelottaa, vatsaan sattuu. Mitäs jos se kiusaaminen alkaa taas?

Arviolta n. 15 % lapsista ja nuorista kohtaa koulussa erilaista kiusaamista ja väkivaltaa. Se tarkoittaa, että haukkuminen, nimittely, mitätöiminen, eristäminen, uhkailu, töniminen tai lyöminen on osa tuhansien koululaisten arkea. Nämä lapset ja nuoret joutuvat sietämään jännitystä, pelkoa ja ahdistusta päivittäin. Kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamat negatiiviset tunteet jättävät nopeasti jälkensä lapsen itsetuntoon ja mieleen. Pahimmillaan kiusaamiskokemus voi vaikeuttaa elämää vielä aikuisenakin. Toistuva kiusaaminen on väkivaltaa ja väkivalta, henkinen tai fyysinen,jättää aina jäljen. Siitä on seurauksia niin uhrille, sivustaseuraajille kuin tekijällekin.

Meistä jokainen voi toimia kiusaamisen ja väkivallan vähentämiseksi. Kiusaaja käyttää valtaa, jossa väkivaltaiset teot tai niiden uhka estää kiusattua toimimasta. Monesti uhri kokee jäävänsä yksin ja ulkopuolelle. Se lisää häpeän tunnetta, joka nostaa kynnystä pyytää apua. Kouluväkivallan uhri uskaltaa valitettavasti vain harvoin uskalla kertoa asiasta kenellekään.
Sen vuoksi meitä kaikkia, ystäviä, opettajia ja vanhempia tarvitaan avuksi ja tueksi. Minun ja sinun pitää ottaa ensimmäinen askel. Minä voin aloittaa siitä, että rohkenen sanoa, että kaikenlainen väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö on väärin. Minä voin puuttua kiusaamiseen ja puolustaa kiusattua. Minä voin kuunnella kiusatun tarinan ja ottaa sen todesta. Minä voin lähteä pohtimaan yhdessä väkivallan uhrin kanssa sitä, miten olisi hyvä toimia ja mistä saisi apua. Pienin askelin meistä jokainen voi luoda omaan lähipiiriinsä välittämisen kulttuuria ja väkivallan vastaista ilmapiiriä.

Rikosurhipäivystyksen kahdenkeskinen chat on avoinna 12.8. alkaen tiistaisin myös klo 17 - 19. Tule kysymään tai keskustelemaan, jos kaipaat neuvoa miten toimia tai keneen ottaa yhteyttä, jos itse tai joku läheisesi on kohdannut väkivaltaa. Neuvomme ja ohjaamme myös kaikissa muissa mahdollisissa RIKUn palveluihin liittyvissä asioissa.

Kiusaaminen satuttaaTiistai 12.08.2014 16:49, 182 vastaajaa

Arviolta n. 15 % lapsista ja nuorista kohtaa koulussa erilaista kiusaamista ja väkivaltaa. Se tarkoittaa, että haukkuminen, nimittely, mitätöiminen, eristäminen, uhkailu, töniminen tai lyöminen on osa tuhansien koululaisten arkea. Kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamat negatiiviset tunteet jättävät nopeasti jälkensä lapsen itsetuntoon ja mieleen. Pahimmillaan kiusaamiskokemus voi vaikeuttaa elämää vielä aikuisenakin. Toistuva kiusaaminen on väkivaltaa ja väkivalta, henkinen tai fyysinen, jättää aina jäljen. Siitä on seurauksia niin uhrille, sivustaseuraajille kuin tekijällekin.
Missä vaiheessa kiusaaamien sinun mielestäsi muuttuu väkivallaksi?
  • Voit valita 8 vastausta.
Puututaanko mielestäsi väkivaltaan koulussa?
Tiesitkö, että Rikosuhripäivystys voi neuvoa ja auttaa, jos olet kohdannut väkivaltaa koulussa, kotona tai kadulla?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Turvallista kesää!Tiistai 22.07.2014 18:48

Nuoret joutuvat yhä useammin rikoksen uhriksi. Yksi valitettava syy siihen on, että nuorten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet tuntuvasti. Aiheesta uutisoi tämän päivän Helsingin Sanomat. (http://www.hs.fi/kotimaa/Alaik%C3%A4inen+ry%C3%B6st%C3%A4j%C3%A4+haluaa+yleens%C3%A4+matkapuhelimen/a1405914646837)

Jutussa haastateltiin nuorta miestä, joka oli joutunut nuorten poikien ryöstämäksi kysyttyään heiltä neuvoa etsimänsä osoitteen löytämiseksi. Ryöstön uhriksi joutunut koki tilanteen uhkaavana ja nöyryyttävänä. Pelon ja häpeän tunteet ovat yleisiä rikoksen kohteeksi joutumisen jälkeen.

Rikoksen uhriksi joutuu yleensä yllättäen. Se rikkoo turvallisuuden tunteen, joka on tärkeä voimavaramme arjessa. Turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Selviämme arjen haasteista ja pystymme nauttimaan ja iloitsemaan itsellemme tärkeistä asioista, kun voimme kokea olevamme turvassa. Turvallisuuden tunteen voi rikkoa moni muukin ennalta arvaamaton ikävä asia tai tapahtuma, joka uhkaa omaa tai läheistemme terveyttä, toimintakykyä tai tulevaisuuden suunnitelmia.

Jutussa haastateltu ryöstön uhri kertoo onneksi päässeensä hyvin yli tapahtuneesta. Hän on toivottavasti saanut itselleen sopivaa apua ja tukea selvitäkseen siitä. Ensimmäinen tärkeä askel rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on tehdä asiasta rikosilmoitus poliisille. Näin toimi myös artikkelissa haastateltu nuori mies. Sen lisäksi on tärkeää, että rikoksen uhri kertoo asiasta ainakin yhdelle luotettavalle ihmiselle, jotta saa tilaisuuden käydä läpi kokemaansa ikävää tapahtumaa.

Tekemällä rikosilmoituksen on mahdollista saada kokemalleen vahvistus. Oma kokemus siitä, että ” minulle on tehty väärin ja minun oikeuksiani on rikottu ” konkretisoituu. Rikosprosessin läpikäynti on usein pitkä ja raskas kokemus, eikä sen lopputulos aina valitettavasti korvaa uhrin kokemaa vääryyttä. Se voi silti toimia uhrille korjaavana kokemuksena. Rikosilmoituksen tekemisen lisäksi on tärkeä hakea itselleen myös muuta tukea.

Asiasta puhuminen luotettavan ihmisen kanssa auttaa vahvistamaan järkkynyttä turvallisuuden tunnetta ja saamaan sitä kautta oma arki jälleen hallintaansa.

Jos aihealue herättää kysymyksiä tai muuten mietityttää, tai epäilet esimerkiksi kaverisi joutuneen rikoksen uhriksi tule kysymään neuvoja ja ohjeita RIKU chatista (http://nuoret.riku.fi/) tai RIKUn auttavasta puhelimesta p. 0203 16116

Ikärajan suojassaTorstai 17.04.2014 19:13

Seksuaalisuus on osa meitä kaikkia heti syntymästä lähtien. Seksuaalisuus ilmenee yksilöllisesti ja muuttaa muotoaan läpi elämän. Seksuaalisuus ja seksi kiinnostavat erityisesti nuoruudessa ja seksuaalisuuteen liittyviä kuvia, tekstejä tai muuta aineistoa on kutkuttavaa tutkia. Nuorena on lupa olla utelias, tutkiva ja tiedonjanoinen. Turvataidot vahvistuvat ja omien rajojen tunnistaminen ja niiden määrittäminen tapahtuu oppimalla ja pohtimalla niitä toisten kanssa.

Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ja ne luovat pohjan monelle tärkeälle yksilön seksuaalisuutta suojaavalle seikalle erityisesti nuorten kohdalla. Jokaisella on oikeus olla seksuaalisesti omanlaisensa ja ilmaista sitä yksilöllisellä tavallaan, kuitenkin niin, ettei sillä loukkaa tai satuta ketään. Jokaisella on myös oikeus määrätä omasta kehostaan eikä ketään saa kohdella väkivaltaisesti tai vastoin omaa tahtoa. Seksuaalisen häirinnän, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön kokemuksen määrittelee jokaisen omakohtainen kokemus siitä, jos joku sanoin tai teoin aiheuttaa epämukavan olon, satuttaa väkivalloin tai pakottaa sellaiseen, mitä ei itse halua. Tutustu nuorten seksuaalioikeuksiin täällä: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

Suomen rikoslain 20§ suojaa alle 16-vuotiaita kaikilta seksuaalisilta teoilta. Se ei kuitenkaan kiellä samanikäisiä tai kehitykseltään henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla olevia harrastamasta seksiä toistensa kanssa. Sen tarkoitus on taata kaikille kasvurauha. Suojaikäraja nousee 18 vuoteen siinä tapauksessa, jos seksuaalisen teon ehdottaja tai tekijä on lapsen tai nuoren vanhempi, asuu samassa taloudessa tai on tämän lähipiirissä esim. opettajana, valmentajana tai harrasteohjaajana. Alle 18-vuotiasta ei myöskään saa pyytää tekemään minkäänlaisia seksuaalisia tekoja jotain korvausta tai vastiketta kuten vaatteita, koruja, alkoholia tai tupakkaa vastaan. Lisää tietoa suojaikärajasta löytyy mm. täältä http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/suojaikaraja/

On tärkeää, että nuori saa kasvaa, kehittyä ja kerätä tieto-taitoaan seksuaalisuuden saralla turvallisesti. Aikuisen tehtävänä on myös antaa nuorelle oikeaa ja perusteltua tietoa seksuaalisuudesta, kun nuori sitä kysyy.

RIKUn nuorten työn aiheena on huhtikuussa ikärajat, etenkin tämän seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvä suojaikäraja. Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan aiheesta!

Mikä suojaikäraja?Torstai 17.04.2014 19:03, 751 vastaajaa

Suomen rikoslain 20 § suojaa alle 16-vuotiaita kaikilta seksuaalisilta teoilta. Lain tarkoitus on taata kaikille kasvurauha. Se ei kuitenkaan kiellä samanikäisiä tai kehitykseltään henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla olevien nuorten seksuaalista kanssakäymistä, jos siihen on kummankin suostumus. Niin sanottu suojaikäraja nousee 18 vuoteen siinä tapauksessa, jos seksuaalisen teon ehdottaja tai tekijä on esimerkiksi lapsen tai nuoren vanhempi, asuu samassa taloudessa tai on nuoren lähipiirissä esim. opettajana, valmentajana tai harrasteohjaajana. Myös seksin osto tai sen yritys alle 18-vuotiaalta on rangaistavaa.
Minulle on täysin selvää, mitä tarkoitetaan suojaikärajalla?
Suomen lain mukaan alle 16-vuotias nuori on oikeutettu erityiseen suojaan ikäistään vanhempien ja aikuisten seksuaalisilta ehdotuksilta ja/tai teoilta.
Jos aikuinen pyytää alle 16-vuotiasta lähettämään esim. web-kameralla seksuaalissävytteisiä kuvia, niin aikuinen syyllistyy aina rikokseen?
Seksin osto tai sen yritys alle 18-vuotiaalta on rikos.
Kenelle sinun olisi helpointa kertoa tai ottaa puheeksi mahdollinen kokemasi seksuaalinen häirintä tai väkivalta?
Mikä olisi helpoin tapa kertoa tai ottaa puheeksi seksuaalinen häirintä tai väkivalta?
Tiesitkö, että RIKUn chatissa voit kysyä suojaikärajoista ja keskustella nimettömästi myös seksuaaliseen häirintään tai kaltoinkohteluun liittyvistä kysymyksistä
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Oletko etsimämme henkilö?

Olet 15–29 -vuotias, selailet mielelläsi verkkoa ja haluaisit vaikuttaa nuorille suunnattujen verkkopalvelujen laatuun. Nuorten arvioita halutaan kuulla ja asioita kehittää!

Oulun ryhmän tapaaminen järjestetään Byströmin nuorten palveluissa osoitteessa Hallituskatu 5a:ssa 12.4. klo 10–15. Matkakulut korvataan ja ruokaakin saa. Palkkioksi saat parempien palvelujen lisäksi pari elokuvalippua.

Ilmoittautumiset 8.4 mennessä tekstarilla p. 040-516 91 89 tai sähköpostilla anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi.
Arvioitavina palveluina mukana mm. Netari, Nettisaapas, Nettinappi sekä Väestöliiton ja Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnattuja nettipalveluja. Arviointirupeaman vastuullinen järjestäjä on Nuorisotutkimusverkosto

RIKUn julisteKeskiviikko 05.03.2014 15:28





Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille.

Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain?

Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen kysymykseen annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.

Mitä mieltä RIKUn julisteesta?Keskiviikko 05.03.2014 15:22, 23 vastaajaa

Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille. Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain? Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen väittämään annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.
Juliste on
Sain julisteesta uutta tietoa
Juliste rohkaisee auttamaan rikoksen uhriksi joutunutta ystävää
Julisteen nähtyäni ymmärrän, että rikoksen kohteeksi joutunut ystävä tarvitsee aina apua
Julisteen nähtyäni tiedän, mistä voin kysyä neuvoa rikosuhriasioissa
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Mikä RIKU-chat?Torstai 30.01.2014 15:38

Kännykkä varastettu tai fillari hukassa? Koulumatkalla kiristetään rahaa? Kaveri uhkailee ja käyttäytyy väkivaltaisesti? Tuntematon aikuinen ehdottelee tapaamista? Onko kaverin kuvien jakaminen rikos? Kaverilla on silmä mustana, miten voisin ottaa asian puheeksi?

Näitä ja monia samankaltaisia asioita pohtii moni mielessään. Keneltä voisi kysyä tai mistä saisi neuvoja?

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) nuorille suunnattu chat-palvelu on tarkoitettu juuri sinulle, joka pohtii mikä on rikos tai miten auttaa kaveria, josta huolissaan? Chattiin voi tulla juttelemaan jos itse olet tai kaverisi on joutunut mahdollisen rikoksen uhriksi tai olet joutunut todistamaan rikosta. Myös nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat tervetulleita keskustelemaan RIKUn toimintaan liittyvistä aiheista. Kuka tahansa voi siis tulla juttelemaan kahdenkesken ja nimettömänä RIKUn työntekijöiden kanssa, jos haluaa kysyä tai pohtia näihin aiheisiin liittyviä asioita.

RIKU chatin löydät arkipäivisin klo 9-15 välillä osoitteessa www.riku.fi/nuoret. IRC-Galleriassa RIKUn chattiin pääset varmimmin torstaisin klo 14.30-17.30 Rikosuhripäivystyksen yhteisössä: Rikosuhripäivystys, RIKU


Tervetuloa kysymään ja keskustelemaan!

Joulun monet kasvotTorstai 19.12.2013 12:47

Joulunaikaan ja sen viettoon liitetään yleisesti mukavaa yhdessäoloa perheen ja ystävien kesken. Syödään herkkuja, annetaan ja saadaan lahjoja, nautitaan ja levätään pimeän syksyn jälkeen. Koti on koristeltu ja joululaulut soivat. Toki joulu voi monelle olla ihan toisenlainen. Toivotaan, että meistä jokainen voisi viettää omien toiveidensa mukaisen joulun!

Valitettavasti joskus joulunviettoon liitetyt suuret odotukset mukavasta yhdessäolosta eivät täyty. Aikuisten, isän, äidin tai isovanhemman alkoholinkäyttö saattaa mennä överiksi pitkien vapaiden takia ja silloin lapset ja nuoret voivat kokea olonsa turvattomiksi ja pettyneiksi. Iloisen ja mukavan jouluntunnelman voi rikkoa myös riitely tai väkivalta. Joulu ei takaa kaikille turvallista ja mukavaa yhdessäoloa.

Tänään torstaina 19.12. klo 14.30-17.30 voit tulla keskustelemaan aiheesta ryhmächattiimme!

Jos joulunaikaan tarvitset apua tai tukea voit soittaa viranomaisten lisäksi esimerkiksi näihin auttaviin tahoihin:

• Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 päivystää 23.12.2013 - 1.1.2014 klo 14- 17

• Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelin päivystää:
• 23.12. klo 9-06
• 24.–26.12. klo 15–06
• 27.–31.12. normaalisti (arkisin klo 9-06, lauantaisin klo 15–06, sunnuntaisin klo 15–22).
• 1.1. uudenvuodenpäivänä klo 15–06
• 6.1. loppiaisena klo 15–05

• SPR:n Nuorten Turvatalojen yhteystiedot löydät täältä:
Nuorten turvatalot

RIKUn Nuortentuen chatit ovat suljettuna vain pyhäpäivinä, arkipäivinä avoinna tavalliseen tapaan klo 9-15 osoitteessa www.riku/nuoret ja IRC-Galleriassa heti taas torstaina 2.1.2014 klo 16-19.

Rikosuhripäivystyksen Nuortentuki toivottaa kaikille hyvää, iloista ja turvallista joulua!

Miten joulusi sujuu?Tiistai 17.12.2013 16:37, 414 vastaajaa

Joulunviettoon liitetään yleisesti mukavaa yhdessäoloa perheen ja ystävien kesken. Joskus joulunpyhät ja suuret odotukset mukavasta yhdessäolosta eivät täytykään. Aikuisten, isän, äidin tai isovanhemman alkoholinkäyttö saattaa mennä överiksi pitkien vapaiden takia ja aiheuttaa turvattomuutta. Alkoholin kanssa tai ilman, iloisen ja täydellisen joulun voi rikkoa myös riitely tai väkivalta. Joulu ei takaa kaikille turvallista ja mukavaa yhdessäoloa. Vastaa kyselyymme ja kerro, oletko kohdannut jotain ikävää perheessäsi joulun viettoon liittyen? Rikosuhripäivystyksen teemachatissä keskustellaan torstaina 19.12. klo: 14:30-17:30 siitä, miten toimia, jos joulunvietto ei sujukaan turvallisesti ja mukavasti. Tervetuloa mukaan keskustelemaan.
Joulun vietto sujuu minun perheessäni usein….?
Parasta joulussa on...?
Ikävintä joulussa on ...?
Kuuluuko perheesi joulunviettoon aikuisten alkoholin käyttö?
Jouluna alkoholin käyttö aiheuttaa perheessäni usein...?
Jos alkoholinkäyttö tai jokin muu asia aiheuttaa vanhempien riitelyä, se on useinmiten...?
Mielestäni vanhempien riitely tuntuu?
Jos vanhempien riitely tai alkoholinkäyttö aiheuttaa sinussa pelkoa, tiedätkö kenen kanssa voi jutella asiasta?
Tiesitkö, että joulunpyhinä päivystävät viranomaisten lisäksi monen järjestön puhelinpalvelut ja turvakodit?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Luota itseesi!Torstai 12.12.2013 16:00

Arkipäivän kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa, tuovat meille kaikille sattumanvaraisesti eteen nopeasti vaihtuvia tilanteita. Näissä kohtaamisissa, verkossa tai verkon ulkopuolella, meidän täytyy pienistä merkeistä ja merkityksistä luoda itsellemme kuva tuosta yhteydenottajasta. Millä asialla tämä on? Mistä hän tuntee minut? Voinko luottaa häneen ja tarkoittaako hän hyvää?

Onneksi suurin osa nettituttavuuksista on hyvällä asialla; jakamassa kokemuksia jonkin harrastuksen tai yhteisen kiinnostuksen kohteen osalta, etsimässä tietoa jostain postaamastasi aiheesta tai ihailen peukuttamassa uutta kampausta. Netissä solmitaan jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, jotka useimmiten toimivat hienona voimavarana ja peilinä elämän muutoksissa.

Joskus kuitenkin eteen voi tulla tilanteita joissa oma sisäinen ääni herää ja alkaa varoitella. Silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä. Jos yhteydenottaja esimerkiksi kysyy onko vanhemmat kotona tai tuntematon kyselee hyvin henkilökohtaisia asioita. Se voi kertoa siitä, että nyt ei kaikki ole hyvin.

Jos sinulle herää kohtaamisten yhteydessä epämiellyttävä ja epämääräinenkin tunne siitä, että tässä on jotain epäilyttävää tai itseäsi mahdollisesti loukkaavaa, pysähdy miettimään, mikä sen tunteen herättää? Luota tähän tunteeseen ja suojaa itseäsi. Lopeta viestittely ja kerro asiasta jollekin, mieluiten luotettavalle aikuiselle. Näin saat mahdollisuuden pohtia toisen kanssa, mistä tuo epämiellyttävä tunne tuli. Ilmoita asiasta tarvittaessa sivuston ylläpitäjälle ja poliisille. Se on ainoa keino yrittää saada rikollista tai loukkaavaa toimintaa verkossa näkyväksi ja sen tekijää vastuuseen teostaan.

Näistä ja muista mieltäsi askarruttavista asioista voit tulla juttelemaan RIKUn chattiin torstaisin täällä Galtsussa ja muina arkipäivinä osoitteessa www.riku.fi/nuoret

Miten toimit jos saat viestin tuntemattomalta?Torstai 12.12.2013 15:55, 387 vastaajaa

Elämä on täynnä monenlaisia kohtaamisia. Viestejä on helppo laittaa kännykässä tai netissä myös tuntemattomille. Oletko sinä saanut viestejä tuntemattomilta? Miten olet niihin suhtautunut? Vastaa RIKUn kyselyyn!
Oletko saanut viestejä tai yhteydenottoja tuntemattomilta puhelimitse tai netissä?
Ovatko viestit olleet…?
  • Voit valita 4 vastausta.
Miten toimit tuntemattomalta tulleen viestin tai yhteydenoton jälkeen?
  • Voit valita 4 vastausta.
4. Tiesitkö, että Rikosuhripäivystyksen työntekijät ovat tavoitettavissa reaaliaikaisen chatin kautta osoitteessa www.riku.fi/nuoret ja torstaisin IRC-Galleriassa?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
« Uudemmat -