IRC-Galleria

Teen dolmia just... olispa ne jo valmiita!! :)

Meillä on vielkii niitä viininlehtiä, joita tuotiin israelista kesällä... Nyt laitoin myös täytettyä kesäkurpitsaa, porkkanoita, perunoita, tomaatteja sekä pohjalle vielä lampaan kyljyksiä... ja keitän niitä öljyssä, sitruunassa ja vedessä... oooo...

En jaksa venata!!

Maybe one day in a place without time, without space

I can look back and see that I am finally whole
Dying to undo the moment when all fell apart

Trying to fade out what's real is not for a life

One brief moment brought agony blackened my heart

No light for me, no way out, I'm next in line

Never ever, in this life I'll never find peace

Digging my own grave, I'm shot down in flames

You were my guardian angel, you saved me all times

But angels will fall burning, all candles have burned out

There is one way to escape but worse things will await

I'll let it take me, eternity will pay my price

One brief moment brought agony blackened my heart

No light for me, no way out, I'm next in line

Never ever, in this life I'll never find peace

Digging my own grave, I'm shot down in flames

Maybe one day in a place without time, without space

I can look back and see that I am finally whole

That's what I hoped but now I don't believe anymore

My wounds won't heal, I will bleed till the death of my soul

One brief moment brought agony blackened my heart

No light for me, no way out, I'm next in line

Never ever, in this life I'll never find peace

Digging my own grave, I'm shot down in flames

-sturm und drang-

Sul on kauniit kasvot sul on terävä pää
punaiset hiukset ja sun silmistäs nään
etten oo ensimmäinen en
joka pyytää sun mukaan

Ja mul on likainen paita ja liian vähän rahaa
ja mä oon istunut niin kauan ja hei mul on aikaa
jäisit kun mä pyydän mua kuuntelemaan

Siit on aivan liian kauan kun mä viimeksi jotain pyysin näin
siit on aivan liian kauan kun mä viimeks näin noin
kauniit kasvot mun edessäin
Mä tiedän sä oot menossa mut hetkes aikaa istu ja
kuuntele mua kun mä pyydän
älä mee vielä, älä mee
hetkeks aikaa jää
älä mee vielä, älä mee
hetkeks aikaa, hetkeks aikaa jää

Näätkö levottomat kasvot jotka harhailevat
pienet yksinäiset sielut jotka odottaa että
tulis joku helvetin ihme ja korjais ne mukaan

Tääl on liian monta kättä ilman taluttajaa
tääl on liian monta suuta ilman sanottavaa
eikä se mitä sä sanot vaan miten kauniiksi kaikki puetaan

Mä oon leikkinyt niin kauan mä tahtoisin viimein jo lopettaa
mä oon liian monta kertaa herännyt
kun valheet alkaa suupielistä taas valumaan

Mä tiedän sä oot menossa mut
hetkes aikaa istu ja kuuntele mua kun mä pyydän
älä mee vielä älä mee
hetkeks aikaa jää
älä mee vielä, älä mee
hetkeks aikaa, hetkeks aikaa jää

Tää ei oo sattumaa, tää on kohtaloo
tää on kaikki tässä nyt
sä oot ainoo nainen, jota oon etsinyt ja pelännyt
jäisit kun mä pyydän mua kuuntelmaan

sä voit nauraa läpi päivä
sä voit huutaa läpi yöt
sä teet niinkuin sä tahdot
jonkun kädestä sä syöt
hei mitä kaipaat vaan mitä tarjotaan.

Siit on aivan liian kauan..


-Sir Elwoodin hiljaiset värit-

!970 ja 80-luvuilla metropoli innoitti D. Bowien, Iggy Popin, Nick Caven ja Blixa Bargeldin musikaalisiin urotekoihin. 1990-luvulla tuli techno! Nykyään järjestetää opastettuja kierroksia rockin jalanjäljillä ja äskettäin avattuun kaupungin ensimmäiseen rock n roll-hotelliin.

Thilo Schmied osoittaa ylös ovaalin muotoiseen ikkunaan kermanvalkoisessa talossa Köthener strasse 38:ssa. Tuon talon toisessa kerroksessa Bowie kirjoitti Heroeksen.

Suurin osa matkustajista bussissa on saksalaisia. Pääosin nuoria sellaisia jotka ovat päättäneet viettää kaksi ja puoli tuntia elämästään upottaakseen itsensä Berliinin rockhistoriaan. Mies joka saattaa tätä melko homogeenista seuraa on nimeltään Thilo Schmied. Ennen tätä hän oli valoteknikko ja on nyt vuoden aikana haastatellut merkittäviä musiikkiprofiileja, kerännyt faktoja ja ylläpitänyt lyhyitä kertomuksia pystyäkseen toteuttaa haaveensa perustaa Berliinin ensimmäisen opastetun musiikkikierroksen. Ja se sujuu hyvin. Bussi on täyteenbuukattu melkein joka viikonloppu.

Rakennus, jota Thilo osoittaa on legendaarinen Hansa Studios. Tänä päivänä ei kaukana Potsdamer Platzista jossa uusia konttoreita ja liiketoimia avataan lähes päivittäin ja jossa futuristiset rakennukset kohoavat korkeuksiin. Vain 16 vuotta sitten tämä ei ollut kenenkään maata ja amerikkalaiset ja brittiläiset muusikot, jotka hakeutuivat Berliiniin, pystyivät -eivät toki ilman kauhua kurkistamaan Hansa Studioiden ikkunoista sitä, mitä DDR:n poliitikot kutsuivat antifasistiseksi suojamuuriksi. Muuri. The Wall. Die Mauer.

Täällä, terrorin ja kilpavarustelun varjossa useat musiikilliset mestariteokset saivat alkunsa. Jotkut tunnetuimmat albumit jotka äänitettiin Hansa Studioilla tänä aikana ovat david Bowien Low ja Heroes samoin kuin Iggy Popin Lust for Life. tarina kertoo että Bowie sai inspiraation Heroesiin nähtyään tuottajansa Tony Visconti suutelemassa kuorolaulaja Antonia Maasia Berliinin muurin edessä. Mutta rock-myytit ovat rock-myyttejä ja usein jälkeenpäin keksittyjä. Varmaa on jokitapauksessa, että kappaleesta tuli eräänlainen saksalaisten kansallishymni nro 2, heti die Wenden (jällenyhdistymisen) jälkeen.

Punkkonsertit
Bussi on saapunut Prenzlauer Bergille ja ikkunan ulkopuolella kiitävät ohi keltaiset raitiovaunut väsymättömässä tempossa -varma merkki siitä, että on siellä missä kerran sijaitsi Itä-Berliini. Greifswalder Strassella täytyy olla tarkkaavainen. Täällä on nimittäin erittäin tiheästi rock-klubeja. Geburtsdagklub, Magnet Club, Knaack. Viimeksi mainittu, jok aoli merkityksellinen klubi DDR:n aikana, on ollut siellä jo vuodesta 1952 ja Thilon mukaan siellä on Berliinin paras soundi.

Pyörähdys Universal Musicin ja MTV:n ohi ja on tullut aika vierailla Kreuzbergissä. Kaupunginosa joka on eniten yhdistetty poliittiseen kapinointiin. Talonvaltaajat pitivät aluetta 1970 ja 80-luvuilla ja punkkonsertit SO36:ssa päättyivät usein poliisin vierailuun ja mellakoihin. Täällä ovat bändit, kuten Sex Pistols, The Damned ja Dead Kennedys soittaneet ja paikka on edelleen kuuluisa konserttipaikka. Myös Nick Cave on aikoinaan asunut lähellä tätä paikkaa, Dredener Strasse 11:ssa.

istun junas ja ahistaa. hyi. kohta pasilassa. jeesuksen perse!

muistuuko ??

Muistatko?

kerro, miten ja missä me tapasimme ensimmäisen kerran?

sinä joka kommentoit/luit tämän, kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä miten moni sinut muistaakaan. <3

KYLLA

Piti eilen kmatkustaa takaisin suomeen, mutta kaikkien kolmen matkalaukkutarkistuksen ja kuulustelujen paatteeksi meille kerrottiin etta mieheni matkustusasiakirja ei kelpaakaan suomeen ilman viisumia... koska hanen oikea passinsa meni rikki ollessamme suomessa, niin nyt tarvitsemmekin sitten viisumin! AIVAN PERSEESTA! JOten nyt ollaan taalla sitten jumissa kunnes saadaan se viisumi... toivon mukaan se on nyt valmis perjantaiksi, koska siirsimme lennot perjantaille... Onneksi Suomi on nopea ja tehokas maa monissa asioissa ja onneksi meita suomalaisia kohdellaan niin hyvin ihan missa olemmekin vain.

Huuu... Taalla on taas tapahtunut aivan hirmuisesti viimeisen viikon aikana. Kaytiin siella Jerusalemissa, ja se oli paivani muslimina. Niin, mina pukeuduin muslimiksi, huntu paassa ja pitka kaapu paalla. Miksiko? No koska oli lauantai ja perhe halusi menna Aksaan (miten lie se kirjoitetaan) rukoilemaan, ja minut tietysti mukaan. Perjantaisin ja lauantaisin Aksaan paasee vain ja ainoastaan muslimit, joten turvamiehille sitten selostamaan etta mina olen muslimi. Passit ja kaikki piti nayttaa, ja jotenkin ihmeessa ne paastivat mut sisaan... Yhden kerran... toisella kertaa eivat sitten enaa uskoneet kirveellakaan. Heheheheheheheheh... Kaipa ne nakee jo kilometrin paahan etta mulla oli maailman epamukavin olo siella hunnun alla. Oikeesti!

Noh, kaveltiin sitten Via Dolorosalle, koska auto oli parkkeerattu sinne. Jerusalem on oikeasti tosi uskovaisten paikka... siella asuu juutalaiset, krisityt ja muslimit sopuisasti keskenaan. Mut ma en tykkaa... tosi ahdistava ilmapiiri. Jos et pukeudu kuten muslimi sua tollotetaan ja susta puhutaan paskaa. Ja vaikka pukeuduin kuten muslimi niin silloinpa ne vasta tuijottivatkin... Edessa kavelevat kaikki kaansivat paansa ja tuijottivat ja naureskelivat. En tahdo menna sinne enaa ikina! Onneksi kamerasta loppui akku, ei tarvinnut ottaa yhtaan kuvaa. Hih hih hiii!!

Sitten suuntasimme kuolleelle merelle. Siella ei voi uida. Yritin oikeasti uida, mutta mitenkas uit kun jalat tulee pinnalle koko ajan!! Siella voi vain kellua, ja todella kuollutta oli muutenkin... ja tuskaisen kuuma! Otimme mutakylpyja, tosi terveellista iholle... ja Kelluskelimme meressa. Vesi muuten maistuu aivan torkeanpahalta, myrkylliselta... ja jos sita sattuu menemaan silmiin niin voi sita itkua! Ilta oli ihana. Nukuimme koko yon ulkona tahtitaivaan alla ja polttelimme nargilalla tupakkaa ja joimme kaljaa.

Seuraavana paivana haimme appivanhemmat Jerusalemista ja suuntasimme takaisin kohti kotia.

Taalla on muuten turvatarkistus joka ikisessa paikassa. Ostoskeskuksissa, isommissa supermarketeissa, McDonaldseissa ja joka paikassa toprmaa poliisiin, turvamiehiin, armeijaan tms. Ei ole ollenkaan epatavallinen naky nahda nuori nainen konekivaarin kanssa sonnustautuneena armeijan vaatteisiin... Se on vain normaalia!

Kavaisimme tuossa eraana iltana Tel Avivissa kaljalla. Avivissa paikallinen poliisi pysaytti meidat kun A oli ajamassa. No ajokorttiahan ne sitten kysyivat (jota ei ole) ja tama sitten selittamaan etta on suomen ajokortti, poliisi uskoi! Ja totesivat vain etteivat voi tehda mitaan koska olemme lahdossa kohta takaisin suomeen. No, vaihdoimme sitten kuskia varmuuden vuoksi... Ja mina sitten naureskelemaan etta multahan ne ei voi edes korttia pois ottaa joten voin ajaa niin lujaa kuin huvittaa... 3 minuuttia kuuluisien viimeisten sanojen jalkeen poliisi oli vilkkuinensa mun perseessa kiinni ja pysahtya piti taas... Ajoin kuulemma PIKKASEN YLINOPEUTTA. 90 alueella 139 oli lasissa kun napsahti. Mina tosin ihan oikeesti kuvittelin etta siella saa ajaa ainakin 120... hih... Noh, poliisi tutki ja hutki ja totesi lopuksi etta ei voi tehda mitaan koska olen ulkomaalainen. Sanoivat vain, etta aja vahan hiljempaa... 110 on kuulemma ihan ok. Naurattaa... Rajoitus on 90, mutta 110 on ihan ok! Mitahan suomen poliisi olisi sanonut??

Mmmmmm.... Muuten ollaan lahinna vain sukuloitu ja vierailtu ja syoty ja syoty... ja ainii... sekin hauska juttu viela, etta mulle tuli taas tulehdus johon tarviin antibiootteja... ja kopska taalla onniin kallista menna laakariin, niin A meni omalle laakarilleenja sanoi etta tarvitsee laaketta nimelta se ja se... ja laakari kirjoittimitaan tutkimatta tai kyselematta! ja muutenkin sinne tutkimushuoneeseen meni 4 miesta yhta aikaa tutkittavaksi! Sangen hupaisaa!

Jeps... Meidan piti olla jo nyt suomessa tosiaan, mutta uusi yritys sitten perjantaina! Kamala ikava... Ja taalla oli tosi haikeat laksijaiset sunnuntai-iltana... voi sita itkua! Appiukko osti mulle sormuksen lahjaksi ja halusi viela omakatisesti vihkia mut ja A:n arabialaisittain, joten taas istuin huntu paassa... Ja anoppi itki ja hali ja pussaili... Ihan kamalaa!! Nyyh!

Jeps... Mut nyt gotta go! Toivottavasti perjantaina paastaan kotiin! Huomenna mennaan Sahniin uimaan, se aivan mahtava paikka!!