IRC-Galleria

Sa[n]na

Sa[n]na

The foundation to Decrease Worldsuck

Selaa blogimerkintöjä

Nuukuusviikkot osa 1-52Keskiviikko 28.09.2011 18:00

Lueskelin naureskellen internetin "iik kun joku on näin nuuka"-ketjua.

Minulle vinkeistä suurin osa oli käyttökelposia, tosin jo käytössä.

Vanhempani (aina tää menee tähän) ovat säästäväisiä, ja isälläni on tapana a) säilyttää kaikki myöhempää varten (rassaa äitiäni; meillä mm. 30 pyörää (huom. taloudessa kahdeksan pyöräilijää tällä hetkellä) eritavoin varastoituina) b) korjaa kaiken rautalanka-jesariyhdistelmällä (ei valittamista toiminnassa (tai turvallisuudessa), mutta jos on kauniin perään, voi jäädä saavuttamatta). Äitini on hieman, sanoisinko järkevämpi.

Yksi talvi asuttiin maaseudulla puulämmiteisessä todella suuressa talossa. Pakkasyön jälkeen sisälämpötila plus kymmenen paikkeilla. Kyllähän siinä vällyjen alta kömpiessä nenä vähän tutisi. Lastensuojeluilmoitushan tuosta olisi pitänyt tehdä, vai mitä? Itseasiassa minulla ei silloin, eikä nytkään, ole asiasta valittamista. Hirveää hyysäystä välillä, tämä nykyelämä.
Tämä ei siis johtunut nuukailusta, mutta kukaan ei halunnut valvoa yön läpi tulta vahtimassa. Aamulla heti ensitöiksi alkoi toki puiden poltto. Itse lähdin kouluun. Kilometri auraamatonta tietä pitkin jalkaisin. Aikamoista askeesia.

Tuo oli sellainen välihuomautus.

Sitten nuukailuun.

Miksi et puolittaisi konetistkitablettia, jos pesutulos on riittävä? Ettei sinua haukuta nuukaksi, ilmeisesti. Katsos, on meillä varaa koko tabuun. Varsinkin suomalaisilla, maailmaa kun riittää. Kuka on niin tyhmä, että ottaa valmiit annoskoot miettimättä vastaan? Itse käytän aina niin vähän kuin mahdollista, saahan niitä pilkottua. (Konetiskitabuja tietty ei ole, kun ei ole konetta.)

Miksi et säästäisi tyhjentynyttä leipäpussia? Siihen saa mainiosti eväät pakattua. Ai niin, ethän ota eväitä, vaan ostat matkalla lisäainekolmioleivän. Itse en muuten niitä edes pysty syömään, ällöjä. Mutta missä on järki heittää ehjä, puhdas pussi pois, ja ostaa niitä pikkupusseja rullassa? Lapsuudenkodissa niitä riippui aina uunin päällä kuivumassa. Ah sitä kotoisuuttaa (en kyllä tiedä, että miksi ne huuhdeltiin - ei niitä yhtä kertaa useammin uusiokäytetty).

Miksi vaihtaisit huonekaluja viiden vuoden välein, että kaikki näyttää uudelta ja kiiltävältä? Ensikotiin oli nyt pakko ostaa kaikenlaisia huonekaluja, ja sitä lastulevyn määrää... Kuka hullu oikeasti vaihtaa lastulevyhuonekalut lastulevyhuonekaluihin.
Minua sapettaa, kun retro on muotia, ja kaikki vanhat kunnon huonekalut on kirpputoreilla huimilla hinnoilla. Minä kun vielä tykkäänkin niistä. Samoin vanhoista vaatteista, varsinkin lapsille. Olkatoppausten hyväksyminen on sitten eri asia...

Työpaikallani heitetään päivittäin järkyttävät määrät käyttökelposta tavaraa roskiin. Esimerkiksi kuminauhoja. Keräisin ne talteen, mutta en ole varma, jos ne repii siitä syyn erottaa minut (on vaara päällä, etsivät mitä tahansa tekosyytä - ei muuten johdu nuukailustani), kun vien niitä kotiin.
Osaako joku sanoa, mitä noista muovierkkopusseista, missä sipuleita yms. ostetaan, voisi tehdä?

Sitä se muuten on, kierrätys, että näkee asioissa materiaalin, ei roskaa. Nämä on aika vakavia asioita, kun on kuitenkin maapallon tulevaisuus niiden muoviroskien päätettävissä.

Sitten, jos nuukuudella etsii oikeutta sille, että varastaa kauppakeskuksen vessasta vessapaperit, tai vaatii toisen juhlista jotain syötävää kotiinsa, mennään metsään. Se on joko rikos, tai vähintään hyvin epäkohteliasta, siis sopimatonta. Toinen mikä on, huolimatta omista kovista lapsuudenkokemuksista, niin kaikkea mitä tarvitaan, tulisi hankkia mahdollisuuksien mukaan. Esim. kuuma vesi on perusoikeus suomessa asuvalle lapselle, sitä ei mielestäni tulisi jatkuvasti rajoittaa. Tai muutenkaan kauhea kyttäys näiden perusjuttujen, vaikka vessapaperin, käytössä. Toki lapsia tulee ohjeistaa sopivaan käyttöön, että esim. hammastahnaa ei vedetä koko harjan pituudelta (vaikka mainos kuinka näyttää).

Kerskakulutus kuitenkin tuottanee kurjempia elämiä kuin sikailunuukailu.

Äitini leikkais hiukseni, kun olin pieni. Heti sain mennä parturiin, kun halusin, tai no, itseasiassa äiti vei, kun kävin hermoon saksien alla. Palasin parin vuoden jälkeen takaisin äitini hoteisiin, huomattavasti miellyttävämpi leikkuu, ja kohtuuhintainenkin (ilmainen). Nythän en käy parturissa ollenkaan, annan kasvaa kun kasvaa. Hyväkuntoiset ovat, kun käytän niin vähän kemikaaleja kunnon parantamiseen. Sitten taas joskus koneella kaikki pois, ja sama alusta. En edes jaksa pitä jotain tiettyä mallia yllä. Mitä siellä parturissa ravaamaan.

Teepussi käytetään tietty kahdesti, jos on vaan ytyä. Kuivataan patterin päällä, kuin Erikoisosastolla ainakin. No ei ihan, mutta jos tässä useampi juo teetä, niin saa sillä samalla pussilla useamman kupillisen.

Semmosta. Nyt pitää lopettaa, ettei näppäimistö kulu liikaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.