IRC-Galleria

Sano "HEP" jos olen kaverilistallasi.
Tämä mittaa ihmisten rehellisyyttä.
Ja ujoutta.
Muistakaa kävijälista.
Sanottuasi HEP, kopioi tämä omaan päiväkirjaan ja katso kuinka moni uskaltaa olla SINULLE rehellinen.

Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä, kuinka
myöhään
menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi, olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.

En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.

Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi, etten halunnut
laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi palasiksi, kun
en voinut lopettaa kipua.

En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi vaikuttaa elämääni
niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.

En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni niin
tarpeelliseksi.

Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni,
että kaikki on kunnossa.

En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...

Ennen kuin minusta tuli äiti.

Jospa tänne kerran puoleenvuoteen jotain laittais... elikkäs ollaan taas vaihteeks muutettu. Nyt kyllä ihan ikiomaan taloon, tai siis pankin. Aivan mahtavaa, nyt on tilaa temmeltää niin sisällä kun ulkonakin.
Matot pitäis viedä pesulaan ja hakea yks toisesta paikasta... mun matot ei riitä tähän kämppään.... mut ei se mtn... rahalla saa ja hevosella pääsee.... niin ne ainakin väittää...=)
Jatketaan harjotuksia....

Katsele kuva-albumiani ja valitse sieltä yksi parhain/hauskin/kaunein kuva joka on
mielestäsi ylitse muiden tai vaan paras. Siis vain yksi kuva ja linkitä se päiväkirjaani.

Sen jälkeen lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja katso, mistä kuvasta muut pitävät eniten.

Sanna heräsi maailmaan eräänä sumuisena iltana. Sukkelaan näki että hänestä tuli poika.. Perhe oli älyttömän iso ja he eivät nähneet nälkää. Koulussa hän pärjäsi huonosti, siellä hänelle oltiin kateellisia lemmikeistä.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi kiinnostamaan paperilennokit, niinpä ammatiksi tuli juurekset.

Sanna kehittyi neljännelläkymmenellä varsin nuorekkaaksi. Päähänsä hän sai tummat hiukset, sekä liilat silmät.
Ystävien puutteesta päätellen hän oli suuresti rakastava. Lempiruokaansa muovipuuroa hän sai työskennellen nautilusexperttinä.

Sanna tupakoi pari toppaa päivässä. Alkoholia hän juo leffateatterissa.

Hän nappasi itselleen puolison jonka kanssa meni vahingossa naimisiin.

Sen pituinen se.

Oksettaa ja on kuuma... maalaan pikkuhuonetta hullunlailla... eikä toi SAATANAN väri peity millään...
Oksennus tautia podin viikonloppuna... ihanaa... LORDIN naamaa tuli samalla pönttöön ku ne voitti viisut... jippii.
Kaipa se on mentävä takas maalailee et sais sen ees joskus valmiiks... Maako saa sen kyl maalata toiseen kertaan... minen jaksa....

muutto edessä ja kauheesti töitä...sekä kotona että muutenkin...
ei jaksa...

Muistatko sinä, joka juuri luet tätä tekstiä ja tunnet minut (esim. omistat puhelinnumeroni, olet paras kaverini, olet joskus jutellut kanssani jne.) miten tapasimme? Minä muistan (ehkä!) mutta muistatko sinä? Ole kiltti ja kommentoi että tiedän sinun muistelleen meidän kaveruuttamme :)
Sinä, joka kommentoit (tai luit tätä) kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä, miten moni sinut muistaakaan :) <3