IRC-Galleria

Tiistai 20.6.2006
Sää: +29 astetta, puolipilvistä

Heräsimme yhdeksän aikaan ja kävelimme lähistölle kyselemään moottoriajoneuvovuokraamoista hintoja, sillä ajattelimme mennä ajelemaan päiväksi rannikolle kaksipyöräisellä. Moottoripyöriä ei ollut vuokralla, ihmiset eivät kuulemma olleet tarpeeksi kiinnostuneita, joten meidän piti tyytyä skootteriin. Ajattelimme kuitenkin käydä ostoksilla sitä ennen ja ostimmekin matkalla ostoskeskukseen Ranskan katukuvaan kuuluvasta patonki-korusta aamiaispatongit. Ostoksilla juutuimme Quick Silverin liikkeeseen, josta Lasse löysi kaipaamansa uimashortsit ja minä raahasin mukaani rantaläpyttimet, lyhyet uimashortsit ja aivan ihanat vähän löysät farkut. <3 (Rahaa meni enemmän kuin tarpeeksi. :D) Siinähän se. Pakko oli ostaa myös halpis-aurinkolasit ja juotavaa, sillä ulkona oli kirkasta ja kuumaa. Vuokraamoon takaisin lampsittuamme huomasimme, että skootteria vuokrattaessa tulisi väliaikaisesti maksaa 980 euron vakuutussumma, joten huomasimme ajatuksen mahdottomaksi ja palasimme pahoilla mielin hotelliin. Nukahdimme sängylle kiukutteluumme ja otimme kahden ja puolen tunnin unoset keskellä päivää. Herättyämme huomasimmekin vatsamme jo kurnivan, joten kävimme katsomassa olisiko lentolehtisen mainostama ravintola auki. Kiinni oli, joten tyydyimme ottamaan päivän toiset namipatongit välipalaksi. Söimme ne matkalla ostoskeskuksen takana olevaan suureen ruokakauppaan, josta ostimme leipää ja Kinder Bueno-suklaapatukoita, joita olemme Nizzassa popsineet tuon tuostakin. Veimme tavarat hotellille ja kapusimme kävellen suuren lahden ja venesataman välissä olevalle kukkulalle, jonne tuskin olimme päässeet kun meille ilmoitettiin paikan sulkeutuvan. (Mikä johtui siitä että olimme shoppailleet piirustustarvikkeita vähän turhan pitkään.) Näimmepähän ainakin huikaisevat maisemat. Kaikki portaat alas käveltyämme huomasimme portin olevan lukittu, eikä sitä saanut auki edes sisältä päin. Törmäsimme japanilaiseen poikaan, jonka kanssa toisiamme auttaen kiipesimme korkean, piikkisen portin yli. Helppoa ja hauskaa se oli, mutta muutamaa naarmua ei voinut olla välttämättä. Yritimme uudestaan päästä syömään valitsemaamme ravintolaan ja tällä kertaa onnistuimmekin siinä. Alkupalat olivat suuria. Tilasin hampurilaisen ja ajattelin antaa pihvin Lassen syötäväksi, mutta hampurilainen osoittautuikin kasaksi ranskalaisia ja yhdeksi yksinäiseksi pihviksi keskellä lautasta. :D Annoin sen Lasselle ja sain Lassen salaatit vastalahjaksi. Jälkiruuaksi söin omenapiirakkaa (nam). Ruuan jälkeen päätimme kuluttaa illan katselemalla ranskalaista komediaa (joka ei ole suinkaan millään tavalla samanlainen kuin amerikkalaiset, vaan sivistynyt ja oikeasti hauska) elokuvateatterissa. Menimme tarkoituksella katsomaan elokuvaa pelkällä ranskan kielellä, joten joitain kohtia jäi epäselväksi, mutta paljon ymmärsimme kuitenkin ja mielenkiintoinen elokuva oli. Illalla tulimme hotellille ja juttelimme/valvoimme todella myöhään, koska Lassella oli paha olo ja maha kipeänä.