IRC-Galleria

Sandygirl

Sandygirl

takanukke pajulasta

Tilannekomiikkaa - whisky...scotland?Perjantai 21.07.2006 04:36

Olen ihan sekaisin... onnesta..? väsymyksestä..? itsetietoisuudesta..? En tiedä. Tänään oli pitkästä aikaa sellainen olo, että oikeasti elän tällä planeetalla. Tai elän ylipäänsä, jossain. Ehkä vain mielikuvitusmaailmassa, mutta silti. Ensin heräsin niin, että tunsin todella levänneeni ja nukkuneeni tarpeeksi. Aamusuihkukaan ei tuntunut yhtä vastenmieliseltä kuin yleensä. Tanssahtelin ja lauleskelin niin kovaa, että naapurit joutuivat varmasti käyttämään korvatulppia. Sitten nauroin...pudistelin päätäni, nauroin ja olin onnellinen. Isä sai vedet suihkusta päälleen. Housujen etumus jokseenkin märkä. Sellaista sattuu. Siispä katselin Arcieta ja kumppaneita dvd:ltä. Myöhemmin kävelin kaupungilla tietäen näyttäväni hyvältä. Erittäin itsekeskeistä ajattelua, mutta se selvästi kohottaa itsetuntoa. Minulle ostettiin helmeilevän sininen auto, jonka rekisterinumero on ILY-411. Varokaa mummot, lapsenlapset ja kulkukoirat, täältä tullaan! Sitten matkustin metrolla ja junalla tapaamaan tätini perhettä ja heidän koiraansa. Etenkin koiraa, tai ainakin se oli toistuvasti huomion keskipisteenä. Kävelin kotiin asemalta hymyillen jokaiselle vastaantulevalle ihmiselle (ja sain samalla lähemmäs kymmenen juopunutta ihmistä letkauttamaan minulle jotain, mutta en välittänyt, jatkoin vain hymyilemistä). Yöllä täyttelin vielä työhakemuksia. Ja aivot käyvät edelleen ylikierroksilla, eikä väsymyksestä ole tietoakaan, vaikka järki käskisi jo mennä nukkumaan. Tyypillistä. Huomenna on perjantai ja santislaiset pääsevät iltavapaalle 19 reikä reikä. <3 Jalkapohjani luo nahkaansa. Se on vähemmän kaunista katseltavaa. Joskus toivoisin, ettei jalkani olisi osa minua.

Termospullo - kuumaa vai kylmää?Torstai 20.07.2006 01:44

Virtaviivaisen kissani etukäpälät. Just näin. Kaupungissa on ollut hiljaista ja yksinäistä. Suorastaan orpoa. Olen laiskotellut oikein kunnolla. Ei se mitään, kaikella on syynsä. Tänään olin auto-ostoksilla. Mamma betalar. <3 mamit. Eilen ja tänään vierailin sotilasalueella. Paljon samanlaisiin vaatteisiin pukeutuneita klooneja, kamalia lätsiä, kaljuja päitä. Voi luoja. Vierautta, tuttuutta. 22kk. Mahtavaa.

Mutalammikosta noussut pääSunnuntai 16.07.2006 01:49

Eilen tuntui että on tyhjää, hiljaista ja yksinäistä. Kurottauduin jokaiseen oljenkorteen, mutta ne kaikki katkesivat... paitsi se viimeinen jonka katkeamisen puolesta olisin lyönyt elämäni vetoa. Pelastuin täpärästi. Nukuin levottomasti. Heräilin. Oli liian lämmintä. Tänään istun mustan sadepilven alla. Ja se sataa sadettaan. Aina vaan. Ahdistaa. Sisältä päin. Yritän aurinkoistua ja luottaa itseeni enemmän. Huomenna päivä uus.
Keskiviikko 6.7.2006
Sää: +28 astetta, puolipilvistä

Aamulla nukuimme pitkään, pakkasimme tavarat ja katsoimme huoneemme läpi mahdollisten unohtuneiden tavaroiden varalta. Jätimme laukut hotellin aulaan ja lähdimme kävelemään keskustaan päin (ilman karttaa, joka jäi taas tietysti rinkkaan). Suuntasimme ensin ulkomuistista (ja korkeaa tornia talojen seasta kuikuillen) Eiffel-tornille ja sieltä jo tutulle Champs Elysees'lle, jossa tiesimme olevan tusinan elokuvateattereita. Varasimme liput päivän Poseidon-näytäntöön (voice original, eihän sitä dubbausta kestä kukaan!) ja kulutimme tunnin aikaa kuljeksimalla ja lojumalla ennen elokuvan alkamista. Elokuva oli jännittävä, tosin loppu liian laimea. Elokuvan jälkeen lähdimme kävelemään takaisin hotellille (siis ottakaa nyt huomioon että hotelli oli vastakkaisella puolella kaupunkia), josta nappasimme rinkat selkäämme tallustellaksemme reilun puolen tunnin matkan lähimmälle metro-juna-asemalle. Junalippu lentokentälle oli turhan kallis, mutta löysimme ainakin melko suoraan oikean terminaalin, check-in-tiskin, odotusaulan ja portin numeron. Katselimme parin tunnin ajan hyppiviä turvatarkastusmiehiä ja muuta lentokentän henkilökuntaa. :D Televisiosta nimittäin sattui tulemaan jalkapallo-ottelu, jossa Ranska pelasi Portugalia vastaan. Koneemme lähtö myöhästyi vähän osittain siksi, että ihmiset eivät suostuneet astumaan sisään ennen kuin ottelu oli saatu päätökseen viimeistä minuuttia myöden. Lento sujui rauhallisesti torkkuessa (koneessa oli tosin hieman viileä) ja Helsinkiin saavuttaessa oli upeaa katsella alla aukeavaa valomerta (kone meni niin alhaalta, että pystyin jopa näkemään kotikatuni). Kentällä meitä vastassa olivat Lassen vanhemmat, jotka ystävällisesti kuskasivat meidät koteihimme (kiitoksia kyydistä!) lepäilemään. Huhuh mikä reissu. *superhyberleveä hymy* Nyt nukkumaan.

Matkapäiväkirjamerkintä nro 27 – PariisiKeskiviikko 05.07.2006 05:58

Tiistai 4.7.2006
Sää: +30 astetta, puolipilvistä

Tänään olimme päättäneet vihdoinkin viettää aamun nukkumalla niin pitkään kuin nukuttaisi. Siispä heräsimme puoli yhdentoista aikoihin, kävimme kaikessa rauhassa peseytymässä, söimme aamiaista huoneessamme (olimme edellispäivänä ostaneet valtavan pussillisen pieniä, halpoja croissantteja) ja kahdentoista aikaan olimme valmiita lähtemään keskikaupungille. Aloitimme päiväretkemme kävelemällä katakombeille, jossa meidät ohjattiinkin sutjakasti maan alle viileään. Kuljeskelimme kapeita, kivisiä käytäviä (paikka näytti siltä että se olisi voinut kuhista rottia, mutta emme nähneet yhtäkään), tirkistelimme onkaloihin, koettelimme kattoa ja ihmettelimme yhtä sun toista. Puolessa välissä maanalaista kierrosta tuli vastaan kuolleiden valtakunta: huoneet, joihin oli pinottu ihmisten luita ja pääkalloja. Jäännöksiä sisältäviä kammioita oli useita kymmeniä: jokseenkin karmivaa. Reilun tunnin kävelyn jälkeen nousimme takaisin maan pinnalle ja suuntasimme kulkumme kohti Hard Rock Caféta ja sen ruokapuolta. Sinihomejuustoleipä <3. Vatsat täysinä sitten tallustelimme vilkaisemaan Moulin Rougea ulkoapäin ja yritimme päästä myös läheiselle hautausmaalle, mutta portit näkyivät olevan kiinni. Kävimme katsomassa Basilique Du Sacre Coeurin mäen päälle rakennettua kirkkoa sisältä päin ennen kuin matkasimme takaisin Louvren lähistölle pysähtyneeseen tivoliin. Otimme ilon irti ja kävimme kahdenistuttavassa pallolaitteessa, joka heitetään kahden kumisen narun avulla ylös ilmaan ja jätetään sitten hetkeksi pomppimaan edestakaisin. Huikaiseva kokemus ja upeat maisemat. Pimeän laskeuduttua menimme vielä maailmanpyörään, josta näimme Pariisin valoja ja tietysti kokoluokassaan yksinäisen Eiffel-tornin. Päätimme kävellä takaisin hotellille ja laskeskelimme matkalla, että päivän kävelysaldoksi tulisi suurin piirtein 22 kilometriä. Ei ihmekään että jalat ovat väsyneet. Huomenna alkaakin sitten matka kohti kotiseutua.
Maanantai 3.7.2006
Sää: +33 astetta, auringonpaistetta

Tänään heräilimme yhdeksän aikoihin ja maleksimme alakertaan buffettiaamiaiselle. Kaakao oli hieman laimeaa ja Lasse valitteli leikkeleiden puutteesta, mutta muuten aamiainen oli hyvä. Saimmepa ainakin vatsamme täyteen. Kävimme suihkussa laiskuuttamme vasta aamiaisen jälkeen ja suuntasimme (päätimme kävellä, koska matka ei ollut pitkä) kohti Pariisin katakombien suuaukkoa. Paikalle päästyämme huomasimme kuitenkin kammioiden olevan suljettuina maanantaisin. Siispä lähdimme kävelemään kohti Eiffel-tornia. Matkalla kävelimme Montparnassen hautausmaan poikki, ihailimme kultakupolista kirkkoa ja kävimme kaupassa ostamassa juotavaa ja pientä purtavaa syöpötelläksemme niitä puiston penkillä: pitäähän sitä nyt olla voimia kiivetä tornin huipulle. Jonotettuamme puolisen tuntia onnistuimme saamaan pääsyliput käsiimme ja pääsimme aloittamaan portaiden kapuamisen kohti Eiffel-tornin päälakea. Ensimmäiseltä tasanteelta ihailimme maisemia, kun toisella tasanteella taas tuli jano veden jo loputtua. Meidän piti ostaa vielä toisetkin liput, jotta pääsimme käyttämään näköalahissiä ja saimme täten kuljetuksen aivan tornin kapenevalla huipulla olevalle tasanteelle. Tätä ennen kuitenkin jonotusta vajaa tunti. Hienot maisemat yli Pariisin, harmi vain että akku sattui olemaan lopuillaan kamerasta. Näimme myös korkeanpaikankammosta kärsivän pulun. :D Alas tuleminen olikin nopeampaa ja suuntasimme maankamaralla heti ensimmäisenä ruokakauppaan ostamaan muutaman pullollisen vettä. Lurps. Mietiskelimme josko vielä keksisimme jotain tekemistä, mutta väsyneitä kun olimme koko päivän tallustelusta, päädyimme vain kävelemään hieman pidempää reittiä (Seinen rantaa) takaisin hotellille. Matka kesti puolisentoista tuntia ja saavuimme hotellihuoneelle lepäilemään hyvissä ajoin.
Sunnuntai 2.7.2006
Sää: + 35 astetta, aurinkoista

Heräsimme hotellissamme puoli kymmenen aikoihin, kerrankin täysin omatoimisesti, ilman herätyskellon rasittavaa pirinää. Suihkuttelimme ja pakkasimme ennen lähtöämme metroasemalle, jonne raahauduimme rinkkojemme kanssa valmiina siirtämään tavaramme meille loppuajaksi varattuun toiseen hotelliin. Hotelli oli hieman keskustan ulkopuolella, mutta vaikutti muuten hyvin vastaavan tarpeitamme. Jätimme tavarat huoneeseemme ja otimme metron oopperarakennuksen lähistölle, josta kävelimme Hard Rock Caféhen syömään. Saimme kolmentoista euron alkupalan neljällä eurolla, koska meille tuotiin väärä ruoka (mitä emme tajunneet ennen kuin olimme jo syöneet sen :P). Pariisin Hard Rock Café oli kalliimpi kuin aiemmat samat ketjun vierailukohteet, mutta ruoka-annokset olivat myös tuhdimpia. Lasse osti lähtiessä kaupasta pinssin ja minä tummansinisen t-paidan. Myös tässä Hard Rock Caféssa tapasimme suomalaisen myyjän. Vatsat pullollaan lähdimme kuljeksimaan kohti Louvrea. Matkalla Lasse osti jälkiruuaksi (jotka jätimme välistä ravintolassa) jäädykkeen ja minä muutaman maun italialaisen jäätelötötterön. Täydellinen lopetus täydelliselle ruokailukokemukselle. Jäimme myös majailemaan erääseen eläinkauppaan, jossa oli maailman söpöin siiamilainen kissanpentu. Sain pidellä sylissä pikkuisia kisuleita. <3 Melkein jo vakavissani harkitsin kissanpennun ostoa ja maahantuontia, mutta luovuin ajatuksesta kun näin hinnat (jotka olivat mukavan reippaat 500 euroa). Ikävä Hazea ja Felcyä <3. Snif. Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina osaan Pariisin museoista (Louvre mukaan lukien) on ilmainen sisäänpääsy ja siksi olimmekin valinneet juuri tämän päivän Mona Lisan katsastamiseen. Astuimme sisään lasipyramidista ja hukuimme taidevirran syövereihin. Isoja saleja oli kymmeniä ja harhailtuamme museossa tuntikausia (kunnes meille tultiin ilmoittamaan paikan sulkeutumisesta) olimme katsastaneet vasta 1/12 osan koko paikasta. :D No… näimmepähän ainakin Mona Lisan. Lisäksi mielenkiintoista oli katsella kahta taulua, jotka sisälsivät joukon paikkoja ja nähtävyyksiä Roomasta. Luettelimme nimittäin innoissamme vuorotellen tunnistamiemme paikkojen nimiä ja muistelimme millaista niissä oli. Ainakin matkasta on siis jäänyt jotakin mieleen. ^_^ Palasimme vielä eläinkauppaan ihailemaan kissanpentuja, ennen kuin teimme täyskäännöksen ja jatkoimme kävelyä puistoon Louvren vieressä. Sen reunamille oli pysähtynyt liikkuva tivoli, jonka kahvilasta ostimme limsat. Kokeilimme myös purkkien heittopeliä (emme kylläkään voittaneet mitään) ja kävimme katsomassa lyhyen elokuvan simulaattorissa. Halpaa hupia. Puistosta lähdimme auringon laskiessa kävelemään pitkin Champs Elyseestä, kunnes tavoitimme Riemukaaren. Hetken sitä (ja auringonlaskua) ihailtuamme hyppäsimme metroon ja painuimme hotellille. Oleskelimme netissä, Lasse pesi muutaman pyykin ja lueskeli sillä välin kun minä makoilin koneen ääressä. Ilta venähti pitkäksi ja nukkumaanmenoaika vierähti muutamalla tunnilla seuraavan päivän puolelle.
Lauantai 1.7.2006
Sää: +34 astetta, aurinkoista

Aamulla…
…heräsimme hetkeä ennen junan pysähtymistä Pariisin asemalle hieman kipeinä kuten aina junassa nukutun yön jälkeen (se pirun ilmastointi…).
…kävelimme asemalle ja kyselimme turistitoimistoa, jonka kuulimme olevan läheisellä Gare de Lyonilla (Lyonin asemalla).
…ylitimme Seinen ihastuttavia taloja ihaillen ja hommasimme kartan avuksemme.
…jätimme tavaramme tavarasäilytykseen ja lähdimme tallustelemaan kohti keskustaa.
…bongasimme matkalla Notre Damen ja kävimme katsomassa sitä myös sisältä käsin. (Ei kyllä vetänyt vertoja Pietarin kirkolle Roomassa)

Päivällä…
…etsimme kahta hostellia, joiden sijainnit näimme kartalta, mutta paikan päältä niitä ei löytynyt.
…jätin vesipullon vahingossa jonkun hotellin tiskille.
…huomasimme, että hotellit olivat lähes kaikkialla täynnä.
…käytimme erään hotellin nettiä (tietokoneen akku lopussa) ja buukkasimme itsellemme hotellin kolmeksi yöksi. (Tilaa ei kuitenkaan ollut täksi yöksi, joten olimme yhä vailla yöpaikkaa.)
…kävelimme ympäriinsä.
…löysimme sopivan ja riittävän halvan hotellin. :)
…pohdiskelimme huoneessa illan suunnitelmaa.
…kävelimme puutarhassa ja ihailimme Palais du Luxembourgia.
…näimme Patheonin (täälläkin?).

Illalla…
…käppäilimme asemalle ja ostimme hienosta puodista pari kallista suklaakonvehtia naiselta, joka näytti meistä kovin surulliselta (asiakkaiden puute?).
…vapautimme laukkumme lokerosta.
…ihailimme Pariisin uusimpia metrovaunuja ja turvaportteja. <3 (otimme taidevalokuvia)
…näimme myös vanhan metrovaunun.
…huomasimme netin toimivan hotellilla, joten katselimme sieltä muutamia tarpeellisia asioita.
…katsoimme jalkapalloa televisiosta.
…lähdimme ulos katsastamaan tunnelmaa Ranskan voitettua ottelun.
…kuuntelimme satoja ja satoja tööttäyksiä ja ilonkiljahduksia ja katselimme ihmisten tuuletuksia.
…kävelimme pitkän matkan Hard Rock Cafélle, mutta keittiö oli jo suljettu (tietysti!) ja jäimme ruuatta.

Yöllä…
…tallustelimme väsyneinä takaisin.
…kävimme raikastavassa yösuihkussa.
…söimme appelsiinit kurnivien mahojemme täytteeksi.
…nukahdimme uupuneina.

Matkapäiväkirjamerkintä nro 23 - NizzaMaanantai 03.07.2006 05:03

Perjantai 30.6.2006
Sää: +35 astetta, aurinkoista

Heräsimme aamuneljältä (väsyneinä? todellakin…) pakkaamaan tavaroita. Jätimme hotellin taaksemme ja harmittelimme matkalla, että meiltä oli kokonaan jäänyt Venetsiassa näkemättä Huokausten silta, joka jokaisen turistin pitäisi katsastaa lähes ensimmäisenä. Melkein heti hotellilta lähdettyämme kuitenkin pysähdyimme äkisti pikkuiselle, kanaalin ylittävälle sillalle ja katselimme kahden talon väliin jäävää umpinaista käytävää ikkunoineen. Siinähän se oli: Huokausten silta. Niin monesti kuin me olimmekin hotellille kulkiessamme sitä katselleet tajuamatta asiaa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Raahasimme rinkat juna-asemalle ja nousimme Milanon junaan aloittaen matkamme kohti Pariisia. Junassa kuitenkin ikäväksemme huomasimme, että jatkojunamme liput oli päivätty kuukautta myöhemmälle päivälle kuin oli tarkoitus, joten jouduimme kehittelemään suunnitelma B:n. Milanon asemalla meillä oli 25 minuuttia aikaa vaihtaa liput oikealle päivälle, mutta hankalan lippusysteemin ja osaamattomien kassojen takia aika ei riittänyt ja juna Pariisiin lähti ilman meitä. Jouduimme kehittelemään vielä yhden suunnitelman, jonka saimme onneksi myös toimimaan loistavasti. Ostimme liput tunnin päästä lähtevään junaan Nizzaan, koska sieltä tiesimme illalla kulkevan yöjunan Pariisiin. Kysymys kuuluikin vain olisiko junassa tilaa. Siispä…
…istuimme junassa viisi tuntia maisemia katsellen, musiikkia kuunnellen, lukien ja torkkuen.
…palasimme tuttuun ja turvalliseen Nizzaan. <3
…saimme kuin saimmekin liput Pariisin yöjunaan (jouduimme kyllä maksamaan sängyt)
…söimme namipatongit ja sokeripähkinöitä. <3 <3
…yritimme vaihtaa kaupassa Lassen rikkinäistä cd-romppua (joka oli ehjä).
…tapasimme avuliaan kiinalaisen.
…kävimme ihailemassa rantaa.
…kävelimme neljästi samaa katua.
…kävimme kaupassa ostamassa vettä.
…kulutimme aikaa asemalla.
…nousimme yöjunaan, juttelimme ja nukuimme (melko hyvin, vaikka juna hytisi ja tärisi).
Sää: +33 astetta, puolipilvistä

Tänään…

…siivooja koputteli oveen kun olimme vielä nukkumassa.
…nukuimme, lepäilimme ja torkuimme myöhään.
…suihkuttelimme.
…värittelin dinosaurus-värityskirjaa.
…eksyimme tallustelumatkalla juna-asemalle. (Koska päätimme suunnistaa ilman karttaa, mikä on Venetsiassa melkein mahdotonta.)
…saimme kuulla että interrail-lippumme eivät korvaa matkaa yöjunalla Pariisiin, koska junat lähipäiville olivat tupaten täynnä. (Joten olisimme joutuneet maksamaan matkasta Pariisiin 125 euroa/henkilö. Saimme lisäksi kuulla, että varastettujen korttien tilalle hankittujen uusien lippujen kanssa matkustaminen tulisi kalliimmaksi kuin alkuperäisten.)
…istuskelimme portailla pohtimassa vaihtoehtoja.
…jouduimme ostamaan liput huomisen päiväjunaan, koska lauantain juna oli täynnä. (Ikävä kyllä tuo ”päiväjuna” lähtee aamuviideltä Venetsian asemalta ja matka pitää sisällään 11 tuntia junassa istumista.)
…palasimme pettyneinä hotellille.
…nukuin. (Millä välin Lasse katsoi telkkaa ja luki kirjaa.)
…lähdimme matkamuistometsästykselle.
…ostin halvan nahkaisen rannekorun muistoksi.
…söimme toisen megasupersuurenjättipizzan (jonka toisessa puolikkaassa oli ison iso kasa pekonia ja toisessa valtava kasa muuta täytettä) ja joimme limpparit.
…ostimme puoli kiloa jäätelöä, jonka söimme kävelykadulla. (Oli muuten aivan mahtavan erinomaista jäätelöä, pistaasi-jäätelö on jännittävin löytömme.)
…käppäilimme hotellille.
…etsiskelimme netistä Pariisin hostelleja ja karttoja.