IRC-Galleria

Jotenkin kummallinen päivä. Ensinnäkin heräsin aikaisin, ei tapaistani. Mies oli jo paremmassa kunnossa ja hoiti rutiinilla aamutouhuja, lapsia kouluun ja vaimolle siisti keittiö ja tuoretta aamukahvia, ihanaa !!! Viimeksi mainittuja saan lähes joka arkiaamu. Voi kun muistaisin tarpeeksi kiittää...ihana mies.

Kävimme tänään täydentämässä kirpputoripöytäämme, jonka varasin puoleksitoista kuukaudeksi. Kotona tavaraa tursuaa joka nurkasta ja varsinkin ullakot ovat täynnä lasten leluja, pieneksi jääneitä urheiluvälineitä, vaatteita ja kenkiä. Kirjahyllyssä teimme pikaista inventaariota ja myytäviä kirjoja löytyi kaksi isoa muovilaatikkoa. Lasten satukirjoja ja videoita meni myös muutama pussillinen. Ensin ajattelin säästää niitä lapsenlapsille, mutta nappasin parhaat päältä ja muut saa mennä. Myymättä jää myös kukalliset hörselömekot kokoa 100-130 cm, jotka vein koristamaan englantilaisen kamarin seiniä. Siellä on myös minun ja miehen vanhat omat lelut, peltiautot, nuket ja puusotilaat.

Minulla on olemassa näkymätön tekemislista kaikista sellaisista asioista mitä haluaisin joskus tehdä. Aika ei vain tunnu riittävän aina kaikkeen. Olen aina ihmetellyt ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä tai he eivät saa aikaansa kulumaan. Minusta kun maailma on täynnä vaikka mitä mielenkiintoista tekemistä. Pitää vain tarttua hetkeen, carpe diem, kuten muinaiset roomalaiset sanoivat.

Yksi juttu tältä listaltani on yhden pienen pahvilaatikon läpikäyminen. Pieni laatikko on täynnä, satoja tulitikkuaskien etikettejä, joita anoppini on keräillyt vuosien ajan. Hän piti kahvilaa yli 20 vuotta, joten materiaalia oli omastakin takaa. Osa merkeistä on liotettu/höyrytetty irti askeista, mutta suurin osa vain leikattu ja laitettu talteen. Voi mitä aarteita sieltä löytyy. Ostin kirjakaupasta keräilykansion ja laittelen niitä vähän aihe järjestykseen. Kuvaan kansiota tänne galleriaan kun saan jotain valmiiksi. Miten paljon nuo merkit kertovatkaan aikansa historiaa.