IRC-Galleria

Ihan "turhaa" juttuahan tää on, mutta tuli mieleen kun olen jutellut asiasta mummoni ja äitini kanssa. Maaseudun kehitystä makrohistoriallisesti on helppo peilata mikrohistoriaan.

Isäni äiti muutti Sodankylän seudulta sukulaisten luo karjakoksi 1930 - luvulla Savoon, jolloin hän tutustui isäni isään. Juttelin paljon karjan hoidosta mummon kanssa keväällä aineellisen kulttuurin aikaan. Kun ukki ja mummo meni naimisiin, oli vielä tapana muuttaa miehen kotiin. Mummo ei kuitenkaan tullut anoppinsa kanssa toimeen, ja he hankkivat oman maatilan sodan jälkeen.
Isäni syntyi sairaalassa, mutta muut lapset mummo huonojen kokemusten takia synnytti kotona. Mummo selitti minulle myös paljon nuorison "riiailusta" 60 - öluvulla ja muisti kaikkien sulhas/morsian kokelaitten nimet =D
Isä meni kaupunkiin kouluun ja tapasi äidin ja he opiskelivat Kuopiossa muuttaaksen iisalmeen. Isän sisko muutti Etelä - Suomeen ja karisti puheestaan savon murteen. Kahdesta nuoremmasta veljestä tuli duunareita.
Veljieni (synt. n. 69 ja 72)lapsuuden kuvissa näkyy kotimaan ja skandinavian matkailu ja kesämökkeily. Minun ollessa pieni oltiin koko ajan Kanarian Saarilla.
Tuntuu että suomalaista rakennetta kuvaa, ettei isovanhempani ollett kansakoulua enempää kouluja käyneet, vanhempani kävivät vain lukion (isä vasta 95 yliopiston), ja kaikki kolme lasta ovat korkeakoulutettuja. Siinä missä mummon aikaan oli ihmeellistä päästä ympäri kotimaata, asuu toinen veljeni Kiinassa ja toinen rampaa rauhanturvaajana Afganistanissa ja Kosovossa.
Sekin on hassua, että siinä missä minä olin kakarana naapurissa peltotöissä, etIT- alalla oleva poikaystäväni edes tiennyt mikä on aitta tai riihi.

Ei muuta. Tuli vaan mieleen, et on se niin jännä.