IRC-Galleria

Olen viimeaikoina miettinyt näitä täällä olevia profiileja. Niitä kun katsoo, niin siellä on orpoja kommentteja ihmisillä. Voi olla että profiilin omistaja vastaa ihmisille kunkin ihmisen omaan profiiliin. Jos näin ei kuitenkaan ole, niin ainakin itselleni tulee näiden orpojen kommenttien myötä olo, että kannattaakohan itsekään tälle ihmisille heittää kommenttia. Kun ei se ole muillekaan vastannut, niin vaikea tietää, tulisko ite sen kanssa juttuun sitten.

Profiilin tiedoista, kuten yhteisöstä, blogista, kyselyistä ja kuvista ei aina osaa päätellä, millaiseen viestiin ihminen vastaa takaisin. Välillä on kokeillut kaikkea "moro", "miten menee", "oot söpö", "<3 ", "sulla on söpöt silmät", "komee heppa!", mutta takaspäin ei ole tullut vastausta, josta voisi luontevasti jatkaa eteenpäin kohti syvällisempää tutustumista.

Tietysti jokainen käyttäjä lähestyy toista käyttäjää kukin eri tarkoituksessa - tai ehkä jotkut samassa tarkoituksessa. Kullakin käyttäjällä on ollut oma motiivi siinä vaiheessa kun on rekisteröitynyt palveluun. Kykenisikö rekisteröitymistä vaativa palvelu tarjoamaan käyttäjille ominaisuuden, jolla voi ilmaista, millaista palvelua haluaa saada? Sosiaalisen median palvelussa tietysti haetaan yleensä tietynlaisia ihmisiä. Osa hakee määrätietoisesti ja osa ei hae mitään, odottavaa vain, että onni tulee kohdalle.

Kun pääsee siihen pisteeseen, että vastaan tulee vain niitä ihmisiä, joiden kanssa tulee heti juttuun, niin miten sosiaalisen median ympäristö muuttuu siinä vaiheessa? Mitkä kriteerit ihmisillä tulee esille sen jälkeen muita ihmisiä kohtaan? Miten ihmiset näkevät ja hahmottavat maailman sen jälkeen, kun ympärillä on vain samankaltaisia ihmisiä?

Aloin miettii, et ku ihmiset välillä onnistuu asioissa, ja toteaa vaatimattomasti, et tää tapahtui ihan vahingossa tai ihan tuurilla. Siis niiku et asia välillä onnistuu ja välillä taas ei. Pitäisikö hienommin puhua tästä vähä niiku, että on kertakäyttöiset taidot. Taidot on vähän kortilla, että jos pakasta saa nostettua esiin oikean kortin pelipöydälle, niin silloin onnistuu.

Kuvassa on Jawa Perák 250cc 1953, joka löytyi eräästä autotallista. Ennen kuin sillä pääsee ajamaan, siihen pitää laittaa tarvittavat sähkökytkennät paikalleen sekä tehdä uusi jalkatuki ja hitsata paikoilleen. Kuvan kaksipyöräisestä puuttuu vielä osia, joten niidenkin metsästämiseen menee oma aikansa.