IRC-Galleria

Mielialassa tulee haastattelussa ja kyselylomakkeessa esille selkeitä masennuksen oireisiin sopivia piirteitä (epätyypillinen masennus?). Kyselylomakkeeseen perustuvassa oirekyselyssä - tuo esille mm. surullisuutta, syyllisyydentunteita, arvottomuuden tunteita, lisääntynyttä väsyneisyyttä, ruokahalun lisääntymistä ja keskittymiskyvyn selvää vaikeutta. Lisäksi hän tuo esille runsaasti myös muuta psyykkistä kuormittuneisuutta. Esille tulee mm. ahdistuneisuutta, herkkää ärtyneisyyttä ja somaattisia oireita. Lapsuudenaikaisessa tarkkaavaisuushäiriökyselyssä Susanna ei tuo esille juurikaan tarkkaavaisuushäiriöön sopivia piirteitä, tosin lievää vilkkautta ja levottomuutta tuo esille. Ajankohtaisessa tarkkaavaisuusoireita kartoittavassa kyselyssä hän tuo runsaasti esille tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeutta, häiriöherkkyyttä, muistin vaikeuksia sekä toiminnanohjauksen ongelmia (mm. suunnittelemisen vaikeutta, asioiden toteuttamisen vaikeutta ja päätöksenteon ongelmia). Myös Susannan isä tuo läheisen kyselyssä esille samoja oireita.

Puheen tuotossa ja ymmärtämisessä ei tule arkikeskustelussa esille vaikeutta. Lukeminen on lievästi hidasta. Auditiivinen erottelu onnistuu asianmukaisesti, mutta fonologisessa synteesissä on viitteellistä työläyttä (keskittyminen jkv. vaihtelee). Kirjoittamisessa on viitteellistä virhealtiutta, mutta ei selkeää lukihäiriöön viittavia virhetyyppejä. Laskemisessa on lievää virhealttiutta ja hitautta.

Jatkuu--->

Visukonstruktiivinen toiminta perustasolla on lievästi vaikeutunutta ja vaativammassa visuospatiaalisessa hahmottamisessa on lievää virhealtiutta ja tarkkaamattomuutta.

Jatkuu--->

<3

Huomenna sille annetaa piikki ja se kaatuu maahaan...

R.I.P MEKKU<3

Kielellinen muistisuoriutuminen vastaa kokonaisuutena vähän alle keskitasoa jääden lievästi odotettua tasoa heikommaksi. Laajempien kielellisten kokonaisuuksien mieleenpainaminen ja palautus onnistuvat asianmukaisesti, kun taas assosiaatioiden luontiin perustuva oppiminen on jonkin verran työlästä: oppimista tapatuu kuitenki tasaisesti. Mekaaniseen kertaamiseen perustuva sanalistan oppiminen on myös alussa niukkaa, mutta kertaaminen auttaa oppimista: jkv. lopussa tulee kuormittumista. Muistin mekaaninen vastaanottokyky on asianmukaista, mutta työmuistissa prosessoinnissa on lievää niukkuutta ja kielellistä häiriöaltiutta. Visuaalinen muistisuoriutuminen on muuten asianmukaista, mutta kuormitettuna tapahtuu lievää heikentymistä. Monimutkaisemman kuvion tahaton oppiminen on asianmukaista. Viiveen jälkeen opittu säilyy mielessä.

Jatkuu--->

Susannan primaariksi kognitiiviseksi kapasiteetiksi arvioidaan anamnestisten tietojen ja parhaiden testitulosten perusteella normaalia keskitasoa vastaava suoriutuminen. Nykyisellään kielellinen päättelysuoriutuminen vastaa normaalia keskitasoa: sanavarasto, kielellinen abstrahointi ja aritmeettinen päättely sujuvat keskitason mukaisesti. Visuaalinen päättelysuoriutuminen vastaa myös tasaisesti keskitasoa (visukonstruktiivinen päättely, olennaisen havaitseminen kuvallisesta materiaalista sekä prosessointinopeutta ja silmän ja käden nopeaa yhteistyötä vaativat tehtävät).

Jatkuu--->

Tarkkaavaisuuden suuntaamisessa on lievää vaihtelua. Susanna työskentelee pääasiassa tarkkuutta vaativissa tehtävissä huolellisesti, mutta ajoittain tulee lieviä tarkkaamattomuusvirheitä. Tarkkaavaisuuden pidempikestoisessa ylläpidossa on lievää/paikoin kohtalaista työläyttä. Tarkkaavaisuuden jakamisessa on myös jkv. vaihtelua ja ajoittain tarkkaavaisuuden jakaminen onnistuu asianmukaisesti, mutta tarkkaavaisuuden jakaminen kielellisen ja visuaalisen tehtävän välillä on kohtalaisen vaikeutunutta. Toiminnanohjauksessa on lievää pidempikestoisen ja suunnitelmallisen työskentelyn hankaluutta. Toiminnan nopeus on pääasiassa sujuvaa, mutta tarkkuutta vaativassa työskentelyssä jkv. hitautta.

Jatkuu--->

Tutkimustilanteessa Susanna paneutuu tehtäviin hyvin ja yrittää pääosin parhaansa mukaan: ajoittain esintyy lievää luovuttamisaltiutta ja pidempikestoisen ponnistelun hankaluutta.

Jatkuu--->

Susanna tuo haastattelussa esille tarkkaamattomuuteen ja yliaktiivisuuteen sopivia oireita, jotka hänen mukaan kuitenki alkaneet lähinnä vasta yläasteella. Hän sanoo aina olleensa vilkas ja jatkuvasti menossa. Susanna kertoo, että aloittaa asioita, mutta ne jäävät usein kesken. Lisäksi keskittyminen asioihin on nykyään vaikeaa ja ajatukset harhailevat helposti. Susanna sanoo tekevänsä jkv. huolimattomuus virheitä työskennellessään. Hän kertoo, että koulussa on ollut vaikeaa keskittyä ja nämä vaikeudet ovat alkaneet noin 1,5 vuotta sitten. Erityisesti kahdeksas luokka oli hänelle vaikea ja hänellä oli paljon poissaoloja. Susanna kertoo, että ala-asteella hänen ka oli noin 9, yläasteella ka on selvästi laskenut. Hän kertoo, että saa tällä hetkellä tukiopetusta mm. matematiikassa ja kielissä. Suuri ongelma Susannalla on väsyneisyys. Hän kertoo, että on vaikea saada nukuttua ja on päivisin jatkuvasti väsynyt, minkä vuoksi myös keskittyminen on vaikeaa. Susanna kertoo, että noin vuosi sitten hänellä on alkanut masennuksen oireet, joita ennen oli jo keskittymisen vaikeuksia. Kesäaikaan hän kokee mielialan olleen parempi. Hän sanoo, että myös ruokahalu on selvästi kasvanut. Susanna kertoo, että on oppinut kunnolla puhumaan vasta neljä vuotiaana, mutta osasi lukea jo ennen kouluun menoa. Hän sanoo olevan kaksikielinen: puhuu myös venäjää. Suvussa ei tiettävästi ole ollut tarkkaavaisuushäiriötä, mutta masentuneisuutta on ollut lähisuvussa. Susanna on huolissaan tilanteestaan ja toivoo saavansa masennukseen apua.

Jatkuu--->