IRC-Galleria

Lötjönen, tuo maailman kaikkeuden omituisin eläin.

Suvussa saattaa olla rusakkoa tai villi aasia, asiaa ei ole tutkittu tarkemmin. Pitkärunkoisuus saattanee johtua mäyräkoirasta joka on risteytynyt Lötjösen esi-isän kanssa. Huumorintajun se on perinyt kenties saksalaiselta tryffeli sialta ja omapäisyyden ehkä siltä güntherilta joka sitä on yrittänyt kouluttaa.

Katseensa se varmaan on varastanut pelottomalta leijonalta ja osasen pupujussin pelokkaasta olemuksesta.

Güntherin koulutus on ajanut tamman joskus jopa uhrautuvaiseksi eläimeksi, vie tädin esteen yli kun tätiä pelottaa.

Iso nenä on saattanut auttaa Lötjösen Saksan rajan yli suomeen, se on saattanut haistaa ruisleivän ja salmiakin huumaavan kutsun.

Älynsä se on saanut jostain kummasta, osaa olla kovin järkyttynyt jos ei työ maita ja hysterisoida lähi eläimetkin joukkoon mukaan jonka jälkeen voi itse katsella tyynen rauhallisena toimintaa.

Sumutustahan ei kunnon tamma kestä, ainakaan Lötjösen mielestä. Osaa tuijottaa syyttävästi sumutuksen tapahtuessa ja näyttää kovin herttaiselta kun kamala sumutus loppuu.

Hörhöttelee ja hirnahtelee kovasti, on vissiin ollut sosiaalinen tullimiehillekin kun tänne asti pääsi.

Löttis on myös vakuuttunut ettei miehistä ole mihinkään, vendi kelpaa pariksi (onhan sekin oikean värinen ja kokoinen). Ja kukapa meistä pallittomia miehiä kotiinsa haluaa (ainakaan jos ne ei ole rikkaita?) Ja löttis haistaa rahan (tai ainakin se imee omistajan viimeisetkin sentit...), siksipä kaikki vastaan tulleet ihmismiehet ovatkin aika pelottavia.

Ihmiset ovat Lötjösestä epäilyttäviä, günther on varmaan pitänyt naikkosta omissa oloissaan pumpuliin käärittynä lakaten ajoittain lötjösen varpaankynnet, tai sitten löttis ei vaan kestä suomalaista toimintalatausta. Onneksi on luottavainen omalle ihmiselle (ainakin jos sitä käsittelee silkkihansikkain).

Jos Lötjönen saa joskus tyttären, se varmaan laittaa sille kaulakoruja ja höplöttelee huulillaan kampauksia lapselle. Showshine täytyy piilottaa jos näin käy.

Lötjönen on myös hyvä rehunkäyttäjä. Erittäin hyvä rehunkäyttäjä. Aivan liian hyvä rehunkäyttäjä. Lihava. Aina nälkä.

Löttis ymmärtää kehujen päälle. Se laittaa naaman asentoon "kyllähän minä tiedän että olen hieno, katso vaikka" ja patsastelee ympäriinsä.

Lötryskästä on ihmeellistä olla suomessa. Joku akka (lue omistaja) käy lätrimässä ja lässyttämässä eikä edes osaa ratsastaa. Tarjoilee vaan leipiä ja yrittää kasvattaa tietämystään karvaeläimistä, ajoittain jopa laittaa vapaaksi kentälle ja huitoo omiaan ja huutelee hevos raukalle, noh, sitten musta juoksee ja ihmettelee (se on sitä darkladyshippiä se). Löttis ei aina ymmärrä miksi pitää mustan eläimen kestää jatkuvaa rakastamista, niinpä se alistuu kohtaloonsa (ja ottaa vastaan tarjotut herkkupalat "pitkin hampain"...)

Daaaaarrrk laaaadyy tai kotoisammin drk aldy ottaa rennosti ruokaa rouhien ja elämästään nauttien, kun se tietää ettei se selässä ajoittain keikkuva naikkonen voisi ikinä koskaan hepastaan luopua, eikä lopettaa lässytystä. Onhan se hyvä että tietää olevansa rakastettu ja tärkeä, maailman paras ja kaunein, viisain ja älykkäin.

Löttis, tuo vanha vihi.