IRC-Galleria

Nousen ja lähden Kannelmäkeen bileisiin. Kaikki puhuvat ruotsia. Muutamat viestivät korealla, japanilla, eestillä, viittomakielellä, thailla, suomella ja venäjällä.
Ovi lukitaan kolmasti ja ihmiset janoavat bissejään seinän takaa. Taustalla soi Alanis Morisette.

Läimäisen miestä huivilla perseelle. Mies kääntyy ja pudistaa päätään.
Huone tyhjenee.
Jään jauhamaan paskaa kolmen muun kanssa tunniksi kunnes juhliminen osaltani päättyy.

Päädyn keskustaan Jonaksen ja Pauliinan kanssa. Vetävän nuoren jätkän ja elekieleltään vittuuntuneen tytön kanssa suuntaamme lopulta Meseen eli Häkkiin. On vessan aika.

Miksi oi miksi Leijonat lumoavat mut aina?

Tiet eroavat kolmikon välillä ja yksi liikkuu Sörkkaa kohti.
Kännisiä ihmisiä luistelee vetisellä jäällä ja venäläisellä korostuksella puhuva nainen älähtää nuorehkolle mieshenkilölle "ei kiinnosta! Lähde pois!" Itkeviä, humalaisia ja tappelevia ihmisiä.

Eilen kaatui mies maahan ja vuosi verta. Näin pienoisen lätäkön verta.

Kävelen kohti nukkumapaikkaani sateen kastellessa hiuksiani ja kaikkia kanssaeläjiä tasaiseen tahtiin.
Tell me why pureutuu korvistani sisään eikä muuta maailmaa enää ole.
On vain minä, tie, kohde ja sen saavuttaminen.
Tupakkaa palaa useampaa paria ja aski tyhjenee liian nopeasti.

Ahdistus iskee.
Ylioppilaaksi kirjoittaminen, matematiikan kurssit, äidin itsemurhayritys, autokoulu, raha, ulkonäkö, ylipaino ja sen mukana tulleet arvet.

Tunnen olevani pullamössöä vailla särmää ja tarttumapintaa.

"Oot ihana ystävä" "Oot mun lempihomo"
Hyvässä tarkoituksessa, mutta silti ne hiertävät mielestä esiin kysymyksen.

Onko minusta muuksi kuin ystäväksi?

Miltä tuntuu kosketus kasvoissa, käsissä, kaulassa ja keskellä rintakehää?
En enää muista.
Miltä tuntuu kosketus jossa on tunnetta?
Miltä tuntuu vastata "Niin minäkin sinua?"

Oksettaa.

Vituttaa enkä osaa purkaa. Sisälläni on alipaine enkä saa täytettyä puuttuvaa palasta.
En juo, en viillä enkä huumaa itseäni. En myöskään hyppää tai vedä itseäni kiikkuun. En heitä lusikkaa nurkkaan.

Ystäväni ovat kuin kiipeilykoukkuja vuoren seinämässä joita ilman en pääsisi etenemään.
Miten vitussa ilmaiset asiat olematta "tekotaiteellinen paska" tai "angstaava teini"?


Istun sängylläni ja mietin mikä pitää kaiken kasassa ja kuinka paljon hajoamiseen tarvitaan.

Vittuun kusipäät, riidat, kyyneleet ja yksipuoliset tunteet.

Helvetti soikoon ja Lempo vieköön!


Supermode - Tell me why



Kertokaa mulle MIKSI?