IRC-Galleria

Sorin

Sorin

Kaikkien puolustaja

Selaa blogimerkintöjä

Olipa kerran kiihkeä vihervasemmistolainen antirasisti, jonka mielestä kaikki maahanmuuttokriitikot olivat rasisteja. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut tykännyt elää omassa kuplassaan, joten hän ryhtyi juttusille maahanmuuttokriittikoiden kanssa. Ja kas kummaa! Sieltähän paljastui tavallasia fiksuja ihmisiä, jotka olivat huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Hyvät perustelut ja vakuuttava aineisto saivat vihervasemmistolaisen antirasistimme vakuutettua. Hänenkin sydäntään lähellä oli maailman parantaminen. Näin hänestäkin oli tullut maahanmuuttokriitikko.

Nyt hän sai kokea sen, miten kaikki syyttivät häntä rasistiksi. Hänen puheillaan ei oikeastaan ollut väliä, sillä ihmiset näkivät pelkän rasistin. Media syytti hänen kaltaisiin rasisteiksi ja sanoi, että kaikki maahanmuuttajiin liittyvät ongelmat ovat vain hänenkaltaistensa rasistisuuden syytä. Tämän juoksi hän jopa harkitsi äänestävänsä perussuomalaisia 2007 vaaleissa. Mutta ei sentään. Vihervasemmistolaiset arvot vetivät toisaalle. Siitä tuli kuitenkin jytky vuosi, joten muutkin olivat ilmeisesti miettineet samaa.

Seuraavaksi tapahtunut oli erityisen jännittävää. Vanhat maahanmuuttokriittiset keskustelukanavat ehtyivät. Tuntui ehkä että "nyt me näytettiin niille". Perussuomalaiset olivat mukana eduskunnassa suurena puolueena. Harmitustamme ei tarvinnut enää pureskella pienissä piireissä, vaan näkökulmamme oli noussut osaksi valtavirtaa.

Myöhemmin tämä vihervasemmistolainen antirasistimme päätyi lukemaan väestötiedettä, joka antoi hänelle uusia näkökulmia. Aiemmat maahanmuuttokriittiset näkökulmat tuntuivat ehkä liioitelluilta. Ongelmat eivät kadonneet, mutta ne saivat uusia ulottuvuuksia ja uusia mittasuhteita. Tämäkin kehitys tapahtui vasta tiedolla. Rasistisuus syytökset tekivät lähinnä vihaiseksi, sen sijaan, että ne olisivat saaneet kyseenalaistamaan omat näkemyksensä.

Tosin vielä tähänkään päivään mennessä vihervasemmistolaiset, eliitti ja mediaväki ei ole kyennyt tunnustamaan sitä, että he olisivat olleet osaltaan masinoimassa jytkyä. Kukaan ei ole myöntänyt, että heidän ahdasmielinen katsontakantansa maahanmuuttokriitikoita kohtaan olisi ollut osaltaan kasvattamassa yhteiskunnallista turhautumista. Heidän suhtautumisensa kansan hätään on ollut suunnilleen sitä, että "turpa kii! kokemuksesi eivät ole aitoja! oot tyhmä!". Kuka uskoo omalta kohdaltaan, että tuollainen vastaanotto saa itsensä ajattelemaan, että "huh! ai mä olinki vaan tyhmä. no hyvä homma. muutankin tästä nyt katsontakantaani".

Tässä tulee hirmuinen rööölliLauantai 25.04.2015 01:33

Mistähän sitä alottas. Alotetaan vaikka sosiologiasta. Oon tässä jääny miettimään sitä ajatusta, että sosiologi on ärsyttävä muukalainen, joka kyseenalaistaa itsestäänselvyydet. Kuvaa aika hyvin mua. Monesti hakeudun tilaiteisiin, jossa kyseenalaistan vallitsevan käsityksen. Joskus käsitys on jopa niin vahva, että keskustelusta tulee vaan ihan järjetön flame war. Otetaan "urani" alkuvaiheilta vaikka homot. Homous nyt on jo tällä kokemuksella vähän turhan lepsu aihe, mutta voi sitä settiä mitä siitäkin on saanu niskaansa. Esim. "ooks sä joku homo ku noin puolustat niitä!?!1".

Sitä on näissä keskusteluissa tai "keskusteluissa" oppinut paljon yleisiä piirteitä ihmisistä. Kun aihe on liian arka tai muuten henkilöllä sattuu olemaan käsitys jonka mukaan maailmassa on vain yksi totuus, se oma totuus, niin homma menee aika plörinäks. Pahinta on taistella yksin monia vastaan jolloin homma menee vaan entistä sekavammaks ja tyhmyys tiivistyy. Jotenkin ihmiset nääs kuvittelee, että kun he kavereidensa kanssa on tästä asiasta samaa mieltä, niin se tekee hommasta yleisen absoluuttisen totuuden.

Pian päästäänkin sit siihen henkilökohtaisuuksiin. Minun mielenterveyttäni, seksuaalista suuntaumustani tai järkeäni epäillään. Trolliksi ja provoksi leimaaminen on myös yleistä, sillä eihän nyt tuollaisen näkemyksen esittäjä voi olla normaali täysjärkinen kunnioitettava ihminen. On helpompi leimata toinen pahaksi tai vialliseksi, kuin joutua kyseenalaistamaan oma näkemyksensä.

Yleinen piirre tässä on myös se, että oikeasti keskustelun osapuolet ei ymmärrä toisiaan. Keskustelijat luulevat puhuvansa samasta asiasta, mutta todellisuudessa molemmilla on täysin erilaiset mielikuvat siitä mistä puhutaan. Toiselle homo on ihan normaali ihminen ja toiselle limainen sammakko jolta suihkuaa helvetin tulet perseestä. Yritä nyt siinä selittää toiselle että joo homot on kuule ihan mukavia, kokeilisit joskus.

Tämä ei ole tietenkää syy siihen miksi ei kannattais yrittää. Jos osapuolet ovat tarpeeksi keskustelutaitoisia, niin vaikeistakin aiheista saa kyllä kehitystä aikaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että ihmisillä saattaa tiedon prosessointi kestää huomattavan pitkään, eikä prosessori toimi välttämättä täydellä teholla, kun on kiire raivota siitä miten henkisesti vajaa toinen on.

Tässä nyt siis myös kritiikkiä kaikille. Itse olen kova itsekriitikko ja koitan jatkuvasti kyseenalaistaa omat näkemykseni. Jotenkin kuvittelen olevani sitten parempi ihminen, kun en olekkaan totaalisesti väärässä, vaan olen jo ehtinyt etukäteen eliminoimaan pahimmat harhakäsitykseni. Muistakaa siis muutkin kyseenalaistaa vallitsevat käsityksenne. Vähintäänkin kunnioittakaa myös niitä, joiden näkemys poikkeaa omastanne. Nekin ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka painivat olemassaolon tarkoitusten, syyssateiden ja Suomen olemattoman jalkapallomenestyksen aiheuttamissa murheiden syövereissä. Vastustajalla on helppo nähdä sarvet ja pukinparta, mutta ne ovat oikeasti vaan teidän oman mielenne tuottamia harhoja.

Lopuksi vielä provolista niille kaikille jotka haluavat tuntea maailman vihan päällään (tai jos haluaa haastaa omia käsityksiään).

-Sano kristitylle että homot on jees (täytyy tosin olla kyllä aika natsi jos vielä tuosta vetää herneen nenään)
-Sano vihervassarille poikkipuolinen sana maahanmuutosta (toimi paremmin ennen jytkyä)
-sano kelle tahansa että huumeet on laillistettava (täytyy olla aika professori jos ei tuon jälkeen pidä sua kajahtaneena)
-sano feministille että seksi ei vaadi aina suullista sopimusta (voi kenties toimia paremmissakin piireissä)
-sano feministille, että ovat unohtaneet miehet (tästä tuskin kovin suurta sotaa saa aikaseks)
-ota selvää mitä pedofilia oikeasti tarkoittaa ja mene sen jälkeen huutelemaan, ettei alaikäisiä teinityttöjä katteleva mies välttämättä ole pedofiili (tämän jälkeen todennäköisesti kaikki pitää sua pedofiilina)
-sano kelle tahansa lemmikkieläimen omistajalle, että eläimiin sekaantuja ei välttämättä satuta eläintä (tämä on varmaa pedofiili keskustelun ohella toinen paras keino saada leima otsaan. toimii lähes poikkeuksetta, paitsi karjatilan omistajien kaa;)

Nyt vaan kyseenalaistamaan annettuja uskomuksia. Muistakaa vaan sit et jos huutelette mielipiteitänne, niin saatatte saada myös kritiikkiä osaksenne. Elämä vaatii norsun nahan ja kingkong ballsit.

-Peace out <3

https://www.youtube.com/results?search_query=trilogia+ranteet+auki

Asioita, joista olen satavarmaPerjantai 17.04.2015 05:00

Mietin tässä, että kun meillä suomessa on hieno mielipiteen vapaus, niin miten sitä käytetään väärin. Mielipiteen vapauden turvin tunnutaan monesti ajattelevan, että kaikki ajatukset on yhtä hyviä ja niitä pitää kunnioittaa yhdenvertaisesti. Kuitenkaan kaikki ajatukset eivät ole yhtä hyviä. Jotkut argumentit ovat toisia pätevämpiä. Sanoisin, että yleensä huonoja argumentteja yhdistää se, että ne ovat pelon tai tietämättömyyden muovaamaa mutuilua.
Toki on syytä huomata, että tätä käytetään myös toisinpäin väärin. Monesti ihmiset ovat kovin varmoja omasta näkemyksestään, vaikka molemmilla puolilla olisi päteviä argumentteja. Monet asiat menevät loppujenlopuksi tähän kategoriaan, jossa molempia näkökulmia voidaan perustella suhtkoht pätevästi. Silloin vapaus olla erimieltä pääsee todella loistamaan.
Seuraavaksi joitain juttuja, jotka minusta vaikuttavat täysin selkeiltä. Niin sanotuilta no-brainereiltä, joita vastaan en ole kuullut yhtään pätevää argumenttia.

1. Kaikki huumeet on laillistettava: sillä valtion kontrolli toimii aina alamaailman kontrollia paremmin. Jako laillisiin ja laittomiin päihteisiin on täysin keinotekoinen, eikä perustu mitenkään päihteiden ominaisuuksiin. Kieltolaki ei ole koskaan toiminut. Laillisina päihteitä voidaan rajoittaa perustuen niiden ominaisuuksiin, kuten koville kovempi kontrolli ja miedoille lievempi. Kontrollin on perustuttava todelliseen haittojen minimointiin. Lisärinä viinan juonti ei varmaan kenestäkään ole kovin rikollista toimintaa. Sit jos hakkaat jengii kännipäissäs niin se on. Sama pätee muihinkin päihteisiin. Jos vedät kokaa, niin se ei ole kovin rikollista toimintaa. Sit jos hakkaat jengii kokapäissäs niin se on. Kuka huomaa tän punasen langan? Vasta-argumentit tähän on lähinnä sellasta spekulatiivista pelottelua, että mitä kaikkea pahaa universumissa voikaan mahdollisesti tapahtua. Enkä sikäli syytä teitä siitä. Huumepelko tulee yhteiskunnalta annettuna ja siitä eroon pääseminen vaatii työtä. Oon ite käyny saman läpi.

2. Asevelvollisuus on suomen suurin sukupuolisen tasa-arvon epäkohta: koska siinä yhdistyy kaikki mahdolliset syrjinnän muodot. Se häiritsee urakehitystä. Se on syvällä ihmisten asenteissa. Se on kirjattu lakiin. Se on oikeastaan niin syvällä meidän kulttuurissa, ettei monet edes tajua sen olevan syrjintää. Argumentit tätä vastaan on lähinnä "koska tuntuu siltä", "koska perinne", "no onhan se syrjintää, mutta hyvä näin" ja "mutta naiset on alistettuja". Tästä tulee lähinnä mieleen se, kuinka tasa-arvo koski aluksi vain valkoisia miehiä, joilla oli omaisuutta. Ehkä ajankanssa sukupolvien vaihtuessa tämäkin ruvetaan näkemään uudella tavalla.

3. Homoperhe tai yksinhuoltajaperhe voi tarjota hyvän lapsuuden: koska näin tapahtuu kokoajan. Kaikki selvitykset ovat osoittaneet, että näin todella on. Jätän tämän ulkopuolelle kokonaan keskustelun siitä, mikä on ideaaliperhetyyppi. Se on niin hankala aihe, ettei siihen näytä löytyvän yksiselitteistä vastausta vaikka kuinka vääntäis. Se vaikuttaa tässä vaiheessa lähinnä ideologiselta valinnalta. Mutta mitä väliä sillä loppujenlopuksi on, että mikä on se kaikkein ideaalein? Tietyt tahot tuntuu haluavan tehdä siitä jotenkin ison kysymyksen, että nyt laitetaan perhetyypit objektiiviseen parhausjärjestykseen. Eikö riitä, että perhe pystyy tarjoamaan lapselle hyvän lapsuuden? Pitääkö siitä tehdä joku hirveä yhteiskunnallinen haloo, että miten optimoimme lapselle teoreettisesti keskimäärin mahdollisimman ideaalin lapsuuden.

4. Suomen valtionvelka on kohtuullinen: emmekä ole kreikan tiellä. Lukuja katsomalla se selviää. Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen on varsin keskinkertainen. Häviämme 60%:lla toki Ruotsille (40%) ja Virolle (20%). Mutta olemme vähemmän velkaantuneita kuin Saksa (77%), Iso-Britannia (91%), Ranska (92%) tai Yhdysvallat (102%). Olemme kaukana Italiasta (125%) ja etenkin Kreikasta (175%). Joten kaikki muut puheet osoittaa joko perehtymättömyyttä tai tarkoitushakuista hämäystä. Tosin ilmaisu "olla jollain tiellä" on sopivan epämääräinen, että sillä voidaan perustella mitä tahansa liikettä johonkin suuntaan. Lisäksi velkasuhdetta tunnutaan pitävän jotenkin talouden elinvoimaisuuden mittarina. Toki se varmaan kertoo jotain siitä, mutta se ei ole mikään sellanen kaiken selittäjä, joka summaisi talouden elinvoimaisuuden. Talouden asiantuntijat eivät ole oikeasti löytäneet mitään sellaista suoraa korrelaatiota talouden elinvoimaisuuden ja velkasuhteen väliltä. Esimerkiksi Saksaa pidetään Euroopan mallimaana, ja silti sen valtionvelka on suurempi kuin Suomella. Yhdysvallat puolestaan on maailman johtava ja ylivoimaisesti suurin talous. Valtion velalla on paikkansa ja hyvin käytettynä se tukee valtion talouden elinvoimaisuutta.

Tällaset nyt tällä kertaa. Jos keksitte hyviä argumentteja näitä vastaan, niin otan ne yllättyneenä ja mielenkiinnolla vastaan. Jos taas keksit lisää kohtia, jotka voisi lisätä listaan niin mielenkiinnolla katsastan myös niitä. Varmasti löytyy vielä lisää, mutta nämä tuli tällä kertaa mieleen.

Mikä on huumausaineen käyttörikos?Torstai 09.04.2015 21:55

Kuka tietää mitä tarkoittaa huumausaineen käyttörikos? Se on sitä, että kun käytät huumetta, niin syyllistyt rikokseen. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin huumeet erottaa päihteistä ja nautintoaineista vaan keinotekoinen laittomuuden status. Se et syyllistyt huumausaineen käyttörikokseen on sama, kuin että juot lasin viiniä. Kenen mielestä se on oikeesti rikos? Jos tästä vähän jatketaan, unohdetaan alkoholi ja tupakka, ja perustellaan, että mutta kun päihteet on haitallisia ja epäterveellisiä. Niin on mäkkiruokakin. Oisko siinä teiän mielestä hyvä peruste kieltää lailla mäkkiruuan syönti? Joka kerta ku vedät hampparia niin syyllistyt haittallisen aineen käyttörikokseen. Nyt hei jengi vois jo pikkuhiljaa herää et saatas lainsäädännöstä järkevämpää.

Psykedeelit (LSD jne.) lääkkeenäKeskiviikko 08.04.2015 20:43

Tässä tosi mielenkiintonen artikkeli psykedeelien lääkekäytöstä :) jos et jaksa lukea koko artikkelia, niin lue edes nämä poimimani kohdat, niin saat kuvan mistä on kyse.

"Minna kertoo kärsineensä masennuksesta päiväkoti-ikäisestä. Lapsuuskodissaan Minna sai kärsiä isänsä alkoholismista ja perheväkivallasta, koulussa kiusaamisesta. Teini-ikäisenä Minna raiskattiin."

"Psykedeelien terapiavaikutus on taas tuntunut selkeältä, kun niitä on nauttinut vain kerran tai pari vuodessa. Niistä on ollut Minnalle apua silloin, kun kielteiset ajatukset ovat jääneet kiertämään kehää."

"Psykedeelit olisivat myös huono bisnes lääketehtaille. Toisin kuin tavanomaisilla psyykenlääkkeillä, käyttö on kertaluontoista ja annokset pieniä."

"LSD:n patentti on myös rauennut vuosikymmeniä sitten,"

"Terapia ja lumelääke eivät auttaneet vertailuryhmää, päinvastoin. Heidän oireensa pahenivat, mutta vaikuttavan LSD-annoksen saaneilla ahdistusoireet helpottivat merkittävästi pitkäksi ajaksi."

"Aineen on todettu auttavan psykoterapiassa, kun hoidetaan esimerkiksi sota- tai raiskaustraumoista kärsiviä. Norjalaistutkijat taas julkaisivat toissa vuonna meta-analyysin vanhoista tutkimuksista, joissa alkoholisteille annettiin Delysidiä. Suurin osa heistä pystyi aiempaa paremmin kontrolloimaan juomistaan. Tulosten selvyys hämmästytti tutkijat."

"”Kriminalisointi on pahan alku”, Hämeen-Anttila sanoo.”Se lisää väärinkäyttöä ja ohjaa huumerahat rikolliseen käyttöön. Malli, jossa tiettyjä huumeita saisi ostaa laillisesti, lisäisi ehkä jonkin verran käyttöä mutta vähentäisi väärinkäyttöä.”"

"LSD:stä ei tiedetä aiheutuneen suoria ruumiillisia haittoja. Fyysistä riippuvuutta ei synny, ja yliannostuskuolema on käytännössä mahdoton. Pysyvät psyykkisetkin haitat ovat harvinaisia. Hämeen-Anttila sanookin, että 60-luvun laajamittaisen LSD-vastaisen ja psykedeelien kieltämiseen johtaneen sodan keskeiset syyt olivat poliittisia: hipit olivat hyökänneet vallanpitäjien politiikkaa ja konservatiivista valtakulttuuria vastaan."

http://www.image.fi/image-lehti/psykedeeliset-huumeet-ovat-palaamassa-hoitokayttoon
Kokoomuksen iskulauseet on varsin jänniä. "Jos vanha ei toimi tarvitaan korjausliikettä" ja "työ etusijalle". Mihin kokoomus on tekemässä korjausliikettä? Kokoomuslaiseen politiikkaanko? Kokoomus on johtanut hallitusta viime kaudet, joten jos homma ei toimi, niin syyllistä on parasta etsiä peilistä. Lisäksi Suomi on seurannut 90-luvulta asti hallituksesta riippumatta kokoomuksen ihannoimaa uusliberalistista talousoppia. Joten siitäkö kokoomus tahtoo nyt tehdä korjausliikkeen? Ei suinkaan. Todellisuudessa kokoomus ei halua tehdä korjausliikettä, vaan tarjoaa lisää samaa. Kokoomuksen näkökulmasta ratkaisu kokoomuslaisen politiikan puutteisiin on lisää kokoomuslaista politiikkaa.

Entä sitten mitä kokoomus tarkoittaa työllä? Ei ainakaan julkisen sektorin työtä, jota kokoomus tahtoo kovasti ajaa alas. Etusijalle asetettava työ on nimenomaan yksityisen sektorin työtä, joka on kaikkein alttein talouden suhdanteille. Lisäksi uusliberalististen oppien mukaan työntekijän on tehtävä työtä mahdollisimman halvalla, jotta talous kukoistaa. Eli työn etusijalle laittaminen tarkoittaa sitä, että työtä on tehtävä mahdollisimman halvalla. Lisäksi kokoomus haluaa heikentää tukia, jotta tämän mahdollisimman halvan työn tekeminen olisi ainoa keino selvitä hengissä. Kun tähän yhdistää vielä taantumat, niin työntekijät on helppo pakottaa tekemään työtä millä tahansa sopimuksilla.

Kuka tästä sitten hyötyy? Ne, joilla on varaa palkata eniten työntekijöitä. Eli rikkaat ja suuret yritykset. Uusliberalistisen logiikan mukaan, kun työntekijöille tarvitsee maksaa mahdollisimman vähän palkkaa, niin voidaan palkata mahdollisimman paljon työntekijöitä. Työn hyödyt kerää yrittäjä.

Uuskeynesiläinen puolestaan sanoisi tähän, että kun kaikilla on varaa kuluttaa, niin silloin syntyy myös kysyntää palveluille ja sitä kautta työlle. Uuskeynesiläinen näkee kotimaan markkinat talouden perustana, jossa kuluttajat ovat tärkein työpaikkojen lähde. Uuskeynesiläinen pyrkii siis jakamaan varallisuuden tasaisemmin. Siinä missä uusliberalisti näkee yritykset ja pääoma kasautumat työpaikkojen luojana ja pyrkii keskittämään varallisuuden harvoille.

"kaikki ootte rasisteja"Lauantai 28.03.2015 02:51

Julkises keskustelus pyöritellään paljon rasismia. Mut helposti se jättää sit varjoonsa sen, et mitä on tapahtunut. Teossa kun ei pääasiana ole se rasismi vaan mitä on tapahtunu. Esim se et ihmisiä on hakattu randomisti koska on ollu väärän näkönen. Se on tosi karuu. Siin sit unohtuu helposti se, et voi olla rasisti ilman et vanhingoittaa muita. Rasismi itessään ei oo viel niin paha kuin ne väkivallan teot.

Rasismihan laajasti määriteltynä tarkottaa rotujärjestelmän ylläpitoa, mihin kuuluu rodun lisäksi rodullistettuun etnisyyteen perustuva kulttuurinen rasismi. Esim jos meinaat et venäläiset on kieroja juoppoja, niin esität venäläiset muuttumattomana luonnollisena ryhmänä ikäänkuin se ois joku rotu.

Joten rasistina oleminen on aika helppoa. Siks pitääkin keskittyä enemmän niihin tekoihin, joiden motiivina rasismi on toiminu. Esim yksilötasolla rasistina olo on vähemmän paha, kuin rasistinen suunsoitto, joka taas on vähemmän vakavaa kuin rasistinen väkivalta.

Yksilötason tekijöiden lisäksi pitää ottaa huomioon myös yhteiskunnalliset tekijät, joiden vuoksi voidaan esittää, että valtaväestön rasismi on pahempaa, kuin vähemmistön rasismi. Avain tässä on nimenomaan vallalla. Se väestön osa, jolla on eniten valtaa pystyy määrittelemään käytännöt ja moraalin. Siksi vähemmistö on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa. Kokonaisuutta huomioidessa voidaan esim aatella millä todennäköisyydellä rasistisen hyökkäyksen uhri joutuu uudestaan uhriksi, ottaako viranomaiset vakavasti ja millaisen sosiaalisen tukiverkoston omaa. Se on vähän monimutkasempi asia mut karkeesti vois ajatella, että jos joku iso mies käy pyörätuolissa olevan vanhuksen päälle se on vakavampaa, kuin tilanne toisinpäin, vaikka molemminpäin teko onkin tuomittavaa.

Sit on tietenkin hyvä viel muistaa, et tää rotu/etnisyys kysymys ei tietenkään riitä selittämään koko maailmaa. Asemaa yhteiskunnassa voidaan tarkastella myös vaikka iän, sukupuolen tai varallisuuden perusteella. Eri näkökulmasta maailma näyttää ain vähän erilaiselta. Välillä vaan saa kuulla sellasia outoja heittoja, että mamujen takia ei sais töitä, missä menee kyllä syy yhteydet niin sekasin että huhhuh.
Kirjoitan tähän tiivistelmän päivän luennosta. Teemana ikääntyvä väestö. Ennen ikä jaettiin kolmeen osaan: nuoruus, keski-ikä ja vanhuus. Nuoruus oli ennen työelämää ja vanhuus alkoi eläköitymisestä. Eläköitymisen idea oli, että kun ihminen tulee vanhaksi ja sairaaksi, niin hän ei enää pysty tekemään töitä. Siksi ihmisen on syytä siirtyä uuteen luokkaan saamaan hoivaa.

Nykyään on kuitenkin syntynyt uusi luokka: terveet vanhukset, jota kutsutaan kolmanneksi iäksi. Enää eläköityminen ei tarkoitakaan sairautta ja hoivan tarvetta. Monien elämään kuuluu tämä yhä pitenevä uusi vaihe, jonka rooli ei vielä ole oikein selkiytynyt. Oikeastaan ollaan vielä hyvässä kunnossa eikä hoiva palveluja tarvita, mutta töitäkään ei saa tehdä.

Kansantaloudellisesta näkökulmasta vanhuus ja ikääntyvä väestö on rasite juuri siksi, että vanhus on sairas eikä enää tuota yhteiskunalle lisäarvoa ja tarvitsee paljon erilaisia palveluja. Siksi ikääntyvä väestö nähdään uhkana. Monet eivät kuitenkaan eläköidyttyään ole sairaita ja siksi tässä kolmannessa ikäryhmässä piilee myös mahdollisuuksia.

Vanhuutta voidaan tarkastella nelikentän avulla jossa yhdellä sarakkeella on terveet ja sairaat vanhukset, toisella sarakkeella hyödyn tuottaminen ja palvelujen vaatiminen. (1.) Perinteisen vanhan näkökulman mukaan vanhus on sairas ja vaatii palveluja, mikä päteekin tiettyyn ryhmään vanhuksia. (.2) Modernimpi poliittinen näkökulma on nähdä myös terveet vanhukset, jotka voivat tuottaa sosiaalista hyötyä. Tämän näkökulman hyödyntäminen on avain vanhuksia ja työntekoa koskevan politiikan uudistamisessa. (3.) Toisaalta voidaan nähdä myös terveet vanhukset, jotka vaativat palveluja. Tämä on sen nykyisen kansantaloudellisen ongelman näkökulma, jossa suuri joukko työkykyisiä vanhuksia on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. (4.) Toisaalta taas on näkökulma, jossa sairailta vanhuksilta vaaditaan sosiaalisen hyödyn tuottamista. Nähdään valtion ikäänkuin imevän vanhuksista viimeisetkin mehut. Tämä kuvaa hyvin vanhuuteen ja työhön liittyvien poliittisten uudistusten vastustajien näkökulmaa. Poliittiset yhteentörmäykset johtuvatkin usein näiden kahden viimeksimainitun näkökulman kohtaamisesta.

Siihen miten maailman näkee vaikuttaa paljon se, miten maailman on nähnyt nuorena. Siksi näkemykset vanhuudesta muuttuvat hitaasti. Suuri terveiden vanhusten ikäryhmä on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö. Vanhuskin voi olla tuottava.

On monia terveitä vanhuksia, jotka haluaisivat olla töissä pidempään kuin laki sallii. Kuitenkin eläkeiän nosto herättää ihmisissä paljon tunteita. Marssien ja autojen polttamisen välttämiseksi ollaan kehitetty myös toisenlainen näkökulma: vapaaehtoistyö.

Vapaaehtoistyö tarjoaa terveelle vanhukselle mielekästä toimintaa ja tavan tehdä jotain hyödyllistä. Vanhus voi kokea itsensä tärkeäksi ja samalla osallistua yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Näin terveet vanhukset voidaan nähdä myös yhteiskunnallisesti tuottavana ryhmänä ilman, että siihen liitetään työurien pidentämiseen liittyvää pakottamisen politiikkaa ja sen herättämiä ikäviä tunteita.

Eläke ja vanhuus politiikan ytimessä on siis vanhusten ja eläkeläisten erilaisuus. Enää ei pädekkään että eläkkeelle siirrytään 65 vuotiaana, jonka jälkeen ollaan sairaita ja tarvitaa runsaasti hoivaa. Nykyään eläkkeelle ruvetaan siirtymään jo 50 vuotiaana ja 67 vuoteen mennessä kaikki ovat jo eläkkeellä. Yksi tapa siirtyä eläkkeelle on vaiheittainen siirtyminen kokoaikaisesta työst ä osa-aikaiseen työhön. Vaiheittainen siirtymisen avulla vanhus ei jää suoraan tyhjänpäälle, vaan ehtii työnteon ohella hankkimaan uutta sisältöä elämään ja rakentamaan uudenlaista identiteettiä. Lisäksi sen jälkeenkin on vielä suuri terveiden vanhusten ryhmä, jotka pystyvät edelleen panostamaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Monen eurooppalaisen väestön ikääntyessä tarvitaankin uudenlaisia näkökulmia tarkastelemaan kyseistä tilannetta.

Miksi kansalaispalkka?Tiistai 03.02.2015 01:26

1. Tasavertaisemmat työmarkkinat

Kansalaispalkka poistaisi pakotteen tehdä paskatöitä henkensä pitimiksi. Tämä on yksi iso syy miksi markkinatalouspohjainen palkkaohjaus ei toimi käytännössä. Korkeassa asemassa olevat kykenevät pakottamaan heikommassa asemassa olevat tekemään mitä tahansa töitä henkensä pitimiksi. Kansalaispalkan turvatessa perustarpeet tällaiset työt joko katoaisivat tai ne kehittyvät houkuttelevammiksi. Vastikkeeton perustarpeiden turvaaminen kaikille on siis pakollista, jotta markkinaohjautuva palkkakehitys voisi edes teoriassa toimia.

2. Vähemmän byrokratiaa

Kansalaispalkka poistaisi turhaa byrokratiaa, kun se turvaisi automaattisesti jokaisen kansalaisen perustarpeet. Se ei toki tarkoittaisi kaikkien tukimuotojen poistumista, mutta osa tuen saajista pärjäisi varmasti pelkästään kansalaispalkalla. Tämä jättäisi heidät kokonaan pois raskaammista tukijärjestelmistä, keventäen järjestelmän taakkaa.

3. Kaikesta työstä tulee kannattavaa

Kansalaispalkan myötä ei enää olisi palkkaloukkuja. Kaikki ansiot olisivat kotiinpäin. Tämän vuoksi oikeastaan myös kaikenlaisista paskatöistä ja hanttihommista tulisi kannattavampia, koska ihmiset kokisivat ne houkuttelevammiksi. Tämän seurauksena siin ihmiset hakeutuisivat matalapalkkaisiin ja määräaikaisiin töihin pakon sijasta omasta vapaasta tahdosta. Yhteiskuntamme osoittaa hyvin, miten vapaatahto toimii huomattavasti parempana motivaattorina kuin pakko. Kuvitelkaa tilanne, että mainosten jakaja voisi halutessaan elää "kuntoharrastuksellaan".

4. Luo varmuutta

Kansalaispalkka loisi myös varmuutta omaan toimeentuloon. Se poistaisi stressin siitä, millä ensi kuussa elää. Tämä tukisi ostovoiman varmuutta, jonka myötä talous voisi paremmin. Ostovoiman varmuus tasoittaisi suhdanteita, minkä vuoksi talousjärjestelmäämme sisäänrakentuneet ajoittaiset talouskriisit eivät iskisi niin kovasti ja tasaantuisivat nopeammin. Kansalaispalkka hyödyttäisi varsinkin pienyrittäjää, jonka perustulo ei olisi enää jatkuvasti vaakalaudalla ja jotka muuten jäävät perinteisten tukien ulkopuolelle.

Mitä se vaatii?

Kansalaispalkka vaatisi raskaampaa verotusta. Kuitenkaan se ei monilla vaikuttaisi juuri tulotasoon, sillä verotuksessa menetetyt palkkatulot saataisiin takaisin kansalaispalkan muodossa. Suurimmat suorat määrälliset vaikutukset kohdistuisivat tietenkin korkeimpiin tuloluokkiin. Näin käy usein toki muutenkin prosentuaalisessa verotuksessa. Suuri tuloisilla on tietenkin enemmän myös mistä ottaa. Kansalaispalkan monipuoliset hyödyt eivät kuitenkaan jäisi pelkästään matalapalkkaisille, vaan myös suurituloiset pääsisivät nauttimaan sen runsaista hyödyistä. Loppujenlopuksi siis työn prosentuaalinen kannattavuus alenisi hieman, mutta kaikkesta työstä tulisi kannattavaa.


*Kommunismi epäonnistui siinä, että se kielsi kokonaan ihmisten tarvitsevan palkan kaltaista kannustinta. Kapitalismi on epäonnistunut siinä, että se kuvittelee, ettei ihminen tarvitse markkinavoimien lisäksi muuta.*

Tredikäs sukupuolikysymys ja 17 senttiäPerjantai 30.01.2015 14:09

Tiedättekö te tän mainoksen? Itse vilaukselta näin jossain bussi pysäkillä, mutta vasta nyt syrjintä uutisten jälkeen rupesin enemmän miettimään sitä.

Jos mainos ei siis ole syrjivä, niin vähintäänkin se on harhaanjohtava. Se antaa ymmärtää, että pelkästään miehenä oleminen antaisi 17(pro)sentin bonuksen työssä kuin työssä. Taustalla on todellisuudessa kuitenkin monimuotoinen omien valintojen ja sosiaalisten odotusten kietouma.

Kyse on siis samankaltaisesta ilmiöstä kuin se, että korkeastikoulutettujen lapset hankkivat/saavat neljä kertaa useammin korkoakoulutuksen, kuin matalimman koulutustason lapset. Tai miten rikkaan perheen lapsesta tulee rikas todennäköisemmin, kuin köyhän perheen lapsesta.

Miksihän kuitenkin juuri tää sukupuoli näkökulma on tässä ajassa niin trendikäs? Näissä kampanjoissa ei suinkaan anneta ymmärtää, että mies on itse ansainnut ylimääräiset senttinsä omalla työllään, vaan syyksi nimetään sukupuoli. Samalla rikkaan ja korkeasti koulutetun perheen kakaran nähdään itse ansainneen oma menestyksensä, sen sijaan että se nähtäisiin syntymässä annettuna.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/727803/Neuvosto+Ammattiliittojen+17senttiakampanja+ei+syrji+miehia



Lisälukemiseksi http://www.hs.fi/raha/a1420171671692 Vauraus tekee ihmisen itsekkääksi ja köyhyys tyhmäksi
sekä http://www.hs.fi/tyoelama/a1415073738795 Voiko naisen euro nousta 90 senttiin?