IRC-Galleria

Ja veriryhmät vituttaa bilsan tunnin jälkeen entistä enemmän.

Siis eihän minua vituta.

Mitä minäkin nyt jollain antigeeneillä, kun ei mulla ees ole sellasia?!

Helvetin veriryhmät ja antigeenit.

Huomenna kello yhdeksän minun tulisi luultavasti tietää, mitä Golgin laitteessa tapahtuu, mitä tarkoitetaan aneuploidialla ja miten polymeraasiketjureaktio, elektroforeesi ja sekvensointi tapahtuu.

Jeah.

Cooper kaksimiljoonaakahdeksansataaviisikymmentätuhatta mm

Hiukan tarttis vielä parantaa.

+ tarttis saada vihdoin laitettua kuvia koneelle ja järkättyä muutama tänne galleriaankin..

Sunnuntai. Miten musta tuntuu, että sunnuntaisin ei jaksa koskaan tehdä yhtään mitään? Syynä saattaa olla osittain tietysti se, että lauantaisin menee usein pitkään... Mutta sunnuntaisin ei oikein koskaan saa mitään aikaseks.. Kumma juttu.

Viikonloppu oli ihan mukava. Perjantaina lähettiin kalaan Juhon kanssa Teemun seuraks. Tai pikemminkin Teemu meni kalaan ja minä ja kurttu kaljaan. Suurin osa ajasta tosin vain istuttiin nuotiolla ja jutusteltiin. Seuraan liittyi myös Minttu, kesäsysmäläinen (tosin tänä vuonna vasta ensimmäistä kertaa) koira seuranaan. Juho sai sitten puhelinnumeronkin.

Jossain siinä illalla saatiin ajatus, että huomenna lähdetään ampumaradalle. No, ei muuta kuin aamulla ysiltä ylös, valoselle ostamaan savikiekkoja ja Nuoramoisiin. Erinäisten vaiheiden (avaimen hankkimisen ja kuulosuojainten hakemisen) jälkeen päästiin itse asiaan. Haulikko alkoi jysähdellä ensi kertaa omissakin käsissä, vieläpä yllättäen hyvin, vaikka itse sanonkin. Varmaan about puolet kiekoista tipahti. Siitäkös riemastuneena ajattelin sitten suorittaa lokakuussa metsästyskortin ja hakea rinnakkais luvan papan haulikkoon ja lähteä Juhon kanssa jahtaamaan jäniksiä talvella... =) Olkapää on vähän hellänä eilisistä ammuskeluista.

Illalla suunnattiin sitten vielä Keijon mökille luokkapippaloihin, joissa tuli mm. saunottua, uitua ja painittua nurmikolla. Kotiin päädyin lopulta jo ehkä yllättäenkin puolen yön aikoihin..

Huomenna pitäis taas alottaa työnteko. Kouluun raahautuminen, bilsan lukeminen ja kaikkien asioiden järjestely. Huonekin kaipais uutta uskoa. Jospa sitä jaksais, jos iteltä löytys vaan sitä uskoa.

Mauri kävi saaressa.

Joku kilahti, joku sihahti, joku mulahti.

Oli kivaa. Nauratti. Kanat on ehkä jossai häkeissä mutta olkoon. Mitäpä se karhu siitä.

En oo varmaan koskaan ollu näin väsyny. Ekana kolme ja puol viikkoa reilillä ja sit melkee heti tuonne riparille isoseks. Nyt oon taas kotona ja aivan kuollut. Sellanen fiilis, et mikään ei jaksa kiinnostaa. Paitsi pienet unet. Ja aamulla seittemään töihin. Puuh.