Perjantai kului todistaen itselleen muutaman tosiasian mm. sen että mieleni on huomattavasti vahvempi kuin olen olettanut. Käännetapaus tässä jaksossa taas kerran. Luottamus palautuu enemmän kun huomaa olleensa väärässä. Pelko hulluudesta on osittain pahempi kuin kuolemanpelko. Rajan tuolla puolen oli mieleni, ei yksikään kemiallisesti tuotettu aistimus. Kosmos johon kemialla ei ole asiaa, ei edes luonnon kemialla.
Kuolema. Elämän suurimmat hetket ovat syntymä ja kuolema, sekä itselle että läheisille. Kuolemanpelko ohjaa ihmisiä tekemään mitä tahansa. Miksi elämän luonnollisimmista asioista pitää tehdä tabu? Onko se pelko luotu ajalla jolloin kirkolle haluttiin enemmän merkitystä? Kuoleman pitäisi olla onnellinen hetki, sitä ei pitäisi yrittää pitkittää tai väistellä. Jokaisen on kuitenkin hyväksyttävä tuleva, ja sen on aina kuolema. Pelko liittyy varmasti myös siihen että oletetaan kaiken loppuvan ihmisen kuoltua. Emme saa varmuutta asiasta ennen kuin koemme sen kuoleman. Sitä odotellessa, vaan ei liian fanaattisesti.
Uusimmat blogimerkinnät
- aamun avautuminen ircissä 11.03.
- Rotan ja Härän odysseiasta katkelma... m... 23.01.
- Sunnuntaiaamuna valaistus ja moraalikrapula 17.08.
- kuukausi, nousukausi ja inflaation syömät ... 02.07.
- Vuosi nuoruudestani 02.06.
- [Ei aihetta] 17.05.
- rakkaudesta, ihmisenä olemisen tunteesta ... 17.05.
- Mellerin Puukkobulevardi 10.04.
- Frigidi, Aseksuaali, Impotentti, Eunukki, And... 10.04.
- no tätä oli pakko koittaa... 27.03.
Blogi
Lauantain huumaaLauantai 27.05.2006 18:13
El TorostaiTorstai 25.05.2006 22:15
Jos mainitsisin sanan krapula, ottaisin tietoisesti valittajan roolin. Jättäkäämme moinen sana ulos varastostamme ikuisiksi ajoiksi ja korvatkaamme se jollain kauniimmalla. Uusi aloitus...
Heräsin ruumiillisesti hieman loppuunpalaneen oloisena. Ei auttanut muu kuin suostua siskon taivutteluihin lähteä paikalliseen naukkaamaan siideriä. Se kannatti! Ideat paranivat vielä tästäkin ja oluenhakureissun jälkeen löysimmekin itsemme kauniilta maaseudulta pitämässä hauskaa oikein hyvässä seurassa. Sitä olin kaivannut kauan. Viiniä meni pullotolkulla ja olutkin maistui sivussa, makkaraa unohtamatta. Keskustelua syntyi kaiken aikaa eikä kukaan ollut tuppisuuna perisuomalaisena, eikä olisi ollut ilman alkoholiakaan.
Saimme myös idean lähteä lämpimänä päivänä kummitusjahtiin. Tiedän että tarinat ovat parhaita ruokkimaan mielikuvitusta joten tämä saari on kuin luotu epätavallisia tajunnantiloja silmällä pitäen. Kauhua,pelkoa,joukkohysteriaa. Sitä kaikkea halutaan kunnes niin tapahtuu. Suhtaudun skeptisesti niinsanottuun yliluonnolliseen vaikken asiasta mitään johtopäätöksiä voi edes tehdä. Jotakin kummallista on vain koettava. Aina mielessä itää ajatus "mitä jos kuitenkin todistaisimme itsellemme että..."
Pelko on ihana tila. Se saa käyttäytymään järjettömällä tavalla ja tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Pelko luo lisää pelkoa ja laittaa aistit toimimaan yliaisteina. Pelko tarttuu ja sen aistii. Pelko juontaa juurensa kuolemanpelosta.
Heräsin ruumiillisesti hieman loppuunpalaneen oloisena. Ei auttanut muu kuin suostua siskon taivutteluihin lähteä paikalliseen naukkaamaan siideriä. Se kannatti! Ideat paranivat vielä tästäkin ja oluenhakureissun jälkeen löysimmekin itsemme kauniilta maaseudulta pitämässä hauskaa oikein hyvässä seurassa. Sitä olin kaivannut kauan. Viiniä meni pullotolkulla ja olutkin maistui sivussa, makkaraa unohtamatta. Keskustelua syntyi kaiken aikaa eikä kukaan ollut tuppisuuna perisuomalaisena, eikä olisi ollut ilman alkoholiakaan.
Saimme myös idean lähteä lämpimänä päivänä kummitusjahtiin. Tiedän että tarinat ovat parhaita ruokkimaan mielikuvitusta joten tämä saari on kuin luotu epätavallisia tajunnantiloja silmällä pitäen. Kauhua,pelkoa,joukkohysteriaa. Sitä kaikkea halutaan kunnes niin tapahtuu. Suhtaudun skeptisesti niinsanottuun yliluonnolliseen vaikken asiasta mitään johtopäätöksiä voi edes tehdä. Jotakin kummallista on vain koettava. Aina mielessä itää ajatus "mitä jos kuitenkin todistaisimme itsellemme että..."
Pelko on ihana tila. Se saa käyttäytymään järjettömällä tavalla ja tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Pelko luo lisää pelkoa ja laittaa aistit toimimaan yliaisteina. Pelko tarttuu ja sen aistii. Pelko juontaa juurensa kuolemanpelosta.
Keksin viikonKeskiviikko 24.05.2006 19:15
Tämä päivä on alitaJUNGassa tai jossakin syövereissä mistä sitä ei heti pysty kaivamaan esiin. Taisi olla dokaamista ja sitä samaa paskaa eli yhdentekevää. Miksi edes joka päivä pitäisi olla jotenkin uskomaton tai ennennäkemätön? Koska haluan että se olisi niin.
Jokaisesta päivästä voi tehdä uskomattoman. Ei mieti sääntöjä tai mitään rajotteita niin tie ennennäkemättömään on avoinna, kunhan osaa nauttia kokemuksista. Kaikenlaisista kokemuksista. Elämä on juuri sellainen, millaisen siitä itse tekee. Tämä jo todistaa että jokainen on oman itsensä jumala. Suurin synti on luottaa johonkin muuhun elämän tärkeimmissä asioissa. Analysointi, johtopäätöksien tekeminen ja oman itsensä kuuntelu. Niillä pääsee jo pitkälle.
-lainaus-
"Tiede edustaa ihmisille kahta tärkeätä asiaa: älyn loistaville käyttelijöille se on laillistettu ja syystä arvostettu menetelmien ja suhtautumisten valtatie suurempaan maailmantuntemukseen. Mutta se on myös intuitiovammaisille piilopirtti, jonne sopii kipittää taiteen epämääräisyyttä pakoon, kutsua omaa urautuneisuuttaan logiikaksi, omaa levotonta ennakkoluuloisuuttaan kriittisyydeksi."
Missä tiede ja taide kohtaa? Taide on itseensä luottamista, tiede on muihin luottamista. Entä miten määritellään taide? Se on mahdotonta. Tiede luottaa olemassaolon lakeihin joten se on helpommin lähestyttävissä, se vaatii ymmärrystä, muistia ja soveltamista. Taide tulee luonnostaan, se on kaikkea sitä mitä sinulla on sisälläsi, hulluutta. Sitä mitä kenelläkään muulla ei ole, yksilöllistä. Tiede kutsuu sitä hulluudeksi koska sillä ei ole mitään kaavaa tai järjestelmällisyyttä. Mutta mikä tekee tiedemiehistä ja taiteilijoista tunnetusti hieman omalaatuisia? Ovatko tiedemiehetkin "hulluja"?
Otetaan tarkastelun kohteeksi matemaatikkonero John Forbes Nash Jr. Nash ei yrittänyt muotoilla vanhaa vaan tämä luoda aivan uutta teoriaa ja tekikin sen. Hän kärsi harhoista ja tieteellisesti hänellä oli skitsofrenia. Nash oli omistautunut täysin aivotyölleen. Johtuiko harhat älyn ja kaavojen etsimisestä syvältä ihmismielestä?
Olen varma että taide ja tiede kohtaavat sinä päivänä kun molemmat suunnat osaavat arvostaa toisiaan. Ihmismielestä ja epämääräisyydestä nämä suuretkin teoriat ovat peräisin. Tiede on taidetta. Kaikki on kaikkea ja mikään ei ole mitään. Emme saa aliarvioida ihmismieltä.
Jokaisesta päivästä voi tehdä uskomattoman. Ei mieti sääntöjä tai mitään rajotteita niin tie ennennäkemättömään on avoinna, kunhan osaa nauttia kokemuksista. Kaikenlaisista kokemuksista. Elämä on juuri sellainen, millaisen siitä itse tekee. Tämä jo todistaa että jokainen on oman itsensä jumala. Suurin synti on luottaa johonkin muuhun elämän tärkeimmissä asioissa. Analysointi, johtopäätöksien tekeminen ja oman itsensä kuuntelu. Niillä pääsee jo pitkälle.
-lainaus-
"Tiede edustaa ihmisille kahta tärkeätä asiaa: älyn loistaville käyttelijöille se on laillistettu ja syystä arvostettu menetelmien ja suhtautumisten valtatie suurempaan maailmantuntemukseen. Mutta se on myös intuitiovammaisille piilopirtti, jonne sopii kipittää taiteen epämääräisyyttä pakoon, kutsua omaa urautuneisuuttaan logiikaksi, omaa levotonta ennakkoluuloisuuttaan kriittisyydeksi."
Missä tiede ja taide kohtaa? Taide on itseensä luottamista, tiede on muihin luottamista. Entä miten määritellään taide? Se on mahdotonta. Tiede luottaa olemassaolon lakeihin joten se on helpommin lähestyttävissä, se vaatii ymmärrystä, muistia ja soveltamista. Taide tulee luonnostaan, se on kaikkea sitä mitä sinulla on sisälläsi, hulluutta. Sitä mitä kenelläkään muulla ei ole, yksilöllistä. Tiede kutsuu sitä hulluudeksi koska sillä ei ole mitään kaavaa tai järjestelmällisyyttä. Mutta mikä tekee tiedemiehistä ja taiteilijoista tunnetusti hieman omalaatuisia? Ovatko tiedemiehetkin "hulluja"?
Otetaan tarkastelun kohteeksi matemaatikkonero John Forbes Nash Jr. Nash ei yrittänyt muotoilla vanhaa vaan tämä luoda aivan uutta teoriaa ja tekikin sen. Hän kärsi harhoista ja tieteellisesti hänellä oli skitsofrenia. Nash oli omistautunut täysin aivotyölleen. Johtuiko harhat älyn ja kaavojen etsimisestä syvältä ihmismielestä?
Olen varma että taide ja tiede kohtaavat sinä päivänä kun molemmat suunnat osaavat arvostaa toisiaan. Ihmismielestä ja epämääräisyydestä nämä suuretkin teoriat ovat peräisin. Tiede on taidetta. Kaikki on kaikkea ja mikään ei ole mitään. Emme saa aliarvioida ihmismieltä.
MaananthaiTiistai 23.05.2006 00:12
Ei mitään erikoista alla auringon. Ei myöskään tiistaina. Aina kun moisia välipäivä tulee niin voi olla varma että pian räjähtää. Hetken hiljaisuus elämässä tarkoittaa kohdallani sitä että jotain suurta on tapahtumassa. Elämä vaihtaa taas suuntaa, minulla ei ole aavistustakaan mihin. Ehkä muutoksia tapahtuu rakkausrintamalla, toivottavasti myös talouspuolella. Niitä odotellessa.
Kirjoitinko tosiaan rakkausrintamalla? Toivottavasti se tarkoittaa jotain muuta kuin elämän lässähtämistä pannukakuksi. Se on väistämätöntä jollei naisessa ole intohimoakut täynnä ja hulluutta enemmän kuin kurjenmäessä. Deitti-ilmoitus olisi helppo laatia:
"Sinä sekopäinen narttu joka haluat hypätä airottomaan veneeseen myrskyllä, sinua odottaa paikka veneessäni. Ole vihainen, ole raivohullu, ole mitä tahansa kunhan olet minun silmääni miellyttävä ja tulet toimeen persoonieni kanssa. Siitos."
Tv pitää kieltää muuten lailla.
Kirjoitinko tosiaan rakkausrintamalla? Toivottavasti se tarkoittaa jotain muuta kuin elämän lässähtämistä pannukakuksi. Se on väistämätöntä jollei naisessa ole intohimoakut täynnä ja hulluutta enemmän kuin kurjenmäessä. Deitti-ilmoitus olisi helppo laatia:
"Sinä sekopäinen narttu joka haluat hypätä airottomaan veneeseen myrskyllä, sinua odottaa paikka veneessäni. Ole vihainen, ole raivohullu, ole mitä tahansa kunhan olet minun silmääni miellyttävä ja tulet toimeen persoonieni kanssa. Siitos."
Tv pitää kieltää muuten lailla.
Sunnuntaiaamuna vapina ja ra(ha)pulaMaanantai 22.05.2006 01:57
Herätys suomen perseenreiästä liian pieneltä sohvalta.
Aamusavuke ja toteaminen parvekkeella "onpa lämmin ja hieno ilma".
Suunnistus bussiin ja paluu saariston syliin.
Iltamyöhään asti valmisteltu vanhaa vajaa hyötykäyttöön (mihin muuhunkaan kuin juhlimiseen).
Krapuloissa sitä jostaan syystä aina tulee tehtyä enemmän. Krapula on tila joka pitäisi kokea joka päivä. Homo Sapiens on luotu ottamaan alkoholista kaiken irti, kärsimään seuraavana aamuna / päivänä krapulan ja samalla ottaa siitä kaikki luovuus ja työntäytteisyys irti. Kun krapula on ohi ehkä aikasintaan iltapäivällä voi taas uusi juominen alkaa. Näin ei tarvi kestää mitään kuukausien mittaisia krapulakausia.
Nyt, keskiviikkona oluthammas särkee ja ikenet vaativat viinahuuhtelua. Suljen silmäni ja matkustan jokaisen meidän onnenmaahamme. Viinamaahan. Sinne jossa joka talon nestehanoista irtoaa pirtua ja tequilaa, sinne jossa kalja on halvempaa kuin vesi. Viinamaassa kaikki on toisin, siellä ihmiset ovat onnellisia. Siellä ihmiset kuolevat nuorina ja hauraina autuaan tietämättöminä vanhuusiän kriiseistä ja ongelmista, siitä helvetistä minkä täällä joutuu kokemaan jollei käytä kehoansa loppuun tarpeeksi ajoissa. Täällä sitä ei ihannoida. Täällä ei osata mitään.
Itäblokissa vodka, suomessa kossu ja muut vedenomaiset litkut, mexicon seutuvilla tequila, idässä myös taitaa absintti olla aika haluttua. Emme saa tyytyä suomalaisiin perinneruokiin ja kossuun. Meidän pitää avata silmämme ja haalia tequilaa kahmalokaupalla uumeniimme, meidän pitää nähdä se lämpö ja kunnia. Olipas taas paskansuoltofiltteri offilla, harmi.
Aamusavuke ja toteaminen parvekkeella "onpa lämmin ja hieno ilma".
Suunnistus bussiin ja paluu saariston syliin.
Iltamyöhään asti valmisteltu vanhaa vajaa hyötykäyttöön (mihin muuhunkaan kuin juhlimiseen).
Krapuloissa sitä jostaan syystä aina tulee tehtyä enemmän. Krapula on tila joka pitäisi kokea joka päivä. Homo Sapiens on luotu ottamaan alkoholista kaiken irti, kärsimään seuraavana aamuna / päivänä krapulan ja samalla ottaa siitä kaikki luovuus ja työntäytteisyys irti. Kun krapula on ohi ehkä aikasintaan iltapäivällä voi taas uusi juominen alkaa. Näin ei tarvi kestää mitään kuukausien mittaisia krapulakausia.
Nyt, keskiviikkona oluthammas särkee ja ikenet vaativat viinahuuhtelua. Suljen silmäni ja matkustan jokaisen meidän onnenmaahamme. Viinamaahan. Sinne jossa joka talon nestehanoista irtoaa pirtua ja tequilaa, sinne jossa kalja on halvempaa kuin vesi. Viinamaassa kaikki on toisin, siellä ihmiset ovat onnellisia. Siellä ihmiset kuolevat nuorina ja hauraina autuaan tietämättöminä vanhuusiän kriiseistä ja ongelmista, siitä helvetistä minkä täällä joutuu kokemaan jollei käytä kehoansa loppuun tarpeeksi ajoissa. Täällä sitä ei ihannoida. Täällä ei osata mitään.
Itäblokissa vodka, suomessa kossu ja muut vedenomaiset litkut, mexicon seutuvilla tequila, idässä myös taitaa absintti olla aika haluttua. Emme saa tyytyä suomalaisiin perinneruokiin ja kossuun. Meidän pitää avata silmämme ja haalia tequilaa kahmalokaupalla uumeniimme, meidän pitää nähdä se lämpö ja kunnia. Olipas taas paskansuoltofiltteri offilla, harmi.
Työviikonloppu alkaaLauantai 20.05.2006 17:42
Lauantai vaatii rahatilanteen ja talouskriisin takia uudenlaisia lähestymistapoja. Aloitan ja lopetan tänään hommat juoksupoikana, että pääsen illaksi taas lomailemaan. Grillibileet vaikka kaatosateessa. Sian sisäfile tirisemään ja kokonaisena rullakebabmaisena ilmestyksenä kurkkua kohden halkovien hampaiden väliin hajotettavaksi.
Aika ajaa nuti pääksi->
Keskiviikkona aikaa kirjotella. Lauantai-ilta sujui rehtiin tapaan kaljaa hörppien ja kossutuoremehua kaataen. Yöllä päähänpisto vei vielä täältä korvesta Forteen maistelemaan erilaisia juomia ja juhlimaan Lordin voittoa. Aivan kaikesta muistikuvaa ei ole. Pitäisi saada muistipillereitä jotka auttaisivat muistamaan humalaisista illoista kaiken. Nyt hajanaiset muistikuvat ovat vähintäänkin ristiriidassa oman minäni kanssa.
Aika ajaa nuti pääksi->
Keskiviikkona aikaa kirjotella. Lauantai-ilta sujui rehtiin tapaan kaljaa hörppien ja kossutuoremehua kaataen. Yöllä päähänpisto vei vielä täältä korvesta Forteen maistelemaan erilaisia juomia ja juhlimaan Lordin voittoa. Aivan kaikesta muistikuvaa ei ole. Pitäisi saada muistipillereitä jotka auttaisivat muistamaan humalaisista illoista kaiken. Nyt hajanaiset muistikuvat ovat vähintäänkin ristiriidassa oman minäni kanssa.
JustjooPerjantai 19.05.2006 16:02
Greippimehua. Tähän olotilaan ei muu auta. Tärinää ja vapinaa. Luultavasti pyöräilyreissu edessä.Vähintään 20 kilometriä tulee mittariin. Ensin greippimehu.
Greippimehu auttaa. Se näyttää kiljulta, mutta on kaukana siitä. Tulinpa tässä ajatelleeksi että mikäköhän on tämän blogin tarkoitus. En halua kirjoittaa mitään analyysia ajankohtaisista asioista, vaan kaikesta sen ympäriltä. Ja senkin kerron olotilasta riippuen joko niin tai näin. Ei kerkee
Illalla pata roihusi rannassa ja loma kaupungista tuntui taas paremmalta kuin aikoihin. Sitä etsii omaa paikkaansa vuodesta toiseen eikä ikinä tunnu löytävän. Tekee samat virheet monesti eikä ikinä tunnu oppivan. Ymmärtää muttei opi. Ihmisen perusolemusta ja luontoa on ilmeisen vaikea muuttaa. Miksi edes pitäisi? Se olisi helpompaa joskus.
Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä, mutta oma
Greippimehu auttaa. Se näyttää kiljulta, mutta on kaukana siitä. Tulinpa tässä ajatelleeksi että mikäköhän on tämän blogin tarkoitus. En halua kirjoittaa mitään analyysia ajankohtaisista asioista, vaan kaikesta sen ympäriltä. Ja senkin kerron olotilasta riippuen joko niin tai näin. Ei kerkee
Illalla pata roihusi rannassa ja loma kaupungista tuntui taas paremmalta kuin aikoihin. Sitä etsii omaa paikkaansa vuodesta toiseen eikä ikinä tunnu löytävän. Tekee samat virheet monesti eikä ikinä tunnu oppivan. Ymmärtää muttei opi. Ihmisen perusolemusta ja luontoa on ilmeisen vaikea muuttaa. Miksi edes pitäisi? Se olisi helpompaa joskus.
Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä, mutta oma
Hitchcockin LintuinfluenssaTorstai 18.05.2006 14:27
Extremeruokaa tarjolla. Lintuinfluenssahanhea sinileväpedillä. Maistuuko? Entä Hullua lehmää pernaruttomuussilla? HIV-rehua karjalle, aiv on historiaa. Joukkohysteriaa ja ylireagoimista. Hitchcockin lintuinfluenssa. Jos media esittäisi asiat faktapohjalta eikä lähtisi lietsomaan paniikkia, ongelmilta ehkä vältyttäisiin. Sama pätee huumeisiin.
Kirkon seisova pöytä kattaa ruokaa ja juomaa! Öylättiä ja kamalinta viiniä päällä maan. Olo on varmasti kuin raxissa käyneellä ehtoollisen jälkeen.
Kirkon seisova pöytä kattaa ruokaa ja juomaa! Öylättiä ja kamalinta viiniä päällä maan. Olo on varmasti kuin raxissa käyneellä ehtoollisen jälkeen.
Ketterä keskiviikko keppanoissaTorstai 18.05.2006 01:30
Päivä alkoi taas oluella ja musiikilla. Lausettakaan ei ehtinyt kirjoittaa kun huligaanityylinen kaveri saapui ovesta sisään olutlähetyksen kera. Itse heräsin kotoa ärsyttävissä olosuhteissa kun viereisellä työmaalla paukutettiin vehkeitä. Aina silloin kun haluaisi vielä ne puolentunnin unet! Ärsyttävää. Tämä olutlähetystä kantanut nuori herra oli herännyt hieman aikaisemmin pidätyssellistä pää pampulla kuhmuille mukiloituna ja muisti poissa. Jotain rikollista oli siis tapahtunut. Yhtäkkiä työmaan äänet tuntuivatkin varsin mukavilta. Voisi huonomminkin olla, mutta työmaa ei tosin ole minun syyni. Pitäisikö vaihtaa asuntoa? Taitaa olla muutenkin ajankohtaista.
Kesä tuli ja meni. Ilmat kylmenee ja vettäkin on tulossa. Ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen, epävakaushan oli päivän sana? Säällä ei ole loppupeleissä paskankaan väliä, aina se on jokatapauksessa liian kylmä, kuuma, sateinen, tuulinen tai jotakin muuta. Nyt kun alkaa miettiä pelkkää olemista niin huomaa ettei asiat nytkään ole täysin hyvin. On kuuma. Jos avaan ikkunan, tulee kylmä. Korvia repii prosessorin tuulettimen ilkeä vinkuna ja humina. Greippimehu on loppu. On ihanaa valittaa pikkuasioista, koska tässä maassa niistä voi valittaa.
Kuulin hevosen hirnahduksia tv:stä. Hevoset ovat mukavia, silloin kun niitä saa grammamitalla kauppahallista. Hevonen on vanha kulkuväline. Polkupyörä onneksi korvasi hirnuvat konit.
Anteeksi hevostelijat, pitäkää musta orinne, minä tyydyn pippurimetwurstiin.
Ex-mäkikotka ahdistelee hänen ex-huuhkajaansa. Jos juorulehtien ja iltapäivälehtien Matti -otsikot todella myyvät niin hyvin, niin 7 päivää viikossa ilmestyvälle pelkästään Mattia käsittelevälle lehdelle olisi ollut kysyntää jo vuosia. Digi tv verkkoon voisi hakea kanavapaikkaa Matti 24 kanavalle. Salarakkaita ja mäkikotkia. Juorut myyvät eriskummallisen hyvin. Ihmisten yksityiselämällä näyttää olevan muillekkin jokin mystinen suuri merkitys. Seiska yllyttää kansalaisia kaivelemaan julkimoiden elämää ostamalla juoruja. "Tommi Mäkinen osti kaupasta korin kaljaa!". Näillekkö sitä kysyntää on? En vain ymmärrä. Julkisuuden henkilöt ovat eläimien asemassa. Meidät kaikki aivopestään juoruämmiksi! Ei väliä, salarakas kainaloon niin olo on turvattu ainakin seuraavaan viikkolehden numeroon asti.
Kesä tuli ja meni. Ilmat kylmenee ja vettäkin on tulossa. Ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen, epävakaushan oli päivän sana? Säällä ei ole loppupeleissä paskankaan väliä, aina se on jokatapauksessa liian kylmä, kuuma, sateinen, tuulinen tai jotakin muuta. Nyt kun alkaa miettiä pelkkää olemista niin huomaa ettei asiat nytkään ole täysin hyvin. On kuuma. Jos avaan ikkunan, tulee kylmä. Korvia repii prosessorin tuulettimen ilkeä vinkuna ja humina. Greippimehu on loppu. On ihanaa valittaa pikkuasioista, koska tässä maassa niistä voi valittaa.
Kuulin hevosen hirnahduksia tv:stä. Hevoset ovat mukavia, silloin kun niitä saa grammamitalla kauppahallista. Hevonen on vanha kulkuväline. Polkupyörä onneksi korvasi hirnuvat konit.
Anteeksi hevostelijat, pitäkää musta orinne, minä tyydyn pippurimetwurstiin.
Ex-mäkikotka ahdistelee hänen ex-huuhkajaansa. Jos juorulehtien ja iltapäivälehtien Matti -otsikot todella myyvät niin hyvin, niin 7 päivää viikossa ilmestyvälle pelkästään Mattia käsittelevälle lehdelle olisi ollut kysyntää jo vuosia. Digi tv verkkoon voisi hakea kanavapaikkaa Matti 24 kanavalle. Salarakkaita ja mäkikotkia. Juorut myyvät eriskummallisen hyvin. Ihmisten yksityiselämällä näyttää olevan muillekkin jokin mystinen suuri merkitys. Seiska yllyttää kansalaisia kaivelemaan julkimoiden elämää ostamalla juoruja. "Tommi Mäkinen osti kaupasta korin kaljaa!". Näillekkö sitä kysyntää on? En vain ymmärrä. Julkisuuden henkilöt ovat eläimien asemassa. Meidät kaikki aivopestään juoruämmiksi! Ei väliä, salarakas kainaloon niin olo on turvattu ainakin seuraavaan viikkolehden numeroon asti.
"Sormet ne tätä sontaa tuntuu suoltavan..."Tiistai 16.05.2006 15:11
Greippi meidän, joka olet kylmässä. Pyhitettu olkoon sinun mehusi. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun raikkautesi, myös jääkaapissa niin kuin lasissa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen juomamme. Ja anna meille meidän krapulamme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat liskojen yönsä viettäneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät putkesta. Sillä sinun on c-vitamiini ja hedelmäsokeri ja raikkaus iankaikkisesti.
Aamen
-Katos Viirua.
-ENKÄ KATO!
(heittää puhelimen seinään ja tilaa ambulanssin jo valmiiksi, tulevaa välikohtausta varten)
Aina ei ole edes itse perillä omasta ajatuksenjuoksusta. Ehkä Irwin sopii tähän päivään paremmin kuin saattaa kuvitella. Härmäläinen perusjuntti ja Häirikkö soimaan ja bisse käteen (ei se greippimehu sentään humalaa tuo).
Ilta alkaa tulla. Olut maistuu hyvälle, mr Bungle kuullostaa hyvälle, elämä tuntuu hyvälle. Ylhäisessä yksinäisyydessään inspiraation sävelien sanelemana muodostan kirjaimista luettavaa tekstiä, painavaa sanaa. Sitä saakin syntyä sivukaupalla kun suoltamissyöverit ovat taas täyttyneet. Balanssissa! Pitkä aika murroksessa kului, mutta uskon sen olleen vain hyvästä. Näkemyksiä on helpompi esittää kun on omakohtaista kokemusta. Ulkona vallitseva viileys estää nauttimasta täysin siemauksin ulkoilmassa. Oman itsensä kontrollifriikki.
Romantiikka on minulle vielä aika tuntematon osa-alue, ainakin siinä muodossa minä se yleensä mielletään. Romantiikka on mielestäni jokin lämpimien tunteiden silta kahden ihmisen välillä, joka kumma kyllä tuntuu olevan riippuvainen myös ulkoisista tekijöistä. Lähiöromantiikka ei kuullosta järin houkuttelevalta, mutta miksei sekin toimisi? Ehkä minulla on vain pakottava tarve luoda näinkin kauniista ajatuksesta jotain inhorealismin meressä lilluvaa venettä (ilman airoja tietenkin). Tavanomaisuus ehkä tekee kaikesta niin tylsää ja kuollutta.
Elämysmatkoja lähiön yöelämään. Kurkistus sinne minne päin ei eksytä edes vahingossa. Ai niin, sekin oli jo keksitty. Lähiökulttuuri on monimutkaisempi kuin saattaisi kuvitella. Sen ostoskeskuksen ja krouvin (jossa turvenuijat ja eronneet muija kaljaansa maistelee) lisäksi on omistusasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, ehkä jopa omakotitaloja joiden asukkaiden keskinäinen suhde suuressa suomalaisuudessaan on varmasti kokonaisen kirjasarjan veroinen tarina. Kiroilevia lapsia, halpoja ja isoja huumeluukkuja, alkoholisteja, työttömiä, pettämistä, tappelua, varovaisuutta, paranoiaa, betonia, betonia ja vielä kerran betonia. Mutta mikä tekee Westendissä asuvasta perheestä paremman? Liekö se plasmatv ja akateemisuus. Kateus, aliarvioiminen ja vähätteleminen lokeroi kansan väkisinkin eri kasteihin. Vai voimmeko jo puhua eri kulttuureista samankin kaupungin sisällä? Lähiöasukit palvelevat monesti huonommissa työpaikoissa akateemisia tavalla tai toisella. Asetanko itse ihmiset mustavalkokatseen eteen vai löytyykö arvostusta molemmin puolin? Mielessä pyörii sellainen myräkkä että jos alan enemmän analysoimaan niin istun tässä vielä huomen aamullakin. Ehkä siis annan vain sopivasti ajattelemisen aihetta ja jatkan omia toimiani KESKUSTAN yksiössäni (kaljan juomista ja mietiskelyä). Päätin olla käyttämättä hymiöitä sillä ne aliarvioivat ihmisten älykkyyttä poimia tekstistä punaisen langan ja sarkasmin.
Aamen
-Katos Viirua.
-ENKÄ KATO!
(heittää puhelimen seinään ja tilaa ambulanssin jo valmiiksi, tulevaa välikohtausta varten)
Aina ei ole edes itse perillä omasta ajatuksenjuoksusta. Ehkä Irwin sopii tähän päivään paremmin kuin saattaa kuvitella. Härmäläinen perusjuntti ja Häirikkö soimaan ja bisse käteen (ei se greippimehu sentään humalaa tuo).
Ilta alkaa tulla. Olut maistuu hyvälle, mr Bungle kuullostaa hyvälle, elämä tuntuu hyvälle. Ylhäisessä yksinäisyydessään inspiraation sävelien sanelemana muodostan kirjaimista luettavaa tekstiä, painavaa sanaa. Sitä saakin syntyä sivukaupalla kun suoltamissyöverit ovat taas täyttyneet. Balanssissa! Pitkä aika murroksessa kului, mutta uskon sen olleen vain hyvästä. Näkemyksiä on helpompi esittää kun on omakohtaista kokemusta. Ulkona vallitseva viileys estää nauttimasta täysin siemauksin ulkoilmassa. Oman itsensä kontrollifriikki.
Romantiikka on minulle vielä aika tuntematon osa-alue, ainakin siinä muodossa minä se yleensä mielletään. Romantiikka on mielestäni jokin lämpimien tunteiden silta kahden ihmisen välillä, joka kumma kyllä tuntuu olevan riippuvainen myös ulkoisista tekijöistä. Lähiöromantiikka ei kuullosta järin houkuttelevalta, mutta miksei sekin toimisi? Ehkä minulla on vain pakottava tarve luoda näinkin kauniista ajatuksesta jotain inhorealismin meressä lilluvaa venettä (ilman airoja tietenkin). Tavanomaisuus ehkä tekee kaikesta niin tylsää ja kuollutta.
Elämysmatkoja lähiön yöelämään. Kurkistus sinne minne päin ei eksytä edes vahingossa. Ai niin, sekin oli jo keksitty. Lähiökulttuuri on monimutkaisempi kuin saattaisi kuvitella. Sen ostoskeskuksen ja krouvin (jossa turvenuijat ja eronneet muija kaljaansa maistelee) lisäksi on omistusasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, ehkä jopa omakotitaloja joiden asukkaiden keskinäinen suhde suuressa suomalaisuudessaan on varmasti kokonaisen kirjasarjan veroinen tarina. Kiroilevia lapsia, halpoja ja isoja huumeluukkuja, alkoholisteja, työttömiä, pettämistä, tappelua, varovaisuutta, paranoiaa, betonia, betonia ja vielä kerran betonia. Mutta mikä tekee Westendissä asuvasta perheestä paremman? Liekö se plasmatv ja akateemisuus. Kateus, aliarvioiminen ja vähätteleminen lokeroi kansan väkisinkin eri kasteihin. Vai voimmeko jo puhua eri kulttuureista samankin kaupungin sisällä? Lähiöasukit palvelevat monesti huonommissa työpaikoissa akateemisia tavalla tai toisella. Asetanko itse ihmiset mustavalkokatseen eteen vai löytyykö arvostusta molemmin puolin? Mielessä pyörii sellainen myräkkä että jos alan enemmän analysoimaan niin istun tässä vielä huomen aamullakin. Ehkä siis annan vain sopivasti ajattelemisen aihetta ja jatkan omia toimiani KESKUSTAN yksiössäni (kaljan juomista ja mietiskelyä). Päätin olla käyttämättä hymiöitä sillä ne aliarvioivat ihmisten älykkyyttä poimia tekstistä punaisen langan ja sarkasmin.