Aika menee joskus liian lujaa. Vai meneekö se aina? Ei elämässä tunnu olevan aikaa selvittää niitä asioita jotka pitäisi selittää toisille ja varsinkin itselleen. Joskus sitä ajan kulumista vielä auttaa itsekin hötkyilemällä ja tekemällä kaikenlaisia suunnitelmia vuosien päähän. Vasta nyt ymmärrän, miksi toiset sanovat, että pitäisi ottaa päivä kerrallaan.
Miksei joskus voisi vaan pysähtyä? Onko aina todellakin niin kiire? Eikö olisi joskus hyvä ajatella ja miettiä ihan rauhassa huolehtimatta siitä, mitä muut minulta odottavat? Eikö ole tärkeämpää, mitä minä itseltäni odotan? Eikö tämä ole minun elämäni? Eikö sinun elämäsi ole sinun oma elämäsi?
Ole kiltti ja istu kanssani alas. Istu ja katso minua silmiin. Anna silmiesi kertoa minulle asioita. Kerro asioita myös sanoillasi. Kerro miltä sinusta tuntuu, kerro mitä ajattelet. Kerro mitä haluat ja mitä pelkäät. Anna minulle aikaa, anna meille aikaa. Sano missä minä menen vikaan. Myönnä omat virheesi. Sinä olet minulle tärkeä ja ainutlaatuinen enkä halua menettää sinua. Tee tämä minun vuokseni ja sinun vuoksesi. Tee tämä meidän vuoksemme.
Uusimmat blogimerkinnät
- Pääsiäislomaa 28.03.
- Pääsiäinen lähestyy 27.03.
- Odottavan aika on pitkä 25.03.
- Hyvää matkaa 23.03.
- Silti sinua aina odottaen, PERJANTAAAI 22.03.
- Näin ikään 21.03.
- Elämäni pisin talvi 19.03.
- Ai että 15.03.
- I apologize a million times 08.03.
- Minä ja kevät 05.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (15)
- ▶ 2023 (54)
- ▶ 2021 (86)
- ▶ 2020 (112)
- ▶ 2019 (153)
- ▶ 2018 (161)
- ▶ 2017 (217)
- ▶ 2016 (119)
- ▶ 2015 (44)
- ▶ 2014 (52)
- ▶ 2013 (117)
- ▶ 2012 (154)
- ▶ 2011 (78)
- ▶ 2010 (136)
- ▶ 2009 (273)
-
▼
2008 (192)
- ▶ joulukuu 2008 (14)
- ▶ marraskuu 2008 (17)
- ▶ lokakuu 2008 (11)
- ▶ syyskuu 2008 (13)
- ▶ elokuu 2008 (17)
- ▶ heinäkuu 2008 (12)
- ▶ kesäkuu 2008 (16)
- ▶ toukokuu 2008 (24)
- ▶ huhtikuu 2008 (28)
- ▶ maaliskuu 2008 (12)
- ▶ helmikuu 2008 (17)
- ▶ tammikuu 2008 (11)
- ▶ 2007 (206)
- ▶ 2006 (177)
- ▶ 2005 (21)