IRC-Galleria

Jooh. Totta maar minäkin haluan kun muutkin.
Miksi vastustan niin kiihkeästi aborttia?
Ensinnäkin myönnettäköön että totta kai asia koskettaa mua kun olen itse vauvakuumeessa ja odottelen että saisi joskus käärön omakseen.
No, ihan ensinnäkin biologinen puoli. Puhutaan paljon siitä, miten naisella / äidillä pitäisi olla oikeus päättää omasta ruumiistaan. Yksi tyhmimpiä ja älyttömimpiä teorioita jotka olen kuullut, on se että alkio / sikiö on "loinen" joka vahingoittaa äitiä ja hänen terveyttään mikäli tämä ei lasta halua. Tuo on niin tyhmä juttu etten edes ala sitä nyt kommentoimaan tähän.
Mikä logiikka on siinä, että naisen mukavuudenhalu laitetaan hänen lapsensa edelle? Raskaus voi olla pahimmillaan 9 kk pahoinvointia, oksentelua, mielialanvaihteluja, turvotusta, jopa komplikaatioita. Äiti voi joutua käymään lääkärillä ja sairaalassa useastikin. ENTÄ SITTEN? Eikö jokaisen ihmisen pitäisi olla valmis maksamaan tuo loppujen lopuksi hyvin pieni hinta lapsensa puolesta? Elämän puolesta? Toisen ihmisen puolesta? Oksentelisithan sinäkin vaikka vuoden jos se säästäisi parhaan kaverisi hengen, mutta sitten et olisi kuitenkaan valmis tekemään sitä lapsesi puolesta? Nyt oikeesti. IHAN OIKEASTI.
Sitten on tämä ihmisyyden arvo. Ongelma onkin siinä, että kaikki eivät näe pientä alkiota tai sikiötä ihmisenä. Voiko joku ihan tosissaan tulla sanomaan, että pystyy laittamaan Jumalan saappaat jalkaansa (ne on muuten aika isot saappaat...) ja sanomaan sen hetken, jolloin sikiöstä sitten tuleekin vauva ja ihminen. Jo kahdeksan viikon jälkeen hedelmöittymisestä on nähtävissä ihminen käsineen ja jalkoineen. Kaikki eivät usko eivätkä tiedä miten aikaisin sikiölle asioita kehittyy. Kaikki eivät usko eivätkä tiedä, miten paljon asioita sikiö kokee jo hyvin aikaisin kohdussa. Aivokuolleita pidetään hengissä koneiden avulla, kun sukulaiset eivät halua päästää irti. Heidän elämällään nähdään se arvo, mitä sikiöllä tai alkiolla ei nähdä. Missä taas logiikka?
Abortti ei ole jotakin, jonka voi tehdä huvikseen kun ajatus vauvasta ei enää huvita. Abortti ei ole ehkäisykeino, eikä edes vaihtoehto. Abortti ei ole välttämättömyys. Abortti ei ole sitä, vaikka vauva olisi vammainen, ei-suunniteltu, ei-toivottu. Adoptiojonot kasvavat kasvamistaan, eikä suuri osa elämän ihmeistä saa kasvaa niin kauan että voisi jonkun elämästä tehdä täyden. Jos vielä yhdeksän kuukautta sitä vauvaa kannettuaan tekee mieli antaa se pois, niin siinä on yksi elämä säästetty ja yksi perhe perustettu sinne missä pelättiin ettei perhettä saada. Samalla on äidillä ollut aikaa miettiä ja tunnustella oloaan, ja mikä päätös lapsen syntymän jälkeen onkin, on se ainakin hyvin harkittu.
Niin ja sitten semmonen juttu että miksi abortin puolustajat haluavat aina uskotella maailman olevan pahempi paikka kuin se onkaan? Niinkuin jokainen lapsi jota ei ole tarkalleen suunniteltu, joutuisi ainakin hakkaamisen, pedofilian, huumeiden, kodittomuuden ja nälän kaltaisia asioita kärsimään automaattisesti? Ei yhdellekään lapselle ole sosiaalitäteihin tutustuminen parasta mahdollista lapsuutta, mutta onneksi sitä ei vielä kuitenkaan suurimalle osalle lapsista tapahdu.
Eikö nykyään enää kunnioiteta elämää sinällään? Jos ei muuta, niin elossahan se sikiö tai alkio on joka tapauksessa. Jos et pysty tappamaan sammakkoa tai muuta eläintä, miten sitten pystyt tekemään abortin? Eikö kaikki elämä olekaan pyhää tai kunnioittamisen arvoista?
Abortti on niin paljon vakavampi asia kuin monet ajattelevat nykyään. Olisi hyvä miettiä tarpeeksi kauan asioita ja tutkiskella omia arvojaan ja sydäntään, ennen kuin ottaa kantaa tällaisiin asioihin.
Ehkä tässä on tällä kertaa tarpeeksi...