IRC-Galleria

eräs tyttö puhui luottamuspulasta,
ensin en ollut kuulevinani,
sitten kiinnostuin --
ja kuuntelin.

luottamus,
ei sitä ajattele jos luottaa toiseen täysin,
mutta jos siitä murtuu pienikin pala,
sitä ajattelee alati.

tämä tyttö oli selvästi väsynyt
ja huokaili useasti lauseidensa välissä.
minun kävi häntä hiukan sääliksi
ja miettiessäni kaikkea hänen kokemaansa omalle kohdalleni,
aloin huomata pieniä seikkoja sieltä täältä,

joita en kuitenkaan ottanut tosissani.
väärinkäsityksiä kaikki tyynni ! - niin ajattelin.

tyttö heitti viimeikseksi mielenkiintoisen ajatuksen ilmoille --
ajatellaampa näin,
että rakkaus oletetusti korjaa sen puuttuvan luottamuksen -
ja kokoasiasta lakataan puhumasta,
koska varotaan rikkomasta kaikkea kaunista.

mieleeni juolahti mielikuva tulehtuneesta haavasta,
jota ei hoideta.