IRC-Galleria

Strigoir

Strigoir

:: Nti Apatia ja ripaus valtaa ::

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Maanantai 29.10.2007 16:48

"Parasta pessimismissä on
se, että on jatkuvasti
joko oikeassa tai iloisen
yllättynyt."

(np: Mikko Perkoila - Arvaa harmittiko)
tänään minä aijon hymyillä paljon
tänään aijon ajatella positiivisimmin mitä moneen viikkoon

ehkä asioihin tulee vielä selkoa,
ehkä ne ottavat tuulta alleen ja järjestyvät

ehkä niin
kuten minä olin ne ajatellut

tai sitten homma totaallisesti kusee,
mutta ei haittaa !
olen täysin varautunut siihenkin

sillä on hyvä olla varasuunnitelmia

on ollut ankeita ilmoja
jo monta päivää,
mutta tänään,
tänään minä nautin siitä kaikesta harmaudesta,
siitä tihkusateesta
ja siitä viileästä tuulesta --

se puhdistakoon mieleni
ja vieköön pahanoloni muualle

kiitos ja näkemiin

unohtamattan siltiPerjantai 26.10.2007 14:25

mitään hyvää,
en katso enää taakseni.

nauran maailmanvalloitustekniikalleni,
näin jälkikäteen,
sillä se ei onnistunut,
vaan sai aikaan rumaa jälkeä,
se toi esille monia muitakin seikkoja,
se aukaisi haavat --

poltti esiin totuuden.

ja minä palasin metsäreissultani kylmälle asfaltille
jalat märkinä.

kuume ei tuonut asioita likemmäksi,
se vei niitä kauemmaksi,
ja minun oli yhä vaikeampi palata mihinkään.

tuntuu,
että vaikka asioista puhutaan,
tai, että vaikka löydetäänkin oiva ongelmanratkaisu,
niin mikään ei silti liikahda,
ei suuntaan eikä toiseen.

olemmeko todella jääneet näin jumiin --
vaiko tulleet, ihan totta, tiemme päähän ?

unohtamatta silti mitään hyvää,
en katso enää taakseni.

[Ei aihetta]Torstai 25.10.2007 22:42

'I'll never sleep here anymore
This house is not my home
I like you better dead
and I'm better off alone --'

Sometimes Im thinkin' -

who are you ?
what is inside your head,
what did you think --
or --
where I am ?
why the hell Im here ?

IM SO OUT OF FASHION ;)

se seinäTiistai 23.10.2007 16:22

oli tehty punatiilestä,
ja se seisoi jokapuolella minua vastassa

minusta tuntui, että olin elänyt sen hetken joskus aiemminkin

seisottiin kadunkulmassa,
odottamassa,
ja yritettiin parhaamme mukaan näyttää viisailta

hauska hetki painui mieleeni,
olin tehnyt uusia tuttavuuksia,
ja yhtä omituisia
kuin minä itse

päivä oli mielekäs,
siihen mahtui paljon naurua,
mutta se oli täynnä myös tummia varjoja,
täynnä vihaa ja väsymystä

ilta ei tuonut mukanaan suuria koettelemuksia,
se vain puhdisti ilmaa
ja sai kaiken raiteilleen,
pikkuhiljaa

[Ei aihetta]Sunnuntai 21.10.2007 23:43

Hoips tyypit.
Määki oon, vissii, elossa. (vielä, edelleen ?)

Ainaki moon ihan hiton onnellinen kissa !

Eilettäe oltii kahtomas Apulantaa Forssas,
oli muute pikkasen mahtava keikka,
vaikka paikka ei sillee akustisesti olluna niin hyvä tj jne,
mutta se siitä,
unohetaan sellaset pikkuseikat.

Tähän on hyvä lopettaa.

Huomenna suunnistan Jennin kanssa johkiinpäin.

Hyvää yötä ja sillee.
Terkkuja :::F

[Ei aihetta]Lauantai 20.10.2007 02:59

Ginhumla ! Ginhumla ! 8)

ja sitten - enjoy.
(kiits jarno :b)

http://www.youtube.com/watch?v=EsWAPtwDkxw

Sinä tiesit mitä tapahtuisiPerjantai 19.10.2007 01:49

Ja tietäisit seuraavankin askeleeni.

Hengitys höyryää kylmässä yössä,
yössä jossa vallitsee odottava tunnelma.
Nurmikko oli kuurainen ja hassu astella avojaloin.
Kylmä tuuli ja jalkoja palelsi,
mutta halusin tuntea sen kaiken.
Halusin tuntea edes jotain,
kaiken sen jälkeen,
toivoin niin eläväni jälleen.

Pala hämmennyksestäni,
pala peloistani,
pala siitä kaikesta..
Jäivät painajaisiin -
jotka painautuivat niille seinille,
sänkyni ympärille.

Hajonnut lasi lattialla
muutti muotoansa.
Se rakentui uudelleen rakkaudella.

Unohtamatta hyviä tarkoitusperiä.

Tässä minä olen -
tekemässä lähtöä.
Jos jäisin -
tiesin,
että sitä katkerana vielä katuisin.

Uskon itseeni, olen rohkea.
Ja kanssasi, sinun avullasi, pystyisin siihen.

(np : Stam1na - Peto rakasti sinua)

[Ei aihetta]Torstai 18.10.2007 01:12

hyi.
mussa on kuolio.

se alko paleltumalla,
eteni 1. asteesta 3. asteeseen ja muuttui kuolioksi.
no onneksi se ei ole vakava -
luulen,
sillä jos sitä aletaan nyt hoitaa, se ei ole hengenvaarallinen.

sitä paitsi, se on vakavassa paikassa, siinä pahasti sydämen seutuvilla,
kenties juuri sydämessä --

enkä mä todellakaan en tahdo, että se alkaa tehdä kuolemaa, kenenkään takia.

[Ei aihetta]Keskiviikko 17.10.2007 22:38

Mitä enää voi sanoa, kun kaikki on jo sanottu ?